keskiviikko 26. tammikuuta 2011

LUOKKASOTAA 1918 ja 2011

Taas on eletty vuosi kauemmas siitä maamme työväenluokan taistelusta, jota se oli pakotettu käymään saadakseen työtä, sosiaaliturvaa, leipää ja 8 tunnin työajan. Porvarillinen voittajien historia kertoo,  että maamme kävi vapaussotaa, mutta se ei tunne tosiasioita.

Ennen kuin tammikuussa 1918 luokkasota alkoi, oli nuoren Neuvostovaltion taholta Lenin jo 1917 allekirjoittanut maamme istenäisyydestä sopimuksen. Suomi oli vapaa entisestä isännästään. Kun 1916 eduskuntavaaleissa silloinen vanha maamme työväenpuolue sai eduskuntaan enemmistönä 105 edustajaa, tuli porvaristolle hätä. Se pelkäsi, että Suomen työväenluokka eduskunnassa enemmistönä ollen rakentaa maahan työväenvaltaa. Se ei tietysti sopinut porvaristolle. Siksi eduskunta hajoitettiin.

Kun se porvaristo oli kokoamassa joukkoja valkoisen kaartin  rakentamiseksi, oli Mannerhein oitis valmis myös tähän. Siis mies, jota nyt monet ihannoivat, oli valmis luokkalähtökohdista johtamaan taistelua maamme vähävaraisten ja köyhälistön lyömiseksi. Sodan aikana sama taho suunnitteli maallemme kuningasta Saksasta, mutta kun Saksa hävisi maailmansodan, jäi kuningaskin Suomeen saamatta.

1918 taistelu oli yhteiskunnallinen taistelu, jossa köyhät hakivat itselleen oikeutta. Tuhannet olivat kerjuulla, vanhukset ja lapset kulkivat huutolaisia, ja työttömien armeijat olivat valtaisat. Entä tänään?
Leipäjonot kasvavat kuukausi kuukaudelta, eriarvoisuus kasvaa, vanhustenhoito ja päivähoito kilpailutetaan sille, kuka halvimmalla hoitaa, varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa kaiken aikaa.

Pian 1 miljoona ihmistä sinnittelee köyhyysrajalla, siitä 700 000 selvästi sen alapuolella. Nyt on virallinen köyhyysraja määritelty 1150 €:ksi, moniko saa sen yli?  Ainakin suuri määrä naisista ja eläkeläisistä sekä työttömistä peruspäivärahalla jää sen alle. Samoin moni pienillä tuloilla sinnittelevä pätkä- tai osa-aikatyöläinen.

Jäljelle jää kysymys: Onko historian kello pyörähtänyt taaksepäin? 
Moni asia menee vallan takapakkia.
Olisiko aika tunnustaa näin vuosipäivän merkeissä, ettei luokkataistelun aika ole ollenkaan ohi. Päinvastoin: vastakkainasettelu jatkuu ja kärjistyy.

Ei kommentteja: