....oli tämä valkoinen kenraali.
Hän tapatti siviilejä, antautuneita ja aseensa luovuttaneita kuin kuin vankileireillä olleita ilman oikeutta mielin määrin.
Miksi suomalaiset hänet taannoin valitsivat suureksi?
Sen vuoksi, koska historiaa ei ole tähän mennessä koulussa opetettu niin kuin se oli.
On opetettu valkoisen vallan ja vihan historiaa:
Tuosta opetuksesta muistan myös omakohtaiset kokemukseni ja väittelyni historian tunnilla -60-luvun alkupuoliskolla lukiossa opettajamme kanssa, mutta syystä tai toisesta sain pitää kaiken aikaa yhdeksikön historian numerona. Siinä aineessa kumminkin oli tieto valtaa, ja aine oli koulussa lempiaineitani, joten tietoa oli paljon ohi koulukirjan.
Valheellinen myytti ratsastavasta valkoisesta kenraalista teki hänestä voittajan, mutta vapaussotaa hän ei käynyt. Suomi oli itsenäinen jo ennen kuin 1918 taistelut alkoivat! Sen sijaan hän tapatti kaikkiaan yli 30 000 ihmistä syystä, että vaativat työtä, ruokaa, oikeutta sosiaaliturvaan, demokratiaa, ihmisoikeuksia.
Luku sinällään on se kohu Mannerheimin puolesta, kun joku teki mainion animaation herrasta itsestään.
Sellaisena kuin moni sen ymmärsi. Mutta siitäkös osa kansaa riemastui.
Ikään kuin jotain pyhää olisi rikottu. Kyseessä oli todellinen lahtari, kuten sanoisi moni aikalainen ja myöhemminkin syntynyt.
Dokumentit kertovat
Tänään 30.3. olin tilaisuudessa Turun T-Talolla näkemään Seppo Rustaniuksen dokumentin Trilogia 1918 ensimmäisen osan TIE TUNTEMATTOMAAN. Tilaisuudessa totesi elokuvan loputtua itselleni vieras, keski-ikäinen mieshenkilö, että onpåa hyvä, että naistakin asioista aletaan vähitellen kertoa totuus.
Kyse on elokuvien ohjelmasarjasta, jonka Demokraattinen kulttuurisäätiö ja SKP:n Turun piirijärjestöä omistavat vuoden 1918 muistolle ja puolueen 90-vuotiselle historialle.
Huhtikuun 10. pnä on myös Turun doc-festareilla Rustanius paikalla, kun hänen uusin elokuvansa 1918 esitetään. Koko Doc-festarin teema on tänä vuonna 1918 - joten myös me olemme ajan hermolla omalla tilaisuuskien sarjalla!
Venäläisten kohtalo 1918
Elokuva kertoi monin aikalais- ja seuraavan sukupolven omakohtaisin kokemuksin siitä, miten Mannerheim käski tapattaa paitsi kaikki punaiset myös venäläiset. - Siis myös ihmisiä, joista osa oli jopa tsaarin armeijan upseereina ollut vielä täälläkin valkoisten puolella.
Mutta kun ensin Pohjanmaalla käskettiin luovuttaa aseet ja luvattiin vapaa paluu Venäjälle, pettivät Mannerheimin sanat. Myös miehen entiset upseeritoverit saivat kokea sen. Mannerheimin tieten ja alunperin jopa kehotuksesta kokivat lukemattomat venäläiset siviilitkin äkkiteloituksen vaikka vain syystä, että nimi sattui olemaan venäläinen.
Olihan niin, että eri puolilla Suomea oli asunut venäläisiä sukuja jo useiden sukupolvien ajan.
Kuka kauppiaana, kuka kultaseppänä, suutarina, työmiehenä, sotilaana - ja suurimmalla osalla näistä myös puolisot ja lapset.
Satamäärin pelkästään Viipurin linnoituksen sisälle teloitettiin hyväuskoisina aseensa luovuttaneet venäläiset.
Ja kaikki vain siitä syystä, että he olivat dokumentteihin kirjattujen valkoisen armeijan lausuntojen mukaan 'älyllisesti heikompia, tyhmää kansaa, rujon näköisiä, iljettäviä ihmisiä.'
Kaikki tuo niin rasistista tekstiä, ettei todeksi uskoisi, ellei dokumenteista saisi lukea.
Ja kaikki tämä toden totta sen suureksi suomalaiseksi äänestetyn miehen mainetta ja kunniaa.
Hänen tietensä sai tapattaa myös Tampereella satamäärin antautuneita punaisia, niin sotilaita kuin siviilejä, ja paljon jo ennen Tampereen taisteluja oli valkoisilla lupa teloittaa punaiset.
Ylipäällikön siunaus oli asialle!
Oikea "inhimillisten tekojen suurmies":
tapattaa rasistisesti luokitellut ihmiset, jotka ulkonäkönsä, kielensä, vakaumuksensa tai vain nälkänsä vuoksi kuuluivat ihmisiin, joilla ei ollutkaan oikeutta elää!!
Joukkoteloitukset ja yksittäiset tapot suoraan ilman kuulusteluja, korkeintaan pikaoikeudenkäynnein.
Se oli C.G. Mannerheimin ihanne.
Ja punaisten
Montako punaorpoa ja leskeä jäi? Kymmeniä tuhansia.
Puhumattakaan kaikista uhreista, joita on haudattuina kuin koirat tuhat määrin eri puolille maata.
Ei merkintääkään, että tässä on teloitettuna viattomia ihmisiä, siviilejä, koska eivät olleet nimeltään suomalaisia, - vaikka olivat jo sukupolvia eläneet ja olleet Suomessa. Tai jotka taistelivat paremmasta elämästä nälkää vastaan.
Punaisten muistomerkeillä käydään eri puolilla maata niin vappuna
kuin tammikuun 27. pvnä.
Kuva Turusta vappuna vuodelta 2005,
muistomerkillä tuolloin puhujana bloginpitäjä.
Ja näillä muistonmerkeillä käytiin silloinkin
kun valkoinen valta kielsi sen 30-luvulla!
Ja vuosittain sen jälkeenkin.
Katkeamattomana perinteenä.
Jälleen neljän viikon kuluttua!
Taas tänäkin vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti