Tiedot maailmalta kertoo, ettei ihmisillä ole rahaa ostaa ruokaa.
Näin on sekä maailman vauraissa maissa köyhimpien osalta, mutta näin on varsinkin köyhissä maissa. Sääolot, oljynhinnan nousut, tulvat eivät ole yksinopmaisia selittäjiä
Myös muut tekijä vaikuttvat hinnan nousuun. Ihmisten toiminta, kuten pankkiirit, finanssitalot, osakkeiden omistajat, pörssit vaikuttavat sijoittajiin ja hintojen kehitykseen. Ja leipäjonot myös Suomessa kasvavat.
- Ns. löysä raha sijoittaa pääomia ruokaa, mm. vehnän ja riisin hintaa, ja tästä on kasvamassa uusi kupla - selittää sijoitusyhtiön johtaja.
Samaan aikaan kasvavan väestön lisääntyvä ruoan tarve pitää hinnan ylhäällä.
Jos näin jatkuu, seuraus on dramattinen. Nyt A-Studiossa haastateltu perhe Ugandassa, joka kolme vuotta sitten söi kolmesti päivässä, ei nyt saa ruokaa aina joka päivä ollenkaan.
- Löysää rahaa sijoitetaan maatalousbisnekseen. Jotta maailman ruokavarastot eivät ehtyisi, on luotava uusia satoennätyksiä vuosi vuodelta, väittää sijoittajan edustaja.
- Sijoittajat toimii markkinalakien mukaan
Mutta se ei ole inhimillistä, kuten ylipäänsä kapitalistinen järjestelmä.
Suomesta on myös nyt ilmoitetun mukaan runsaasti rahoittajia mm. Ukrainan mustanmullan alueen maatalouteen aina Peter Fagernäsiä myöten. Niin yksitryisssijoittajia kuin sijoutusfirmoja.
Vaan mitä tekee EU?
Jotta ruoan hinta pysyy korkeana ja niin tuottajat mutta ennen muuta sijoittajat saavat voittoja, on kaiken aikaa säädelty tuotantoa: viljellyn maan pinta-alaa, hoidettavan karjan määrää ja kalasaaliiden määrää.
Ymmärrän, että huolimatta sääkatastrofeista ei ruokakatastrofi olisi suinkaan niin lähellä ja vaarallisena kuin nyt ennakoidaan, jos maatalouspolitiikkaa hoidettaisiin toisella tavalla.
Siinä on maapallon kyse kehtiyksesta niin kansojen kuin eri maihden sisäisen kahtiajaon syvenemiseen, aivan kuetn Suomessakin kansan kahtiajaosta. Ennenmuuta pohjoisden ja etelän väliset erot syvcenevät.
Keinot ovat erilaiset ja sektorit vaihtelevia, mutta yhtä kaikki lopputulos lisää köyhyyttä ja nälkää.
Mitä seuraavaksi?
Kun ihmisillä on nälkä, kun ei ole töitä, on seuraava vaihe ihmisten nousu vastarintaan, kuten nyt on ollut Tunisiassa, kaduilla Ranskassa ja monilla puolin eurooppaa puhumattakaan köyhien maiden ihmisistä.
Myös samoista syistä ihmiset lähtivät liikkeelle tammikuussa 1918 - vaatien leipää, sosiaaliturvaa ja työtä. Alkoi luokkasota 28.1. 1919. Tuo päivä on taas ovella, ensi viikolla.
Vaan missä ovat ihmiset? Luokkataistelu kiristyy!
Vai oletko sitä mieltä, että vastakkainasettelun aika on ohi?
Tai riittää, jos maahanmuuttajat ajetaan pois?
Kyllä nyt nälkää ja köyhyyttä säädellään luokkalähtökohdista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti