keskiviikko 12. tammikuuta 2011

ROUVA PUOLUSTUSVOIMIEN YLIPÄÄLLIKKÖ, arv. tasavallan presidentti.

Kuuntelin perinteisen huolellisesti ja tarkkaan uudenvuodenpuheenne 1.1.2011.
Olin iloinen siitä, että kerroitte jakavanne maamme kansalaisten tunnot suhteessa Natoon liittymisessä. Valtaosa maamme kansanlaisistahan on sitä vastaan.

Kertoessanne jakavanne mielipiteen meidän kanssamme, jään kaipaamaan Teiltä myös sen johtopäätöksen mukaisia ratkaisuja.
-   Nyt jää mielikuva, että osa kenraaleista johtaa maatamme.
Toki tiedän, että joukkojemme olo Afganistanissa tai miinalaivan lähettäminen Afrikan sarveen ei merkitsee de facto sotilasliiton jäsenyyttä, mutta Afganistanissa olemme Naton rinnalla. Afrikan sarven alueella toki on monia toimijoita.

Aikana, jolloin maamme talousvaikeuksien perusteella leikataan kansanlaisilta palveluja ja kuntien toiminta vaikeutuu, sijoitetaan nyt pelkästään miinalaivan matkaan saattamiseksi kymmeniä miljoonia. Siihen loppuu ymmärrys.

Miten Te, rouva presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö näette perustelut sille, että miinalaivan matka Afrikan sarveen on harjoitusta ja vahvistaa maamme puolustusta?

Edelleen on vaikea ymmärtää, että huolimatta useiden Nato-maiden vetäytymisestä Afganistanista Suomi edelleen jatkaa siellä läsnäoloaan. Emme ole siellä rauhaturvaajina emmekä kiriisin hallinnassa mukana, sillä maassa on kaiken aikaa menossa suoranainen sisällissota ja sen yhtenä osapuolena on näin samalla Suomi.

Kustannukset jotka nyt menevät joukkoihin, voisimme käyttää toisinkin Afganistanin kansan ja maan jälleenrakentaniseksi, jos sitä haluamme. Sitä varten ei pidä lähettää maastamme joukkoja keskelle sisällissotaa ja samalla yhdeksi sodan osapuoleksi.

Osana Nato-kumppanuuttamme ovat lukuisat sotaharjoitukset Naton rinnalla, joissa olemme ollet mukana: Lapissa, Pohjanmaalla ja Saaristomerellä Turun edustalla, Airistolla.
Valmiuksia Naton kanssa varmistetaan koko ajan samalla kun aseistusta muutetaan Nato-yhteensopivaksi. Siitä veronmaksajat maksavat miljardin verran vuodessa samalla kun surraan maamme velkaantumista. On kysyttävä, varustammeko maatamme peräti velkarahalla?  Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä.

Minua ihmetyttää ja myös monien tavoin kauhistuttaa Kemijärven - Sodankylän alueella miehittämättömien koneiden testaamiseksi luovutettu 12000 neliökilomterin alue kansainväiselle aseyritykselle. Alueen suuruutta on ministeri Häkämies valiokuntamatkallaan pohjoisessa perustellut, että on oltava valmiutta myös raskaammalle kalustolle. Tunnetteko näitä suunnitelmia, mitä ne ovat?
-   Eduskunnan kyselytunnilla ministeri ohitti ko. asian kokonaan vastauksessaan ed. Mustajärven kysymykseen.
Pohjoisen alueella testattavia koneita käytetään mm. Afganistanin sodassa pommittajina, kuten varmaan asian tunnette. Niiden toimesta ovat lukuisat siviilit maassa menettäneet henkensä.
Suomi on siis omilla ratkaisuillaan ollut valmis tukemaan uuden kansainvälisen, entistä vaarallisemman asetekonologian kehittämistä.

Koska kyseiset asiat mietityttävät minua, ja tuntuvat olevan myös ristiriidassa oman näkemyksenne kanssa sanoessanne jakavanne kansamme valtaenemmistön mielipiteen suhteessa Natoon, toivon saavani teiltä selvitystä edellä oleviin huomioihin.

Ymmärrän maamme puolustusvoimien ylipäällikkönä Teillä olevan voimia ja mahdollisuuksia saada aikaan myös mielipiteenne suuntaisia ratkaisuja niin puolustusvoimien kuin maamme maantieteellisen alueen käytöstä sotaharjoituksiin ja aseteknologian testaamiseen.
On myös vaikea ymmärtää Afganistanin ja Afrikan sarven toimien olevan maamme puolustukseen liittyvää toimintaa.


Ystävällisesti vastaustanne odottaen
ja hyvää alkanutta vuotta 2011 Teille toivottaen

Kaija Kiessling
Turku
kaija.kiessling@hotmail.com

Ei kommentteja: