Eilen pj Katainen julkisti kokoomuksen talouslinjauksia. Mitä se antoi? Kylmää kyytiä saavat sen mukaan kaikki vähätuloiset. Helpotuksia kokoomus lupaa elinkeinoelämälle yhteisöveroja laskemalla. Ei kauaa ole siitä kun työnantajat vapautettiin juuri eläkemaksuista, joka summa kootaan nyt kansalta energiaverona.
Ansioverojen pudotessa jäävät työttömät, opiskelijat, pitkäaikaissairaat ja eläkeläiset kokonaan sen helpotuksen ulkopuolelle. Ansioveroista prosentteina hyötyvät parhaiten suurituloiset. Sen seurauksena taas valtion tulot putoavat niin, että julkista sektoria pitää supistaa, kuten hallitus sanoo. 'Ei ole varaa hoitaa vanhuksia, sairaita, vammaisia eikä lapsia julkisella sektorilla', perustelee kokoomus. 'Ostakoot palvelunsa ykityiseltä', on kokoomuksen linja.
Kulutusverona alv nostaa leipävarrasta
Kun kokoomus on valmis lisäämään kulutuksen verotusta, rokottaa se pahimmin pieniotuloisia.
Leipävarras nousee yhä ylemmäs, ruoan hinta nousee. Monien palvelujen hinnat nousevat. Myös pienyrittäjien tarjoamat palvelut kallistuvat, ja osa joutuu lopettamaan toiminnan. Taas lisää työttömiä ja verotulot laskevat!
Pienituloisten eläkeläisten kuritus kovenee
Eläkeläisten tilanne on pahimmillaan. Taitetun indeksin korjaamisen kokoomus on kokonaan torjunut. Entä kun nyt suuret joukot keräävät leipärahansa osa-aikatyöllä, pätkätyöllä, silpputyöllä, toistuvien lomautusten alaisena, on kysyttäävä, millä pohjalla on aikanaan heidän eläkkeensä!
Kun siihen ynnätään vielä elinajan odotteen aiheuttamat leikkaukset, joka lisäsysteeminä pudottaa tulevan eläkkeen 40 %:iin palkasta, on ihmeteltävä, mitä jää käteen. Millä silloin elää? Nykyiset tulotkaan eivät aina riitä ruokaan.
Kestävyysvaje vain tekosyy
Samaan aikaan kun Katainen, Hetemäki ja muut puhuvat kestävyysvajeesta, karkaa maasta miljoonia vuosittain veronkierron vuoksi pois maasta. Useissa eurooppalsisissa maissa kootaan varainsiirtoveroa pörssikaupasta, mutta Suomessa sinä maksat, jos ostat asunnon! Pörssihuijarit eivät maksa! Jos päätettäsiin pörssikaupan verosta reilun prosentin tasolle, tulisi valtion kasssaan veroja yli 1 miljardin vuodessa!
Kuntien verotuloja voisi parantaa kunnollisella progressiolla nykyisen tasaveron sijaan! Tavallinen duunari maksaa kunnalisveroa jopa enemmän kuin firma, jossa töissä. Se firma tarvitsee kuitenkin kadut, veden ja viemärit, sähkön, - kaiken minkä kunta on rakentanut. Työnantaja tarvitsee myös kouluja, jotta saa uusia työntekijöitä!
Pääomatulot palkkatuloja suuremmat
Elinkeinoelämälle on annettava velvoitteita sen sijaan, että nyt jo vuosia ovat pääomatulot olleet vuosittain huomattavasti korkeammat kuin palkkatulot. Työnantajat on vapautettu jo mm. lapsilisistä ja eläkemaksuista, nyt kokoomus taas kerran tarjoaa lisää verohelpotuksia. Ja sitä seuraavat hallituskiepät puolueet?!?! Mikä onkaan uuden halklituksen talouspolttiinen ja verolinja, sietää miettiä!
Helpotukset elinkeinoelämälle ei käy, olen sitä mieltä!
Sieltä on otettava missä sitä on! Ei köyhiltä.
Miten sinä tekisit?
* havaintoja, ajatuksia, kokemuksia * eilisestä, * tästä päivästä tai huomisesta, * yksin tai yhdessä toisten kanssa, * itselleni ja muillekin tarkoitettua, * faktaa - ja joskus myös fiktiota, * ilolla tai surulla, * vihalla tai vimmalla, * yleensä totisesti * joskus huumorillakin. OLEN KIRJANNUT myös sivuille prokirjasto.blogspot.com, samoin Turun Sosiaalifoorumin sivulle. UUSIN blogi jossa myös kirjoittelen, on TURKU-LISTAT, SKP:n ja sitoutumattomien yhteinen blogi. Suosittautuu....
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
perjantai 28. tammikuuta 2011
Kaijan vaaliteesi no 1. VARMASTI VASEMMALLA - Mitä se on?
Minulta on kysytty, mitä tarkoitan tunnukseni alkuosalla Varmasti Vasemmalla.
Luonnehdin sitä seuraavassa.
2. Tällä hetkellä on eduskunnassa kaksi perinteisesti työväenpuolueeksi ymmärrettyä puoluetta - huolimatta siitä, että Niinistö puhu muuta, ja että Urpilainen puhui kruunajaispuheessaan puolueensa SDP:n tulleen lähemmäs polittista keskustaa.
3. Toinen noista ihmisten perinteisesti vasemmistolaisiksi ymmärtämistä eduskuntapuolueista on nyt määritellyt ja ominut nimekseen kuin yksinoikeudella, monopolin tavoin Vasemmisto.
Myös tuo on samalla tavalla ihmisten harhaanjohtamista kuin Niinistön työväenpuolue.
Jos puolue väittää olevansa Vas., mitä ovat muut työväenpuolueet, minne ne asettuvat poliittisella kartalla. Tuskin keskustaan tai oikealle?
En siis pidä Vasemmistoliiton nimen muutosta reiluna ihmisiä kohtaan, Kuten sanoin, se monopolisoi itselleen jotain, joka on kokonaan paljon enemmän. Vai peräti vallan muuta, kuten joku sanoisi.
4. Oman tunnukseni Varmasti Vasemmalla kertoo sen, etten ole jotain sinne päin, jotain, joka voi tilanteen mukaan aina asemoitua uudelleen. Linjani ei ole konkjunktuuripoltiikkaa eikä suhdanteilla ratsastamista. Siihen en pysty. Se on kuten tähänkin asti poliittisessa toiminnassani ollut vankasti vasemmalla, juurtuneena niin, etteivät tuulet sitä kaada eivätkä tsunamit nosta juuriltaan.
5. Kommunistina koen, että SKP eduskunnassa on poliittinen ankkuri eduskunnan muille vasemmistolaisille puolueille. Kun on perälauta, joka ei falskaa, pysyy paatti pinnalla. Kun on hyvä ankkuri, voi myrskyssäkin jäädä ankkuriin joutumatta tuuliajolle. Ja hyvä ankkuri pitää!
Siksi SKP tarvitaan eduskuntaan. Siksi olen myös Varmasti Vasemmalla.
SKP:n on asettanut ehdokkaansa, koska haluamme tarjota kunnollisen ja oikean ja todellisen vaihtoehdon äänestäjille.
Ihmisillä on oltava mahdollisuus valita ankkuri, ettei jouduta tuuliajolle myrskyjenkään aikana, vaan pystytään pitämään politiikan kurssi ja suunta kansan enemmistö puolella.
Luonnehdin sitä seuraavassa.
Samalla aloitan vaaliteesieni julkaisemisen.
Teesi no I
1. Poliittisena suuntana vasen on perinteisesti työväenliikkeen suunta yhtä vahvasti kuin porvaristo on oikealla. - Sanokoot kokoomus puolueestaan mitä tahansa, se on myös kaukana työväenpuolueesta.
2. Tällä hetkellä on eduskunnassa kaksi perinteisesti työväenpuolueeksi ymmärrettyä puoluetta - huolimatta siitä, että Niinistö puhu muuta, ja että Urpilainen puhui kruunajaispuheessaan puolueensa SDP:n tulleen lähemmäs polittista keskustaa.
3. Toinen noista ihmisten perinteisesti vasemmistolaisiksi ymmärtämistä eduskuntapuolueista on nyt määritellyt ja ominut nimekseen kuin yksinoikeudella, monopolin tavoin Vasemmisto.
Myös tuo on samalla tavalla ihmisten harhaanjohtamista kuin Niinistön työväenpuolue.
Jos puolue väittää olevansa Vas., mitä ovat muut työväenpuolueet, minne ne asettuvat poliittisella kartalla. Tuskin keskustaan tai oikealle?
En siis pidä Vasemmistoliiton nimen muutosta reiluna ihmisiä kohtaan, Kuten sanoin, se monopolisoi itselleen jotain, joka on kokonaan paljon enemmän. Vai peräti vallan muuta, kuten joku sanoisi.
4. Oman tunnukseni Varmasti Vasemmalla kertoo sen, etten ole jotain sinne päin, jotain, joka voi tilanteen mukaan aina asemoitua uudelleen. Linjani ei ole konkjunktuuripoltiikkaa eikä suhdanteilla ratsastamista. Siihen en pysty. Se on kuten tähänkin asti poliittisessa toiminnassani ollut vankasti vasemmalla, juurtuneena niin, etteivät tuulet sitä kaada eivätkä tsunamit nosta juuriltaan.
5. Kommunistina koen, että SKP eduskunnassa on poliittinen ankkuri eduskunnan muille vasemmistolaisille puolueille. Kun on perälauta, joka ei falskaa, pysyy paatti pinnalla. Kun on hyvä ankkuri, voi myrskyssäkin jäädä ankkuriin joutumatta tuuliajolle. Ja hyvä ankkuri pitää!
Siksi SKP tarvitaan eduskuntaan. Siksi olen myös Varmasti Vasemmalla.
SKP:n on asettanut ehdokkaansa, koska haluamme tarjota kunnollisen ja oikean ja todellisen vaihtoehdon äänestäjille.
Ihmisillä on oltava mahdollisuus valita ankkuri, ettei jouduta tuuliajolle myrskyjenkään aikana, vaan pystytään pitämään politiikan kurssi ja suunta kansan enemmistö puolella.
EILISEN JA TÄMÄN PÄIVÄN ORJAT
On jo muutama vuosi vierähtänyt, kun istuin koulun penkillä. Yksi lempiaineitani oli historia. Kulloisestakin ajasta ja aiheesta hain usein kirjastosta lisäkirjoja lukeakseni niitä. Oli kiva kokeissa osata enemmn kuin kurssikirjassa oli. Historian tunnilla opittiin myös orjakaupasta ja orjuuden ajasta. Kerrottin, miten Afrikasta kuljetettiin ihmisiä uudelle mantereelle orjiksi. Isot orjakaleerit, joissa orjat kahdessa kerroksessa soutivat pitkin airoin, ja loput kuin sillit suolassa jossain pohjaruumassa huomista odottaen, rahtasivat toisiinsa sidottuja orjia lähinnä maatöihin ja isännän omaisuudeksi. Ja orjakauppias otti hinnan.
Omina kouluvuosinani puhuttiin orjuudesta menneen ajan ilmiönä. Mutta se on palannut - tai ei ole koskaan hävinnytkään.
- Vaan enpä tunne asiaa, onko se palannut asiana myös aikamme historian ja yhteiskuntaopin kirjoihin. Kuka valistaa minua siitä?
Mutta ilmiö orjuus on täällä, vaikkei oppikirjat puhuisi siitä mitään.
Vastatullut KUMPPANI - lehti (kehityspalveluyhteistyön keskus KEPAn julkaisema aikakausjulkaisu, tasoka sellainen) kertoo taas kerran tuoreesti orjuudesta.
Tuore artikkeli on mm. otsikolla
ORJAKAUPPA - Joka vuosi 12 000 nepalilaista tyttöä myydään bordelleihin Intiaan.
Juttu kertoo 14 vuotiaasta Poonam Thapanista, jolle aluksi oli kerrottu valheellinen tarina, jotta tämä karkaisi nuoren miehen matkassa aluksi Katmanduun, sieltä Intiaan kuljetettavaksi. Nuori mies työpaikalta omenatehtaalta oli houkutellut Poonamin karkaamaan Intiaan, jossa voisivat elää yhdessä onnellisisna. Tytöllä ei ollut perhettä ja ajatus houkutti, kertoo lehti ja jatkaa:
- Bussimatka kesti monta päivää, jonka jälkeen tyttö hylättiin huoneeseen. Siinä oli paljon jopa häntä nuorempia tyttöjä. Kaikki puhuivat asiakkaista ja kertoivat myös Poonamiil aikanaan totuuden.
Vähitellen tytölle selvisi, miten häntä oli petkutettu ja hänen kustannuksellaan myytiin seksiä Mumbaissa, jossa he nyt olivat. Tarina jatkuu, ja kuka löytää Kumppani-lehden, lukekoon, tarina on sen arvoinen.
Tämän päivän koulukirjat?
Vaan kerrotaanko tänä päivänä kouluissa maailmalla käytävästä monenlaisesta orjakaupasta. Seksiorjia myydään niin Suomessa ja ympäri Eurooppaa kuin kaikkialla maailmassa. Se on orjuutta iljettävimmillään- tytöt ja naiset eivät saa päättää omasta ruumiistaan. Onpa tunnettu ilmiö myös Suomessa, että yksityinen vuokranantaja mies tarjoaa erityisen edullista asuntoa opiskelijatytölle, mutta vaatii vastineeksi rahan lisäksi seksiä säännöllisesti.
Orjakauppa ei kohdistu vain naisiin.
Orjakaupan uhreja ovat ympäri Eurooppaa tuhannet vierastyöläiset, jotka eivät saa työstään käypää palkkaa. Heitä on tuotettu omalla kustannukselllaan mm. Suomeen marjanpoimijoiksi, ja poimijoiden matkarahoista koostunut velka voi olla suurempi kuin satokauden ansio. Heille on luvattu vallan jotain muuta. Pahimmassa tapauksessa he palaavat kotiin yhtä köyhinä matkan jälkeen.
Maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet tänne henkensä kaupalla, joutuvat myös usein orjakaupan tavoin työhön. Työsopimus on kelvoton, ja koska maahanmuuttajan kielitaito on puutteellinen, ei hän osaa kaikkea valvoa. Taannoin näimme tv:sta dokumentin miten siivousalan yritys käytti maahanmuuttajia hyväkseen. Kyse oli nuorista miehistä, jotka tekivät kuukausia työtä joko kokonaan ilman palkkaa tai olemattomalla sellaisella, kunnes lopulta asia korjattiin ammattiliiton ja tuomarin kautta.
Orjakauppa on selvä ilmiö edelleen vuonna 2011.
Liian usein palkkatyösuhteessa olevan ihminen, joka myy työvoimansa, taitonsa ja tietonsa työnantajalle ja yleisesti huomattavasti alle sen mitä tuottaa, on myös orjatyösuhteessa.
Hänen oleellinen omaisuutensa on se työvoima ja taidot joka hänellä on, ei suinkaan asunto, auto tai kesämökki.
Moni asunnon omistaja on lisäksi myös velkasuhteessa pankkiin, eli joutuu koronkiskonnan johdosta - jota alhainenkin korko on - olemaan jakuvasti isännän ja orjan kaltaisessa suhteessa pankkiin. On ansaittava, jotta saa maksettua pankille velkansa korkoineen. Se lienee tämän 'länsimaisen vapaan demokraattisen käsityksen mukaan laillinen tapaa' ylläpitää orjuutta!
Kun maaorjuus saatiin aiknan lakkautettua, muutti orjuus siis vain muotoaan. Uuden yhteiskuntajärjestelmän myötä ja palkkatyön muodossa tuli uusi orjaluokka, jota meillä pidetään nyt sivistyneenä tapana, johon jopa on pyrittävä, jotta on mitä syödä. Mutta orjuutta yhtä kaikki.
Iljettävimmillään tuo orjuus kohdistuu edelleen seksikaupan myötä naisiin ja tyttöihin, mutta myös lapsityövoimaan palvelijoina, vaikkein siihen kuuluisikaan hyväksikäyttöä seksin suhteen. Taannoin luin kirjan aftrikkalaisesta tytöstä, joka lopulta oli monien välikäsien ja kotimaan levottomuuksien jälkeen joutunut Lontooseen maansa lähetystötyöntekijän perheeseen orjaksi. Kaikki elämä talon ulkopuolella oli suljettu alkuun, samoin mahdollisuus oppia kieltä. Mutta ajan mittaan tämä nuori nainen taisteli itselleen taitavasti tiensä vapauteen ja kirjoitti rajuista elämänkokemuksistaan kirjan.
Kulkiessamme kannattaa joskus ajatella, että edellämme kulkeva ihminen saattaa olla tavalla tai toisella orjakaupan uhri. Meillä tai muualla. Siksi ihmisoikeudet ja -arvo ovat ensimmäisiä asioita, joita YK edellyttää kaikilta jäsenmailtaan, mutta joka ei vieläkään toteudu. Ei sen perimmäisimmästä muodosta lähes maaorjan tai seksiorjan asemasta vapaana sen paremmin kuin länsimaisen palkkatyön ja finanssivallan orjuudesta vapaana.
Orjuudesta vapautuminen on edelleen arka asia?
Omina kouluvuosinani puhuttiin orjuudesta menneen ajan ilmiönä. Mutta se on palannut - tai ei ole koskaan hävinnytkään.
- Vaan enpä tunne asiaa, onko se palannut asiana myös aikamme historian ja yhteiskuntaopin kirjoihin. Kuka valistaa minua siitä?
Mutta ilmiö orjuus on täällä, vaikkei oppikirjat puhuisi siitä mitään.
Vastatullut KUMPPANI - lehti (kehityspalveluyhteistyön keskus KEPAn julkaisema aikakausjulkaisu, tasoka sellainen) kertoo taas kerran tuoreesti orjuudesta.
Tuore artikkeli on mm. otsikolla
ORJAKAUPPA - Joka vuosi 12 000 nepalilaista tyttöä myydään bordelleihin Intiaan.
Juttu kertoo 14 vuotiaasta Poonam Thapanista, jolle aluksi oli kerrottu valheellinen tarina, jotta tämä karkaisi nuoren miehen matkassa aluksi Katmanduun, sieltä Intiaan kuljetettavaksi. Nuori mies työpaikalta omenatehtaalta oli houkutellut Poonamin karkaamaan Intiaan, jossa voisivat elää yhdessä onnellisisna. Tytöllä ei ollut perhettä ja ajatus houkutti, kertoo lehti ja jatkaa:
- Bussimatka kesti monta päivää, jonka jälkeen tyttö hylättiin huoneeseen. Siinä oli paljon jopa häntä nuorempia tyttöjä. Kaikki puhuivat asiakkaista ja kertoivat myös Poonamiil aikanaan totuuden.
Vähitellen tytölle selvisi, miten häntä oli petkutettu ja hänen kustannuksellaan myytiin seksiä Mumbaissa, jossa he nyt olivat. Tarina jatkuu, ja kuka löytää Kumppani-lehden, lukekoon, tarina on sen arvoinen.
Tämän päivän koulukirjat?
Vaan kerrotaanko tänä päivänä kouluissa maailmalla käytävästä monenlaisesta orjakaupasta. Seksiorjia myydään niin Suomessa ja ympäri Eurooppaa kuin kaikkialla maailmassa. Se on orjuutta iljettävimmillään- tytöt ja naiset eivät saa päättää omasta ruumiistaan. Onpa tunnettu ilmiö myös Suomessa, että yksityinen vuokranantaja mies tarjoaa erityisen edullista asuntoa opiskelijatytölle, mutta vaatii vastineeksi rahan lisäksi seksiä säännöllisesti.
Orjakauppa ei kohdistu vain naisiin.
Orjakaupan uhreja ovat ympäri Eurooppaa tuhannet vierastyöläiset, jotka eivät saa työstään käypää palkkaa. Heitä on tuotettu omalla kustannukselllaan mm. Suomeen marjanpoimijoiksi, ja poimijoiden matkarahoista koostunut velka voi olla suurempi kuin satokauden ansio. Heille on luvattu vallan jotain muuta. Pahimmassa tapauksessa he palaavat kotiin yhtä köyhinä matkan jälkeen.
Maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet tänne henkensä kaupalla, joutuvat myös usein orjakaupan tavoin työhön. Työsopimus on kelvoton, ja koska maahanmuuttajan kielitaito on puutteellinen, ei hän osaa kaikkea valvoa. Taannoin näimme tv:sta dokumentin miten siivousalan yritys käytti maahanmuuttajia hyväkseen. Kyse oli nuorista miehistä, jotka tekivät kuukausia työtä joko kokonaan ilman palkkaa tai olemattomalla sellaisella, kunnes lopulta asia korjattiin ammattiliiton ja tuomarin kautta.
Orjakauppa on selvä ilmiö edelleen vuonna 2011.
Liian usein palkkatyösuhteessa olevan ihminen, joka myy työvoimansa, taitonsa ja tietonsa työnantajalle ja yleisesti huomattavasti alle sen mitä tuottaa, on myös orjatyösuhteessa.
Hänen oleellinen omaisuutensa on se työvoima ja taidot joka hänellä on, ei suinkaan asunto, auto tai kesämökki.
Moni asunnon omistaja on lisäksi myös velkasuhteessa pankkiin, eli joutuu koronkiskonnan johdosta - jota alhainenkin korko on - olemaan jakuvasti isännän ja orjan kaltaisessa suhteessa pankkiin. On ansaittava, jotta saa maksettua pankille velkansa korkoineen. Se lienee tämän 'länsimaisen vapaan demokraattisen käsityksen mukaan laillinen tapaa' ylläpitää orjuutta!
Kun maaorjuus saatiin aiknan lakkautettua, muutti orjuus siis vain muotoaan. Uuden yhteiskuntajärjestelmän myötä ja palkkatyön muodossa tuli uusi orjaluokka, jota meillä pidetään nyt sivistyneenä tapana, johon jopa on pyrittävä, jotta on mitä syödä. Mutta orjuutta yhtä kaikki.
Iljettävimmillään tuo orjuus kohdistuu edelleen seksikaupan myötä naisiin ja tyttöihin, mutta myös lapsityövoimaan palvelijoina, vaikkein siihen kuuluisikaan hyväksikäyttöä seksin suhteen. Taannoin luin kirjan aftrikkalaisesta tytöstä, joka lopulta oli monien välikäsien ja kotimaan levottomuuksien jälkeen joutunut Lontooseen maansa lähetystötyöntekijän perheeseen orjaksi. Kaikki elämä talon ulkopuolella oli suljettu alkuun, samoin mahdollisuus oppia kieltä. Mutta ajan mittaan tämä nuori nainen taisteli itselleen taitavasti tiensä vapauteen ja kirjoitti rajuista elämänkokemuksistaan kirjan.
Kulkiessamme kannattaa joskus ajatella, että edellämme kulkeva ihminen saattaa olla tavalla tai toisella orjakaupan uhri. Meillä tai muualla. Siksi ihmisoikeudet ja -arvo ovat ensimmäisiä asioita, joita YK edellyttää kaikilta jäsenmailtaan, mutta joka ei vieläkään toteudu. Ei sen perimmäisimmästä muodosta lähes maaorjan tai seksiorjan asemasta vapaana sen paremmin kuin länsimaisen palkkatyön ja finanssivallan orjuudesta vapaana.
Orjuudesta vapautuminen on edelleen arka asia?
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
LUOKKASOTAA 1918 ja 2011
Taas on eletty vuosi kauemmas siitä maamme työväenluokan taistelusta, jota se oli pakotettu käymään saadakseen työtä, sosiaaliturvaa, leipää ja 8 tunnin työajan. Porvarillinen voittajien historia kertoo, että maamme kävi vapaussotaa, mutta se ei tunne tosiasioita.
Ennen kuin tammikuussa 1918 luokkasota alkoi, oli nuoren Neuvostovaltion taholta Lenin jo 1917 allekirjoittanut maamme istenäisyydestä sopimuksen. Suomi oli vapaa entisestä isännästään. Kun 1916 eduskuntavaaleissa silloinen vanha maamme työväenpuolue sai eduskuntaan enemmistönä 105 edustajaa, tuli porvaristolle hätä. Se pelkäsi, että Suomen työväenluokka eduskunnassa enemmistönä ollen rakentaa maahan työväenvaltaa. Se ei tietysti sopinut porvaristolle. Siksi eduskunta hajoitettiin.
Kun se porvaristo oli kokoamassa joukkoja valkoisen kaartin rakentamiseksi, oli Mannerhein oitis valmis myös tähän. Siis mies, jota nyt monet ihannoivat, oli valmis luokkalähtökohdista johtamaan taistelua maamme vähävaraisten ja köyhälistön lyömiseksi. Sodan aikana sama taho suunnitteli maallemme kuningasta Saksasta, mutta kun Saksa hävisi maailmansodan, jäi kuningaskin Suomeen saamatta.
1918 taistelu oli yhteiskunnallinen taistelu, jossa köyhät hakivat itselleen oikeutta. Tuhannet olivat kerjuulla, vanhukset ja lapset kulkivat huutolaisia, ja työttömien armeijat olivat valtaisat. Entä tänään?
Leipäjonot kasvavat kuukausi kuukaudelta, eriarvoisuus kasvaa, vanhustenhoito ja päivähoito kilpailutetaan sille, kuka halvimmalla hoitaa, varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa kaiken aikaa.
Pian 1 miljoona ihmistä sinnittelee köyhyysrajalla, siitä 700 000 selvästi sen alapuolella. Nyt on virallinen köyhyysraja määritelty 1150 €:ksi, moniko saa sen yli? Ainakin suuri määrä naisista ja eläkeläisistä sekä työttömistä peruspäivärahalla jää sen alle. Samoin moni pienillä tuloilla sinnittelevä pätkä- tai osa-aikatyöläinen.
Jäljelle jää kysymys: Onko historian kello pyörähtänyt taaksepäin?
Moni asia menee vallan takapakkia.
Olisiko aika tunnustaa näin vuosipäivän merkeissä, ettei luokkataistelun aika ole ollenkaan ohi. Päinvastoin: vastakkainasettelu jatkuu ja kärjistyy.
Ennen kuin tammikuussa 1918 luokkasota alkoi, oli nuoren Neuvostovaltion taholta Lenin jo 1917 allekirjoittanut maamme istenäisyydestä sopimuksen. Suomi oli vapaa entisestä isännästään. Kun 1916 eduskuntavaaleissa silloinen vanha maamme työväenpuolue sai eduskuntaan enemmistönä 105 edustajaa, tuli porvaristolle hätä. Se pelkäsi, että Suomen työväenluokka eduskunnassa enemmistönä ollen rakentaa maahan työväenvaltaa. Se ei tietysti sopinut porvaristolle. Siksi eduskunta hajoitettiin.
Kun se porvaristo oli kokoamassa joukkoja valkoisen kaartin rakentamiseksi, oli Mannerhein oitis valmis myös tähän. Siis mies, jota nyt monet ihannoivat, oli valmis luokkalähtökohdista johtamaan taistelua maamme vähävaraisten ja köyhälistön lyömiseksi. Sodan aikana sama taho suunnitteli maallemme kuningasta Saksasta, mutta kun Saksa hävisi maailmansodan, jäi kuningaskin Suomeen saamatta.
1918 taistelu oli yhteiskunnallinen taistelu, jossa köyhät hakivat itselleen oikeutta. Tuhannet olivat kerjuulla, vanhukset ja lapset kulkivat huutolaisia, ja työttömien armeijat olivat valtaisat. Entä tänään?
Leipäjonot kasvavat kuukausi kuukaudelta, eriarvoisuus kasvaa, vanhustenhoito ja päivähoito kilpailutetaan sille, kuka halvimmalla hoitaa, varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa kaiken aikaa.
Pian 1 miljoona ihmistä sinnittelee köyhyysrajalla, siitä 700 000 selvästi sen alapuolella. Nyt on virallinen köyhyysraja määritelty 1150 €:ksi, moniko saa sen yli? Ainakin suuri määrä naisista ja eläkeläisistä sekä työttömistä peruspäivärahalla jää sen alle. Samoin moni pienillä tuloilla sinnittelevä pätkä- tai osa-aikatyöläinen.
Jäljelle jää kysymys: Onko historian kello pyörähtänyt taaksepäin?
Moni asia menee vallan takapakkia.
Olisiko aika tunnustaa näin vuosipäivän merkeissä, ettei luokkataistelun aika ole ollenkaan ohi. Päinvastoin: vastakkainasettelu jatkuu ja kärjistyy.
tiistai 25. tammikuuta 2011
kaija vaalikuvassa omana itsenään
Tässä uusi ilmeeni ja kuvani tämän kevään vaalikamppailuun liittyen.
Neljä vuotta vanhempi kuin edellisessä siniharmaassa kuvassa.
Nyt mukana tuo aatteenpunainen väri - se on valokuvaajan valinta erilaisista vaihtoehdoista.
(Studio Brahe/Turku, kuten viimeksikin)
Tervetuloa tähän uusiutuneeseenkin seuraan, vaikka vanhassa vara parempi!
Neljä vuotta vanhempi kuin edellisessä siniharmaassa kuvassa.
Nyt mukana tuo aatteenpunainen väri - se on valokuvaajan valinta erilaisista vaihtoehdoista.
(Studio Brahe/Turku, kuten viimeksikin)
Tervetuloa tähän uusiutuneeseenkin seuraan, vaikka vanhassa vara parempi!
maanantai 24. tammikuuta 2011
UUSI EDUSKUNTA JA MINISTERIT TÖIHIN!
Rouva pääministeri!
Ei auta lapsiperheiden asiaa, että perustetaan uusia ministeripaikkoja. Ellei valkmistelu suju, ellei ole poliittista tahtoa, ei tapahdu sittenkään mitään.
Toki perheiden asiat ovat paljolti retuperällä - totta se. Mutta nykyiset ministerisalkut niihin riittäisivät varmasti. On vain valmistettava lait asioiden korjaamiseksi. Ministereillä on laajat virkamiesjoukot, jotka tutkivat, selvittävät, antavat raportteja siitä mitä ministeri haluaa. Ei muuta kuin töihin!
Yksi paha esimerkki on päivän uutinen, miten köyhillä lapsilisät leikkaantuvat automaattisesti. Kun köyhä lapsiperhe hakee toimeentulotukea, lasketaan mm. lapsilisät tuloiksi. Niiden osalta siis toimeentulotuki pienenee. Käytännössä se merkitsee, että lapsilisän saamisesta rangaistaan köyhää!
Samoin tekee uusi takuueläke leikkauksia. Jos pienituloinen eläkeläinen hakee toimeentulotukea tai saa asumistukea, pienenevät ne nyt, kun takuueläke 'nostaa' pientäkin pienempiä tuloja!
Näitä esimerkkejä on riittämiin - tässä ehkä pari yleisintä. Kyse on kaikkein vähätuloisimpien ihmisten pärjäämisestä, josta aivät hallitukset pariin vuosikymmeneen ole pitäneet huolta. Monia muita lakia on korjattava pikaisesti. Yksi niitä on mielenterveyslaki, josta aiemmin kirjoitan blogissani.
Entä miksei hallitus halua esittää kahden YK:n yleissopimuksen ratifiointia: Toinen on vammaispolittinen yleissopimus v:lta 2006, toinen on YK:N alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva yleissopimus, joka meillä liittyy erityisesti saamelaisten oikeuksiin.
Myös kansanedustajat ovat moittineet monien käsiteltyjen lakien huonoa valmistelua; niistä monet on jouduttu panemaan puutteellisina uuteen valmisteluun. Onko tälläinen hallituspohja puolueineen kyvykäs jatkamaan maamme johjtamista, kun tärkeät asiat ovat hoitamatta:
- lapsiperheiden asia
- vammaispolitiikka
- alkuperäiskansat
- pienet eläkkeet.
- aikansa elänyt mielenterveyslaki
Asia erikseen on kokonaan valmistelussa vuosikausia maannut laki vanhuksia koskevista asioista, johon liittyen tarvitaan myös laki vanhusasiamiehestä valvomaan lain noudattamista.
Sen sijaan on kiireellä vamistettu lakeja, joilla synnytetään kuntien pakkoliitoksia, palvelujen yksityistämiseen monin keinoin tähtääviä lakeja, kuten lakeja palveluseteleistä muista ja rakennemuutoksista.
KYLLÄ ON UUDELLE EDUSKUNNALLE HAASTETTA SAADA ASIAT KUNTOON.'
Mutta sitä eivät nykyiset poliittiset voimasuhteet hoida, vaan eduskuntaan tarvitaan vahva vasemmistolaisten puolueiden rintama SKP mukaanlukien.
Ei auta lapsiperheiden asiaa, että perustetaan uusia ministeripaikkoja. Ellei valkmistelu suju, ellei ole poliittista tahtoa, ei tapahdu sittenkään mitään.
Toki perheiden asiat ovat paljolti retuperällä - totta se. Mutta nykyiset ministerisalkut niihin riittäisivät varmasti. On vain valmistettava lait asioiden korjaamiseksi. Ministereillä on laajat virkamiesjoukot, jotka tutkivat, selvittävät, antavat raportteja siitä mitä ministeri haluaa. Ei muuta kuin töihin!
Yksi paha esimerkki on päivän uutinen, miten köyhillä lapsilisät leikkaantuvat automaattisesti. Kun köyhä lapsiperhe hakee toimeentulotukea, lasketaan mm. lapsilisät tuloiksi. Niiden osalta siis toimeentulotuki pienenee. Käytännössä se merkitsee, että lapsilisän saamisesta rangaistaan köyhää!
Samoin tekee uusi takuueläke leikkauksia. Jos pienituloinen eläkeläinen hakee toimeentulotukea tai saa asumistukea, pienenevät ne nyt, kun takuueläke 'nostaa' pientäkin pienempiä tuloja!
Näitä esimerkkejä on riittämiin - tässä ehkä pari yleisintä. Kyse on kaikkein vähätuloisimpien ihmisten pärjäämisestä, josta aivät hallitukset pariin vuosikymmeneen ole pitäneet huolta. Monia muita lakia on korjattava pikaisesti. Yksi niitä on mielenterveyslaki, josta aiemmin kirjoitan blogissani.
Entä miksei hallitus halua esittää kahden YK:n yleissopimuksen ratifiointia: Toinen on vammaispolittinen yleissopimus v:lta 2006, toinen on YK:N alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva yleissopimus, joka meillä liittyy erityisesti saamelaisten oikeuksiin.
Myös kansanedustajat ovat moittineet monien käsiteltyjen lakien huonoa valmistelua; niistä monet on jouduttu panemaan puutteellisina uuteen valmisteluun. Onko tälläinen hallituspohja puolueineen kyvykäs jatkamaan maamme johjtamista, kun tärkeät asiat ovat hoitamatta:
- lapsiperheiden asia
- vammaispolitiikka
- alkuperäiskansat
- pienet eläkkeet.
- aikansa elänyt mielenterveyslaki
Asia erikseen on kokonaan valmistelussa vuosikausia maannut laki vanhuksia koskevista asioista, johon liittyen tarvitaan myös laki vanhusasiamiehestä valvomaan lain noudattamista.
Sen sijaan on kiireellä vamistettu lakeja, joilla synnytetään kuntien pakkoliitoksia, palvelujen yksityistämiseen monin keinoin tähtääviä lakeja, kuten lakeja palveluseteleistä muista ja rakennemuutoksista.
KYLLÄ ON UUDELLE EDUSKUNNALLE HAASTETTA SAADA ASIAT KUNTOON.'
Mutta sitä eivät nykyiset poliittiset voimasuhteet hoida, vaan eduskuntaan tarvitaan vahva vasemmistolaisten puolueiden rintama SKP mukaanlukien.
KIVINIEMI HAKEE AISANKANNATTAJIA
Alla oleva linkki kertoo pääministerittäremme uusimmasta avauksesta. Nyt on kaipuun kohteena tällä naisella laajapohjainen yhteiskuntasopimus. Nyt sitä huudetaan apuun, kun tarvitaan lisää aisankannattajia. Maailmalla menee huonosti. EU:ssa menee huonosti. Kepulla menee huonosti?
Suomen kansan enemmistöllä menee todella huonosti. Kun hallitus suunnittelee lisää eriarvoistavaa politiikkaa, lisää välillisä veroja juuri köyhien maksettavaksi, lisää leikkauksia julkisiin palveluihin, lisää palveluseteleitä ja yksityisiä hoito- ja hoivalaitoksia ja sairaaloita rakennemuutoksen nimissä - niin mitä jää jäljelle. Jää todella kahden kerroksen väkeä. Enää eivät edes keskituloisetkaan selviä kauaa palkallaan. Pienituloisista ja köyhistä puhumattakaan.
Jotta kansa ei kiihtyisi, tarvitaan yhteiskuntasopimusta. Ei saa hermostua. Ei saa lakkoilla. Ei saa mennä kaduille ja toreille osoittamaan mieltään eduskunnan portaikosta puhumattakaan. On oltava rauhallisia ja tyydyttävä siihen mitä meille tarjotaan. Laajapohjaisesti.
Kun Kiviniemi puhuu laajapohjaisuudesta, haluaa hän siihen mukaan kaikki eduskuntavoimat, ay-likkeen sen ohella tai sitä ilman, ja kaikki kaikki leipäjonoissa odottavat kansalaiset. Ja ELY-keskuksissa työtä jonottavat. On tyydyttävä olemattomiin palkkoihin ja vielä surkeampiin tukiin ja eläkkeisin. Samalla on hyväksyttävä veronalennukset yrityksille. Elinkeinoeläämää suositaan yhä enemmän. Suunniteltujen verohelpotusten vastineeksi vaaditaan luomaan työpaikkoja Suomeen. Vaan kun eivät ole sitä tähän astikaan tehneet, vaan menneet kuka itään, kuka länteen. Kaikista tähän astisistakin verohelpotuksista huolimatta. Luuleeko Kiviniemi, että lisähelpotukset tepsii? Ei luule eikä usko, mutta kaveria ei jätetä. Ja Katainen on ihan mukava työkaveri.
Jos ei vielä näistäkään kaikista puheista kansa ala ymmärtää nykyisen hallituksen ja sen hännystelijöiden suuntaa ja tavoitteita jatkossakin, käy huonosti.
Meno kiihtyy, maksetaan lisää tukia kansainvälisille pankeille, annetaan harmaan talouden rehottaa, kansa kaikki välillisille veroille eli tasaverolla maksajiksi.
Nämä ovat asioita, joiden on herätettävä ihmiset ennen kuin on myöhäistä.
Kannattaa liittyä TÄHÄN herätysliikkeeseen!
Suomen kansan enemmistöllä menee todella huonosti. Kun hallitus suunnittelee lisää eriarvoistavaa politiikkaa, lisää välillisä veroja juuri köyhien maksettavaksi, lisää leikkauksia julkisiin palveluihin, lisää palveluseteleitä ja yksityisiä hoito- ja hoivalaitoksia ja sairaaloita rakennemuutoksen nimissä - niin mitä jää jäljelle. Jää todella kahden kerroksen väkeä. Enää eivät edes keskituloisetkaan selviä kauaa palkallaan. Pienituloisista ja köyhistä puhumattakaan.
Jotta kansa ei kiihtyisi, tarvitaan yhteiskuntasopimusta. Ei saa hermostua. Ei saa lakkoilla. Ei saa mennä kaduille ja toreille osoittamaan mieltään eduskunnan portaikosta puhumattakaan. On oltava rauhallisia ja tyydyttävä siihen mitä meille tarjotaan. Laajapohjaisesti.
Kun Kiviniemi puhuu laajapohjaisuudesta, haluaa hän siihen mukaan kaikki eduskuntavoimat, ay-likkeen sen ohella tai sitä ilman, ja kaikki kaikki leipäjonoissa odottavat kansalaiset. Ja ELY-keskuksissa työtä jonottavat. On tyydyttävä olemattomiin palkkoihin ja vielä surkeampiin tukiin ja eläkkeisin. Samalla on hyväksyttävä veronalennukset yrityksille. Elinkeinoeläämää suositaan yhä enemmän. Suunniteltujen verohelpotusten vastineeksi vaaditaan luomaan työpaikkoja Suomeen. Vaan kun eivät ole sitä tähän astikaan tehneet, vaan menneet kuka itään, kuka länteen. Kaikista tähän astisistakin verohelpotuksista huolimatta. Luuleeko Kiviniemi, että lisähelpotukset tepsii? Ei luule eikä usko, mutta kaveria ei jätetä. Ja Katainen on ihan mukava työkaveri.
Jos ei vielä näistäkään kaikista puheista kansa ala ymmärtää nykyisen hallituksen ja sen hännystelijöiden suuntaa ja tavoitteita jatkossakin, käy huonosti.
Meno kiihtyy, maksetaan lisää tukia kansainvälisille pankeille, annetaan harmaan talouden rehottaa, kansa kaikki välillisille veroille eli tasaverolla maksajiksi.
Nämä ovat asioita, joiden on herätettävä ihmiset ennen kuin on myöhäistä.
Kannattaa liittyä TÄHÄN herätysliikkeeseen!
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Presidentti meni Afganistaniin, mutta moni tulee sieltä pois.
Aiemmin julkaisin blogissani kirjeen, jolla lähestyin tasavallan presidenttiä.
Kyse oli maamme ulkopolitiikasta, läsnäolosta Afganistanissa, miinalaiva Pohjanmaan matkasta, Suomen yhteisharjoituksista Naton kanssa ja Lapissa olevasta suuresta aseiden testausalueesta. Kyse on aseista, joita mm. käytetään Afganistanissa kaiken aikaa ja joiden vuoksi sadat siviilit ovat kuolleet.
Nyt presidentti kävi joukkojen luona Afganistanissa.
Samaan aikaan kun hän oli matkalla, sain allaolevan vastauksen.
Tässä vaiheessa en vastausta kommentoi sen enempää, mutta jokainen voi miettiä itse tykönään asiaa.
(Ensin kannattaa toki lukea alempana oleva kirje presidetille.)
*******************************************************
Helsinki 18.1.2011
A/18595/2011
Kaija Kiessling
kaija.kiessling@hotmail.com
Hyvä Kaija Kiessling,
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on vastaanottanut lähettämänne sähköpostiviestin 12.1.2011. Kiitän siinä esittämistänne suorista ja vilpittömistä mielipiteistä.
Tasavallan presidentti tekee perustuslain mukaisen toimivaltansa puitteissa parhaansa edistääkseen turvallisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden parempaa toteutumista.
Toivotan teille omalta osaltani hyvää talven jatkoa.
Parhain terveisin
Sanna Viitanen
Tasavallan presidentin erityisavustaja
RUOAN HINTA NOUSEE - NÄLKÄ MAAILMALLA KASVAA - LUOKKATAISTELU KIRISTYY
Tiedot maailmalta kertoo, ettei ihmisillä ole rahaa ostaa ruokaa.
Näin on sekä maailman vauraissa maissa köyhimpien osalta, mutta näin on varsinkin köyhissä maissa. Sääolot, oljynhinnan nousut, tulvat eivät ole yksinopmaisia selittäjiä
Myös muut tekijä vaikuttvat hinnan nousuun. Ihmisten toiminta, kuten pankkiirit, finanssitalot, osakkeiden omistajat, pörssit vaikuttavat sijoittajiin ja hintojen kehitykseen. Ja leipäjonot myös Suomessa kasvavat.
- Ns. löysä raha sijoittaa pääomia ruokaa, mm. vehnän ja riisin hintaa, ja tästä on kasvamassa uusi kupla - selittää sijoitusyhtiön johtaja.
Samaan aikaan kasvavan väestön lisääntyvä ruoan tarve pitää hinnan ylhäällä.
Jos näin jatkuu, seuraus on dramattinen. Nyt A-Studiossa haastateltu perhe Ugandassa, joka kolme vuotta sitten söi kolmesti päivässä, ei nyt saa ruokaa aina joka päivä ollenkaan.
- Löysää rahaa sijoitetaan maatalousbisnekseen. Jotta maailman ruokavarastot eivät ehtyisi, on luotava uusia satoennätyksiä vuosi vuodelta, väittää sijoittajan edustaja.
- Sijoittajat toimii markkinalakien mukaan
Mutta se ei ole inhimillistä, kuten ylipäänsä kapitalistinen järjestelmä.
Suomesta on myös nyt ilmoitetun mukaan runsaasti rahoittajia mm. Ukrainan mustanmullan alueen maatalouteen aina Peter Fagernäsiä myöten. Niin yksitryisssijoittajia kuin sijoutusfirmoja.
Vaan mitä tekee EU?
Jotta ruoan hinta pysyy korkeana ja niin tuottajat mutta ennen muuta sijoittajat saavat voittoja, on kaiken aikaa säädelty tuotantoa: viljellyn maan pinta-alaa, hoidettavan karjan määrää ja kalasaaliiden määrää.
Ymmärrän, että huolimatta sääkatastrofeista ei ruokakatastrofi olisi suinkaan niin lähellä ja vaarallisena kuin nyt ennakoidaan, jos maatalouspolitiikkaa hoidettaisiin toisella tavalla.
Siinä on maapallon kyse kehtiyksesta niin kansojen kuin eri maihden sisäisen kahtiajaon syvenemiseen, aivan kuetn Suomessakin kansan kahtiajaosta. Ennenmuuta pohjoisden ja etelän väliset erot syvcenevät.
Keinot ovat erilaiset ja sektorit vaihtelevia, mutta yhtä kaikki lopputulos lisää köyhyyttä ja nälkää.
Mitä seuraavaksi?
Kun ihmisillä on nälkä, kun ei ole töitä, on seuraava vaihe ihmisten nousu vastarintaan, kuten nyt on ollut Tunisiassa, kaduilla Ranskassa ja monilla puolin eurooppaa puhumattakaan köyhien maiden ihmisistä.
Myös samoista syistä ihmiset lähtivät liikkeelle tammikuussa 1918 - vaatien leipää, sosiaaliturvaa ja työtä. Alkoi luokkasota 28.1. 1919. Tuo päivä on taas ovella, ensi viikolla.
Vaan missä ovat ihmiset? Luokkataistelu kiristyy!
Vai oletko sitä mieltä, että vastakkainasettelun aika on ohi?
Tai riittää, jos maahanmuuttajat ajetaan pois?
Kyllä nyt nälkää ja köyhyyttä säädellään luokkalähtökohdista.
Näin on sekä maailman vauraissa maissa köyhimpien osalta, mutta näin on varsinkin köyhissä maissa. Sääolot, oljynhinnan nousut, tulvat eivät ole yksinopmaisia selittäjiä
Myös muut tekijä vaikuttvat hinnan nousuun. Ihmisten toiminta, kuten pankkiirit, finanssitalot, osakkeiden omistajat, pörssit vaikuttavat sijoittajiin ja hintojen kehitykseen. Ja leipäjonot myös Suomessa kasvavat.
- Ns. löysä raha sijoittaa pääomia ruokaa, mm. vehnän ja riisin hintaa, ja tästä on kasvamassa uusi kupla - selittää sijoitusyhtiön johtaja.
Samaan aikaan kasvavan väestön lisääntyvä ruoan tarve pitää hinnan ylhäällä.
Jos näin jatkuu, seuraus on dramattinen. Nyt A-Studiossa haastateltu perhe Ugandassa, joka kolme vuotta sitten söi kolmesti päivässä, ei nyt saa ruokaa aina joka päivä ollenkaan.
- Löysää rahaa sijoitetaan maatalousbisnekseen. Jotta maailman ruokavarastot eivät ehtyisi, on luotava uusia satoennätyksiä vuosi vuodelta, väittää sijoittajan edustaja.
- Sijoittajat toimii markkinalakien mukaan
Mutta se ei ole inhimillistä, kuten ylipäänsä kapitalistinen järjestelmä.
Suomesta on myös nyt ilmoitetun mukaan runsaasti rahoittajia mm. Ukrainan mustanmullan alueen maatalouteen aina Peter Fagernäsiä myöten. Niin yksitryisssijoittajia kuin sijoutusfirmoja.
Vaan mitä tekee EU?
Jotta ruoan hinta pysyy korkeana ja niin tuottajat mutta ennen muuta sijoittajat saavat voittoja, on kaiken aikaa säädelty tuotantoa: viljellyn maan pinta-alaa, hoidettavan karjan määrää ja kalasaaliiden määrää.
Ymmärrän, että huolimatta sääkatastrofeista ei ruokakatastrofi olisi suinkaan niin lähellä ja vaarallisena kuin nyt ennakoidaan, jos maatalouspolitiikkaa hoidettaisiin toisella tavalla.
Siinä on maapallon kyse kehtiyksesta niin kansojen kuin eri maihden sisäisen kahtiajaon syvenemiseen, aivan kuetn Suomessakin kansan kahtiajaosta. Ennenmuuta pohjoisden ja etelän väliset erot syvcenevät.
Keinot ovat erilaiset ja sektorit vaihtelevia, mutta yhtä kaikki lopputulos lisää köyhyyttä ja nälkää.
Mitä seuraavaksi?
Kun ihmisillä on nälkä, kun ei ole töitä, on seuraava vaihe ihmisten nousu vastarintaan, kuten nyt on ollut Tunisiassa, kaduilla Ranskassa ja monilla puolin eurooppaa puhumattakaan köyhien maiden ihmisistä.
Myös samoista syistä ihmiset lähtivät liikkeelle tammikuussa 1918 - vaatien leipää, sosiaaliturvaa ja työtä. Alkoi luokkasota 28.1. 1919. Tuo päivä on taas ovella, ensi viikolla.
Vaan missä ovat ihmiset? Luokkataistelu kiristyy!
Vai oletko sitä mieltä, että vastakkainasettelun aika on ohi?
Tai riittää, jos maahanmuuttajat ajetaan pois?
Kyllä nyt nälkää ja köyhyyttä säädellään luokkalähtökohdista.
VAMMAISPALVELULAIN TURKULAISTULKINTAA JA TÄYTTÄMÄTTÖMIÄ SUUNNITELMIA
Olin tiistaina kuuntelemassa päättäjien ja virkamiesten mukana vammaisneuvoston järjestämässä tilaisuudessa voimassa olevaa vammaispoliittista ohjelmaa vuosille 2010-2015. Taustalla ovat vuosien työryhmät ja selonteot, mukana mm. YK:n yleissopimus 2006, jota maamme ei ole toki vielä edes ratifioinut.
Vammaispalveluki puolestaan määrittää vammaisten ihmisten oikeuksia ja yhteiskunnan velvollisuuksia. Lakia uusittiin niin, että sen myötä piti vammaisten elämän ja oikeuksien helpottua ja parantua.
Laissa todetaan, että sen tarkoituksena on mm. edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena jäsenenä. Edelleen laki määrittää vastuun lain toteutuksesta ja järjestämisesta kunnalle. Siinä todetaan myös, että lain mukaan on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.
Tähän joukkoon avun saajia ovat kuuluneet mm. ymmärrettävästi poliopotilaat, jotka ovat useimmiten monivammaisia ja sen vuoksi myös vaikeavammaisina ihmisinä. Jo viime keväänä Turku päätti tulkita lakia rankimman jälkeen: kaupunki on kaikessa viisaudessaan lakkauttanut kaikilta poliopotilailta mm. henkilökohtaisen avustajan palvelut, joka on kuitenkin monille ollut edellytys ihmisen yhdenvertaiseen elämään muiden tavoin. Lain tulkinnassa on Turku vetänyt tiukkaa linjaa tulkiten, ettei diagnoosipohjaisuus ole mikään perustelu esim. henkilökohtaiselle avustajalla. Lain henki oli kuitenkin päinvastainen: sillä pyritään parantamaan vammaisten ihmisten tasavertaista elämän ja osallistumisen mahdollisutta.
Tampereella on tulkittu toisin. Periaatteena on siellä pidetty, ettei keltään, jolle on esim. avustajan tarve aikanaan todetu, oteta sitä pois. Se sulkisi nämä ihmiset yhteiskunnan ulkopuollelle, syrjäyttäisi vammaisen, romahduttaisi ja lamaannuttaisi jo hankisestikin ihmisen täysin. Mutta Turussa päätettiin päinvastoin. Mm. poliopotilaat ja myös joukko muita vammaisia jätettiin palvelujen lakkauttamisella lain tarkoittaman avun ulkopuolelle. Näin on kulunut pian jo vuosi, ja sen seuraukset ihmisten elämässä voi kukin arvata!
Muitakin leikkauksia
Turussa on kerrottu muitakin järisyttäviä muutoksia. Kuljetuspalvelua ollaan purkamassa. Terminaalivaiheen kotihoito ollaan siirtämässä maksulliseksi. Edelleen ei Turussa ole perustettu sitä määrää kodinhoiatjien toimia, jotka se itse otti mukaan suunnitelmaansa kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa vuosille 2009 - 2012. Luvut olivat tälle vuodelle 2 sairaanhoitajaa ja 39 lähihoitajaa, joka ei ymmärtääkseni toteudu. Ensi vuodelle suunnitelmassa on 1 sairaanhoitaja ja 54 lähihoitajaa, mutta kuka takaa sen? Nyt ollaan jo jääty jälkeen. Eivät taida nykyinen valtuusto ja lautakunta siitä huolehtia.
Näyttää olevan niin, ettei Turussa viis veisata lakien pykälistä ja niiden hengestä, vaan tulkinnat tehdään aina asiakkaan kannalta rankimman mukaan. Turku ei myöskään toteuta edes itse itselleen asettamia valtuuston vahvistamia suunnitelmia, ohjelmia ja tavoitteita. Näin mm. vanhusten kotipalvelu on edelleen suuressa hädässä ja resurssipulassa.
Mitä miettivät peruspalvelulautakunta, lautakunnan esittelijät ja muut päättäjät näitä ratkaisuja sorvatessaaan ja hyväyksyenssään?
Eivät ainakaan asukkaiden oikeuksia, joista laeissa määrätää.
Vammaispalveluki puolestaan määrittää vammaisten ihmisten oikeuksia ja yhteiskunnan velvollisuuksia. Lakia uusittiin niin, että sen myötä piti vammaisten elämän ja oikeuksien helpottua ja parantua.
Laissa todetaan, että sen tarkoituksena on mm. edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena jäsenenä. Edelleen laki määrittää vastuun lain toteutuksesta ja järjestämisesta kunnalle. Siinä todetaan myös, että lain mukaan on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.
Tähän joukkoon avun saajia ovat kuuluneet mm. ymmärrettävästi poliopotilaat, jotka ovat useimmiten monivammaisia ja sen vuoksi myös vaikeavammaisina ihmisinä. Jo viime keväänä Turku päätti tulkita lakia rankimman jälkeen: kaupunki on kaikessa viisaudessaan lakkauttanut kaikilta poliopotilailta mm. henkilökohtaisen avustajan palvelut, joka on kuitenkin monille ollut edellytys ihmisen yhdenvertaiseen elämään muiden tavoin. Lain tulkinnassa on Turku vetänyt tiukkaa linjaa tulkiten, ettei diagnoosipohjaisuus ole mikään perustelu esim. henkilökohtaiselle avustajalla. Lain henki oli kuitenkin päinvastainen: sillä pyritään parantamaan vammaisten ihmisten tasavertaista elämän ja osallistumisen mahdollisutta.
Tampereella on tulkittu toisin. Periaatteena on siellä pidetty, ettei keltään, jolle on esim. avustajan tarve aikanaan todetu, oteta sitä pois. Se sulkisi nämä ihmiset yhteiskunnan ulkopuollelle, syrjäyttäisi vammaisen, romahduttaisi ja lamaannuttaisi jo hankisestikin ihmisen täysin. Mutta Turussa päätettiin päinvastoin. Mm. poliopotilaat ja myös joukko muita vammaisia jätettiin palvelujen lakkauttamisella lain tarkoittaman avun ulkopuolelle. Näin on kulunut pian jo vuosi, ja sen seuraukset ihmisten elämässä voi kukin arvata!
Muitakin leikkauksia
Turussa on kerrottu muitakin järisyttäviä muutoksia. Kuljetuspalvelua ollaan purkamassa. Terminaalivaiheen kotihoito ollaan siirtämässä maksulliseksi. Edelleen ei Turussa ole perustettu sitä määrää kodinhoiatjien toimia, jotka se itse otti mukaan suunnitelmaansa kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa vuosille 2009 - 2012. Luvut olivat tälle vuodelle 2 sairaanhoitajaa ja 39 lähihoitajaa, joka ei ymmärtääkseni toteudu. Ensi vuodelle suunnitelmassa on 1 sairaanhoitaja ja 54 lähihoitajaa, mutta kuka takaa sen? Nyt ollaan jo jääty jälkeen. Eivät taida nykyinen valtuusto ja lautakunta siitä huolehtia.
Näyttää olevan niin, ettei Turussa viis veisata lakien pykälistä ja niiden hengestä, vaan tulkinnat tehdään aina asiakkaan kannalta rankimman mukaan. Turku ei myöskään toteuta edes itse itselleen asettamia valtuuston vahvistamia suunnitelmia, ohjelmia ja tavoitteita. Näin mm. vanhusten kotipalvelu on edelleen suuressa hädässä ja resurssipulassa.
Mitä miettivät peruspalvelulautakunta, lautakunnan esittelijät ja muut päättäjät näitä ratkaisuja sorvatessaaan ja hyväyksyenssään?
Eivät ainakaan asukkaiden oikeuksia, joista laeissa määrätää.
maanantai 17. tammikuuta 2011
NIIN TURKULAISTA.......EI MENE IHAN HYVIN
Turussa alkoi se merkkivuosi huonoissa merkeissä. Eikä pelkästään paikalla avajasissa olleiden melkoisella kritiikillä, vaan paljon julkisuutta on tullut muutenkin.
Varsinaisia sattumuksia ja merkkejä huonosti tehdyistä asioista on Turussa ollut enemmän kuin riittämiin. Ja niistä on myös puhuttu ja puitu.
Tunnettu julkkiskatastrofi oli Myllysillan painuminen ja lopoullinen melkein-romnahdus. Käyttökielto tuli. Siitä huolimatta, että Orava leikkasi Beckhamin jalkaa samaan aikaan.
Vika löytyi sittemmin vuosien takaisesta rakentamisesta. Raudoituksesta? Vääränlaisesta betonista? Vai väärästä siltarakenteesta? Lopullista ratkaisua en ole kuullut. Kertokaa viisaammat!
Pian sen jälkeen kun yksi silta oli pois liikenteestä ja yksisuuntainen Martinsilta muutettu taas kaksisuuntaiseksi, meni kuuluisa kaupunkilautta föri epäkuntoon. Joutui pois liikenteestä.
Sitä kesti vain parin viikon verran, mutta ruuhka silloilla vaan kasvoi.
Kaupunki päätti muutama vuosi sitteen siirtää vanhusten Kurjenlinnan pitkäaikaishoidon tilat uuteen sairaalaan, jonka rakennutti Kuntoutusyhtymä (Ruissalo-Hotelli, Naantali-kylpylä ja paljon muuta) ja jolta kaupunki leasingsopimuksella tilat vuokrasi. Nimeksi tuli Kaskenlinna.
Toimintaa on ollut nyt vuoden pari. Täällä blogissani kerroin jo aikaisemmin (24.11. 2010 otsikolla Valitettavasti totta) miten tuon talon käytössä on tullut esiin ongelma ongelman jälkeen.
- Putkisto ja WC-pytyt ei toimi, ovien saranat pitää vaihtaa, pyykki- ja roskakuilu ovat epäkunnossa, seinissä on runsaasti halkeamia ... vaikka mitä
Nyt uusin ongelma on koko talon perustukset. Ongelman ratkaisemiseksi joudutaan pari vuotta toiminnassa ollut talo paaluttamaan kokonaan uudelleen. Nyt on asukkailla ja työntekijöilla jatkuva juntan jyske talon tyvessä. Kustannukset ovat kalliit, ja pelkään pahaa, että liisauksessa kaupunki maksaa kaikki nämäkin korjaukset ja epäkohdat. Jos jollain on parempaa tietoa, valistakoon pikapikaa.
Uusin möhläys tapahtui kaupungin juhlaviikonloppuna ja juuri kulttuurin saralla. Kautta maan mainostettu uusi upea kirjaston lattia petti. Kyllä, luit oikein: LATTIA PETTI.
Kyseisellä kohdalla parhaillaan ollut nainen putosi metrin verran alaspäin lattiaan tulleen aukon vuoksi!!
Selitys: alakerrassa siinä kohtaa kulkee kirjojen kuljetuslinja, jonka kiskoilla oli juuttunut jumiin yksi laatikko. Se jäi paikalleen ja NOSTI LATTIAA ensin sen verran ylöspäin, että rakenteet petti ja noin neliön ala lattiaa putosi metrin verran. Että vahvasti on rakennettu tämäkin talo? Koska tapahtuu seuraava romahdus? Ja missä?
Enää voi vain odottaa, että jos ja kun aikanaan aletaan kaivaa Turun Torin alle parkkiluolastoa, joudutaan menemään Turun savipohjassa varsin syvälle. Torin varren vanhoista rakennuksista Ortodoksista kirkkoa aikanaan rakennettaessa ei sitä ole paalutettu, ja asiasta on paljon puhuttu ja varoitettu. Kukaan ei ole mielestäni osannut antaa vedenpitävää kantaa siitä, miten savipatja liikkuu kun kaivetaan, ja miten käy sinänsä kauniin kirkkorakennuksen, palan Turun historiaa. - Jota ei muutenkaan ole enää paljon jäljellä.
No, kun toriparkin teossa ollaan niin pitkällä, on ainakin kulttuuripääkaupunki ohi - jos edes muistetaankaan enää.
Mutta rakennuslupaviranomaiset ovatkin silloin tiukassa paikassa.
Onneksi en ole enää sen lautakunnan jäsen ollut vuosiin.
Varsinaisia sattumuksia ja merkkejä huonosti tehdyistä asioista on Turussa ollut enemmän kuin riittämiin. Ja niistä on myös puhuttu ja puitu.
Tunnettu julkkiskatastrofi oli Myllysillan painuminen ja lopoullinen melkein-romnahdus. Käyttökielto tuli. Siitä huolimatta, että Orava leikkasi Beckhamin jalkaa samaan aikaan.
Vika löytyi sittemmin vuosien takaisesta rakentamisesta. Raudoituksesta? Vääränlaisesta betonista? Vai väärästä siltarakenteesta? Lopullista ratkaisua en ole kuullut. Kertokaa viisaammat!
Pian sen jälkeen kun yksi silta oli pois liikenteestä ja yksisuuntainen Martinsilta muutettu taas kaksisuuntaiseksi, meni kuuluisa kaupunkilautta föri epäkuntoon. Joutui pois liikenteestä.
Sitä kesti vain parin viikon verran, mutta ruuhka silloilla vaan kasvoi.
Kaupunki päätti muutama vuosi sitteen siirtää vanhusten Kurjenlinnan pitkäaikaishoidon tilat uuteen sairaalaan, jonka rakennutti Kuntoutusyhtymä (Ruissalo-Hotelli, Naantali-kylpylä ja paljon muuta) ja jolta kaupunki leasingsopimuksella tilat vuokrasi. Nimeksi tuli Kaskenlinna.
Toimintaa on ollut nyt vuoden pari. Täällä blogissani kerroin jo aikaisemmin (24.11. 2010 otsikolla Valitettavasti totta) miten tuon talon käytössä on tullut esiin ongelma ongelman jälkeen.
- Putkisto ja WC-pytyt ei toimi, ovien saranat pitää vaihtaa, pyykki- ja roskakuilu ovat epäkunnossa, seinissä on runsaasti halkeamia ... vaikka mitä
Nyt uusin ongelma on koko talon perustukset. Ongelman ratkaisemiseksi joudutaan pari vuotta toiminnassa ollut talo paaluttamaan kokonaan uudelleen. Nyt on asukkailla ja työntekijöilla jatkuva juntan jyske talon tyvessä. Kustannukset ovat kalliit, ja pelkään pahaa, että liisauksessa kaupunki maksaa kaikki nämäkin korjaukset ja epäkohdat. Jos jollain on parempaa tietoa, valistakoon pikapikaa.
Uusin möhläys tapahtui kaupungin juhlaviikonloppuna ja juuri kulttuurin saralla. Kautta maan mainostettu uusi upea kirjaston lattia petti. Kyllä, luit oikein: LATTIA PETTI.
Kyseisellä kohdalla parhaillaan ollut nainen putosi metrin verran alaspäin lattiaan tulleen aukon vuoksi!!
Selitys: alakerrassa siinä kohtaa kulkee kirjojen kuljetuslinja, jonka kiskoilla oli juuttunut jumiin yksi laatikko. Se jäi paikalleen ja NOSTI LATTIAA ensin sen verran ylöspäin, että rakenteet petti ja noin neliön ala lattiaa putosi metrin verran. Että vahvasti on rakennettu tämäkin talo? Koska tapahtuu seuraava romahdus? Ja missä?
Enää voi vain odottaa, että jos ja kun aikanaan aletaan kaivaa Turun Torin alle parkkiluolastoa, joudutaan menemään Turun savipohjassa varsin syvälle. Torin varren vanhoista rakennuksista Ortodoksista kirkkoa aikanaan rakennettaessa ei sitä ole paalutettu, ja asiasta on paljon puhuttu ja varoitettu. Kukaan ei ole mielestäni osannut antaa vedenpitävää kantaa siitä, miten savipatja liikkuu kun kaivetaan, ja miten käy sinänsä kauniin kirkkorakennuksen, palan Turun historiaa. - Jota ei muutenkaan ole enää paljon jäljellä.
No, kun toriparkin teossa ollaan niin pitkällä, on ainakin kulttuuripääkaupunki ohi - jos edes muistetaankaan enää.
Mutta rakennuslupaviranomaiset ovatkin silloin tiukassa paikassa.
Onneksi en ole enää sen lautakunnan jäsen ollut vuosiin.
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
KEHITTYYKÖ KEHITYS?
Nostin tähän alle seuraavaksi asiaksi takavuosilta edelleen ajankohtaisen kirjoituksen!
Kaksi ja puoli vuotta sitten kirjoitin kulttuuripääkaupungin kirjastopäätöksistä. Asia edelleen valitettavan tosi ja ajankohtainen.
- Paitsi että Martti on lopetettu ja tila myyty Turun Osuuskaupalle halvalla, on Mikaelin tilat edelleen tyhjänä ja kaupunki maksaa kuluja kaiken aikaa!
- Lisäksi muiden sivukirjastojen toimitiloja on supistettu, siirretty kouluihin ja nuorisotiloihin, ja mm.Härkämeässä on pieni ns. kirjavalikoima nuorisotalon kaikkein hälyisimmässä osassa keskellä sisääntuloaulaa!!!
- Eli se siitä kaupungin panostukksesta ihan oikeasti asukkaidensa pitkäaikaiseen ja jatkuvaan mahdollisuuteen saada kunnollisia kirjastopalveluja. Lähikirjastojen käyttöastetta huomattavasti pudottanut myös lyhyet aukioloajat, ja mm. lehtien lukumahdollisuus on olematon!
Varissuolla hieno kirjastotalon tila alakerrassa edelleen tietääkseni pääasiassa tyhjillään. Mutta onneksi eilen paloi rahaa taivaan tuuliin - Turulla kun siihen on varra.
Ammuttiin sinänsä upea ilotulitus...hävitettiin 600 kiloa räjähteitä ja kuultiin 5000 räjähdystä.
Olipa todella sankka pilvi tässä kaupunginosamme päällä, yläkerran ikkunasta kun raketteja katselimme. Onneksi tuuli vei osittain merelle, mutta osansa saivat myös hirvensalolaiset.
Ja rahaa palaa vuoden aikana 50 miljoonaa, josta osansa saa rakennusliike Hartelan kainalossa oleva Logomon tilat....siitä mukava siivu sitä luovaa taloutta!!
Kyllä pitää edelleen paikkansa että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta entäs kun kaupunki valittaa rahapulaa?
AJANKOHTAINEN ASIA EDELLEEN - Turun kulttuurista...onko aihetta keskusteluun?
Nostin tähän takavuosilta edelleen ajankohtaisen kirjoituksen!
Kaksi ja puoli vuotta sitten kirjoitin kulttuuripääkaupungin kirjastopäätöksistä. Asia edelleen valitettavan tosi ja ajankohtainen.
- Paitsi että Martti on lopetettu ja tila myyty Turun Osuuskaupalle halvalla, on Mikaelin tilat edelleen tyhjänä ja kaupunki maksaa kuluja kaiken aikaa!
- Lisäksi muiden sivukirjastojen toimitiloja on supistettu, siirretty kouluihin ja nuorisotiloihin, ja mm.Härkämeässä on pieni ns. kirjavalikoima nuorisotalon kaikkein hälyisimmässä osassa keskellä sisääntuloaulaa!!!
- Eli se siitä kaupungin panostukksesta ihan oikeasti asukkaidensa pitkäaikaiseen ja jatkuvaan mahdollisuuteen saada kunnollisia kirjastopalveluja. Lähikirjastojen käyttöastetta huomattavasti pudottanut myös lyhyet aukioloajat, ja mm. lehtien lukumahdollisuus on olematon!
Varissuolla hieno kirjastotalon tila alakerrassa edelleen tietääkseni pääasiassa tyhjillään.
Mutta onneksi eilen paloi rahaa taivaan tuuliin - Turulla kun siihen on varra. Ammuttiin sinänsä upea ilotulitus...600 kiloa räjähteitä ja 5000 räjähdystä. Olipa todella sankka pilvi tässä kaupunginosamme päällä, yläkerran ikkunasta kun raketteja katselimme. Onneksi tuuli vei osittain merelle, mutta osansa saivat myös hirvensalolaiset. Ja rahaa palaa vuoden aikana 50 miljoonaa, josta osansa saa rakennusliike Hartelan kainalossa oleva Logomon tilat....siitä mukava siivu sitä luovaa taloutta!! Kyllä pitää edelleen paikkansa että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta entäs kun kaupunki valittaa rahapulaa? |
perjantaina 9. toukokuuta 2008
Kulttuuripääkaupunki säästää kirjastotoimessa! Mitä tolkkua,
kun Turussa tähän oheisenVarissuon kirjaston tiloihin ympätään nuorisotilat alakertaan, ja näin kirjaston tilat jopa puolitetaan.
Tämä kaikki sen jälkeen, kun reilun kokoinen ja toimiva nuorisotalo alueen keskellä korjattiin kiireellä kansainväliseksi kouluksi!
Siis nyt varissuolaiset joutuvat supistuneiden kirjastotilojen käyttäjiksi sen jälkeen, kun koko Turkua palveleva koulu tuotiin kaupungin nuorisosta rikkaimman lähiön nuorisotiloihin!
Kyse on taas kerran säästöistä, joita haetaan tavallisten ihmisten käyttämistä palveluista. Palveluista, joihin on varaa köyhälläkin!
Jos alueen kirjaston käyttö on vähentynyt asukasmäärän laskun myötä, ei se ole mikään peruste.
Varissuon väestömäärä pyörii edelleen kymmenessä tuhannessa, ja lähiseuduilta, jossa on saman verran asukkaita, tullaan tänne myös.
Varissuolla on paljon työttömiä, samoin monikulttuurisuus on koko maan huippua. Jo tässä on kaksi syytä, joiden vuoksi pitäisi ilman muuta kehittää kirjaston toimintaa ja tarjontaa tätä silmällä pitäen. Mm. venäjänkielinen yhteisö on alueella suuri. Voisiko ajatella mm. venäjänkielisen kirjallisuuden erityistä tarjontaa... ei suinkaan siksi, ettei maahanmuuttajan tule oppia suomea, vaan myös, koska oman kotikielen taito tukee toisen kielen oppimista.
Ellet osaa ilmaista itseäsi millään kielellä, olet puolikielinen. Ongelmat kasaantuvat.
Siksi kirjaston merkitys on huomattava.
Nuorisolle tarvitaan paikkansa, se on totta.
Miksei kansainvälistä kulua voida siirtää johonkin niistä tyhjäksi jäävistä kouluista, joita kaupunki on nyt sulkemassa. Miksi aina siellä joudutaan sijaiskärsijöiksi, missä ongelmia ja vaikeuksia on tarpeeksi ilmankin!
Eivät nuoret ainakaan opi kirjaston käyttöä sillä, että saavat toimitilat omille jutuilleen kirjaston alakerrasta. Nuorten tiloissa musiikki soi ja ääntä syntyy, kuka takaa sen jälkeen rauhallisuuden kirjastoon?
Kyse on kaupungin säästöistä kulttuurin alueella tulevassa kulttuuripääkaupungissa!
Taas säästetään lyhytnäköisesti ! Ennen pitkää tulee ongelmia ja huomataan tehty päätös huonoksi.
Mutta silloin todetaan, että tehty mitä tehty, ja tuskin kirjasto pääsee takaisin laajempiin tiloihin, jos kerran on supistettu.
Siksi moinen hanke on pian muutettava ja nuorisolle tarpeelliset tilat löydyttävä muualta!
Kirjasto pysyköön kirjastona!
Koko kaupungissa kesällä kirjastotoimi supistaaNyt on jo ilmoitettu lukuisten pienempien sivukirjastojen pidennetystä kiinnioloajasta kesällä!
Kun aikanaan rakennettiin uutta upeaa, sinänsä tarpeellista pääkirjastoa, oli ilmassa jo uhkana, että sen kustannusten kattamiseksi lähivuosian tullaan supistamaan pienempiä lähikirjastoja!
Ovatko pidennetyt kesäsulut ja supistettavat toimitilat nyt ensimmäinen askel tähän?
Turkulaiset ovat ansainneet kirjastotoimen, joka palvelee myös lähiöissä kaikella teholla!
Se on toimintaa, johon kesämökitön pienituloinen kaupunkilainenkin voi turvautua kesällä ja nauttia hyvistä hetkistä kirjojen parissa - tai käydä sen lehtihyllyiltä lukemassa lehdet - tuo paljon käytetty osasto!
lauantai 15. tammikuuta 2011
INHIMILLISYYTTÄ EI VOI ULKOISTAA
Tuon lauseen kiteytti tukiryhmäni nainen, jolla ajatus ja sana hallussa. Oivallusta ja näkemystä! Sari hyvää! Sain tunnuksen käyttööni, ja samalla kun se on ykis vaalitunnuksiani, sai se pohtimaan sisältöä monipuolisesti.
Inhimillisyyttä ei voi ulkoistaa.
Näkökulma nousi keskustelussa, jossa kirjoitin vanhusten hoidon osalle suunniteltavasta yhä laajemmasta ja monipuolisesta teknologiasoitumisesta; on digitaalista, on langatonta, on liikeantureista koottua, vaikka mitä kuvaa ja signaalia, ääntä ja viestiä.
- Niin se menee. Jossain on valvomo, jonka monitoreista päivystäjä tarkkailee mitä on missäkin meneillään. Hälyttää tarvittaessa jokun katsomaan paikalle, mitä on tapahtunut.
Yksinäisyyttäkö vanhus kaipaa?
Kysy se nykyisiltä vanhenevilta, vielä itsenäisesti ja omatoimisesti eläviltä. Vastaus on taatusti ei. Saman tuloksen kertovat myös tieteelliset tutkimusket, joissa on topdettunmonien sairastuvbaan jopa masennukseen ollessaan aina vaan yksiun kotonaa - näinäö siunattuina kotihoidon aikoina.
- Myös vanhukset kaipaavat yhteisöllisyyttä tavalla tai toisella: omaisia, läheisiä, entisiä työtovereita, naapureita, lapsuudenajan leikkitovereita, kouluvuosienn ystäviä, kauppareissun hyvää päivää-tuttuja, lähikirjaston työntekijöitä joihin tutustuttu vuosien ajan. Tai vaikka se postinkantaja, joka on aikanaan ollut varsin tärkeä ja tuttu ihminen varsinkin maaseudulla. Puhumattakaan siitä kaupunkilaistalkkarista, joka oli aikoinaan pihapiirien tärkin ihminen ja tunsi kaikki. Kaikki nämä ovat oikeita ihmisiä. Niitä, joilta saa yleensä vastuksen, hymyn, mahdollisesti jopa aloitteen jutun käynnistämiseen. Jotain mieltä virkistävää.
Ihminen on sosiaalinen eläin.
Harva meistä haluaa paeta korpeen tai linnoittautua neljän seinän sisään. Mutta kun ikää karttuu, ei aina pysty lähtemään ovesta ulos, ei asioimaan kauppaan, ei kirjastoon joka on jo kaukana. Ei kauppahalliin kahville tuttuja tapaamaan. Maailmanpiiri pienenee, näköala kapenee.
- Sen sijaan alkaa uusi rumba. Yksi tulee antamaan aamulääkkeet. Toinen tuo päiväruoan, kolmas laittaa yöpuulle. Näin voi tavata vielä muutaman kiireisen työntekijän. Ihmisen, joka voi vaihtaa muutaman sanan kiireen keskellä - ennen kuin lähtee saman tiren posi. Sekin on vielä sitä oikeaa ihmistä.
Mutta kun ruokaa ei tuodakaan päivittäin.
Ruoka tuodaan kerran kahdessa viikossa. Äänimerkki tai muu signaali sitten päivittäin ohjelmoidusti ilmioitta, koska otat ruoka-annoksen pakasteesta ja panet sen hankkimaasi erikoisuuniin lämpiämään. Niin kauan kuin ymmärrät ja muistat mitä äänimerkki tarkoittaa. Ettei se ollutkaan ovikello. Ei kännykkä. Ei ääni tv:ssä tai radiossa.
- Kun ruoka on syöty, alkaa pitkä odotus iltaa kohti. Yksin, toki ikkunasta voi nähdä jonkun ihmisen. Tai aitten ei. Nyt jo ymmärrän, miksi vanhukset haluavat asua alakerroksissa: niistä näkee ulos niin, että voi nähdä kadulla tai pihalla elämää.
- Jos asut kahdeksannessa, näet pilvenhattaroita, auringon tai kuun ja kaiken muun kauas kohti horisonttia. Ylhäällä yleensä ei ole näköesteitä.
Mutta siihen jo loppui inhimillisyys.
Tunnistin reagoi ja informoi, anturi lukee oletko toiminut kuten piti. Olet yksin. Unohtuu pian puheen taitokin. Samoin se inhimillisyys loppuu, kun potilaan luo tulee lääkäi tuijottaen edellään työntämäänsä tietokoetta, mumisee jotain ja hoitaja vastaa...ei lääkäri välttämättä edes katso potilaaseen. Näin on käynyt usemmin kui tarpeeksi tuttavalleni, joka joutui olemaan viikkoja sairaalassa, ja olisi pystynyt iste vastaamaan lääkärille ja halunnut puhua tämän kanssa. Kun ympärillä oli dementoituneita, kuittasi lääkäri tämänkin vanhuksen dementiotuneeksi varmaan. Ja taas se ihmisarvo sai kolauksen.
Inhimillisyys on oikeasti aikanamme arvo, jota monet kaipaavat ja odottavat kuin luxusta.
- Kuin jotain harvoille suotua etuoikeutta, jota ehkä saa vielä rahalla ostaa, mutta johon ei ainakaan köyhällä ole varaa.
- Inhimillisyys ja ihmisarvo. Molemmat ovat kovaa vauhtia alamäessä ulkoistamisen suuntaan - niin luulevat tapahtuvan. Mutta erehtyvät. Ei ihmisarvoa eikä inhimillisyyttä voi ulkoistaa, ei lakkauttaa niin kauan kuin joku tarvitsee niitä. Ne ovat kaikkien oikeus. Niitä ei ehdottomasti saa ulkoistaa kauppamiehille!
Inhimillisyyttä ei voi ulkoistaa.
Näkökulma nousi keskustelussa, jossa kirjoitin vanhusten hoidon osalle suunniteltavasta yhä laajemmasta ja monipuolisesta teknologiasoitumisesta; on digitaalista, on langatonta, on liikeantureista koottua, vaikka mitä kuvaa ja signaalia, ääntä ja viestiä.
- Niin se menee. Jossain on valvomo, jonka monitoreista päivystäjä tarkkailee mitä on missäkin meneillään. Hälyttää tarvittaessa jokun katsomaan paikalle, mitä on tapahtunut.
Yksinäisyyttäkö vanhus kaipaa?
Kysy se nykyisiltä vanhenevilta, vielä itsenäisesti ja omatoimisesti eläviltä. Vastaus on taatusti ei. Saman tuloksen kertovat myös tieteelliset tutkimusket, joissa on topdettunmonien sairastuvbaan jopa masennukseen ollessaan aina vaan yksiun kotonaa - näinäö siunattuina kotihoidon aikoina.
- Myös vanhukset kaipaavat yhteisöllisyyttä tavalla tai toisella: omaisia, läheisiä, entisiä työtovereita, naapureita, lapsuudenajan leikkitovereita, kouluvuosienn ystäviä, kauppareissun hyvää päivää-tuttuja, lähikirjaston työntekijöitä joihin tutustuttu vuosien ajan. Tai vaikka se postinkantaja, joka on aikanaan ollut varsin tärkeä ja tuttu ihminen varsinkin maaseudulla. Puhumattakaan siitä kaupunkilaistalkkarista, joka oli aikoinaan pihapiirien tärkin ihminen ja tunsi kaikki. Kaikki nämä ovat oikeita ihmisiä. Niitä, joilta saa yleensä vastuksen, hymyn, mahdollisesti jopa aloitteen jutun käynnistämiseen. Jotain mieltä virkistävää.
Ihminen on sosiaalinen eläin.
Harva meistä haluaa paeta korpeen tai linnoittautua neljän seinän sisään. Mutta kun ikää karttuu, ei aina pysty lähtemään ovesta ulos, ei asioimaan kauppaan, ei kirjastoon joka on jo kaukana. Ei kauppahalliin kahville tuttuja tapaamaan. Maailmanpiiri pienenee, näköala kapenee.
- Sen sijaan alkaa uusi rumba. Yksi tulee antamaan aamulääkkeet. Toinen tuo päiväruoan, kolmas laittaa yöpuulle. Näin voi tavata vielä muutaman kiireisen työntekijän. Ihmisen, joka voi vaihtaa muutaman sanan kiireen keskellä - ennen kuin lähtee saman tiren posi. Sekin on vielä sitä oikeaa ihmistä.
Mutta kun ruokaa ei tuodakaan päivittäin.
Ruoka tuodaan kerran kahdessa viikossa. Äänimerkki tai muu signaali sitten päivittäin ohjelmoidusti ilmioitta, koska otat ruoka-annoksen pakasteesta ja panet sen hankkimaasi erikoisuuniin lämpiämään. Niin kauan kuin ymmärrät ja muistat mitä äänimerkki tarkoittaa. Ettei se ollutkaan ovikello. Ei kännykkä. Ei ääni tv:ssä tai radiossa.
- Kun ruoka on syöty, alkaa pitkä odotus iltaa kohti. Yksin, toki ikkunasta voi nähdä jonkun ihmisen. Tai aitten ei. Nyt jo ymmärrän, miksi vanhukset haluavat asua alakerroksissa: niistä näkee ulos niin, että voi nähdä kadulla tai pihalla elämää.
- Jos asut kahdeksannessa, näet pilvenhattaroita, auringon tai kuun ja kaiken muun kauas kohti horisonttia. Ylhäällä yleensä ei ole näköesteitä.
Mutta siihen jo loppui inhimillisyys.
Tunnistin reagoi ja informoi, anturi lukee oletko toiminut kuten piti. Olet yksin. Unohtuu pian puheen taitokin. Samoin se inhimillisyys loppuu, kun potilaan luo tulee lääkäi tuijottaen edellään työntämäänsä tietokoetta, mumisee jotain ja hoitaja vastaa...ei lääkäri välttämättä edes katso potilaaseen. Näin on käynyt usemmin kui tarpeeksi tuttavalleni, joka joutui olemaan viikkoja sairaalassa, ja olisi pystynyt iste vastaamaan lääkärille ja halunnut puhua tämän kanssa. Kun ympärillä oli dementoituneita, kuittasi lääkäri tämänkin vanhuksen dementiotuneeksi varmaan. Ja taas se ihmisarvo sai kolauksen.
Inhimillisyys on oikeasti aikanamme arvo, jota monet kaipaavat ja odottavat kuin luxusta.
- Kuin jotain harvoille suotua etuoikeutta, jota ehkä saa vielä rahalla ostaa, mutta johon ei ainakaan köyhällä ole varaa.
- Inhimillisyys ja ihmisarvo. Molemmat ovat kovaa vauhtia alamäessä ulkoistamisen suuntaan - niin luulevat tapahtuvan. Mutta erehtyvät. Ei ihmisarvoa eikä inhimillisyyttä voi ulkoistaa, ei lakkauttaa niin kauan kuin joku tarvitsee niitä. Ne ovat kaikkien oikeus. Niitä ei ehdottomasti saa ulkoistaa kauppamiehille!
TERRORITEKOJA KUUBAA VASTAAN: LUIS POSADA
expose Posada's crimes and connections
The night before and the morning of the trial, a People's Tribunal of Posada and a protest rally at the Courthouse, exposed Posada's real crimes and put them in the broader context of the 50-year war of terrorism by the United States against Cuba.
The Unitarian Universalist Community hall in El Paso was packed on Sunday night to listen to speakers including former U.S. Attorney General Ramsey Clark; Keith Bolender, author of a new book on terrorism against Cuba; Mara Verheyden-Hilliard of the Partnership for Civil Justice; Brian Becker, National Director of the A.N.S.W.E.R. Coalition; Gloria La Riva of the National Committee to Free the Cuban Five. Youth activists Lisa Santillanes, Joel Gallegos and Chris Banks also spoke.
Speakers talked about Posada's crimes, but also about Posada's role as an agent of the U.S. government in its "regime change" policy in Cuba.
Becker said: "Cuba is not engaged in any activities that could be remotely considered harmful or dangerous to the people of the United States or to the people of the Caribbean or the people of Latin America or the people of Africa. In fact the only thing the people of the world recognize Cuba for ... is sending doctors and nurses who provide health care free of charge, who by extension demonstrate the vitality and vibrancy, the validity of a revolution that said 'profits don't come first, we put people first.'" Verheyden-Hilliard said, "They can't put Posada on trial, because it would be putting the U.S. on trial, and it would expose the hypocrisy, the extraordinary hypocrisy about the so-called war on terror that has been drummed into our heads every day. Meanwhile, the Cuban Five, five men who heroically sought to stop terrorism, are now jailed, and Posada walks free, to go to parties with his friends, to brag of his criminal acts."
Perhaps the most moving part of the evening came when La Riva introduced a short video of interviews she did with family members of the victims of Posada's mid-air bombing of Cubana Flight 455 in 1976 which took the lives of 73 people. The audience paid rapt attention as several of the family members spoke about the impact that the crime had on their lives.
Bolender gave testimonies from his book, "Voices From the Other Side: An Oral History of Terrorism Against Cuba." It is filled with interviews of survivors of the countless acts of terrorism which have taken the lives of 3,478 Cubans, and other victims, since 1959.
Fabio di Celmo was killed by a bomb that was planted in a Havana hotel by one of Posada's mercenaries. His brother, Livio di Celmo, sent a letter to the Tribunal, which was read by Chris Banks, demanding justice for his brother.
The following morning, a spirited crowd was on hand with banners demanding Posada's extradition and the freedom of the Cuban Five as Posada entered the Courthouse. Protestors held up a wall of photos of 74 of Posada's victims (the 73 victims of the plane bombing and Fabio di Celmo). Speeches and chants in English and Spanish continued for the entire morning.
At the rally, Ramsey Clark spoke eloquently about the Cuban Five: "The Cuban Five came here to protect their country. They came here to prevent terrorism. The Cuban Five stand for freedom. They stand for peace."
Extensive coverage of the Tribunal and the protest rally included AP, Reuters, The Miami Herald, EFE, Telesur, several TV stations in El Paso, El Paso Times, El Diario de El Paso newspaper, Radio Havana Cuba, Radio Rebelde of Cuba, and Mexican TV stations and newspapers. The Tribunal was also broadcast live over the Internet, where it was seen by people around the world.
|
Forward email
perjantai 14. tammikuuta 2011
ETÄHOITO JA TEKNIIKKA KORVAA IHMISEN? KUNHAN SÄÄSTETÄÄN!
Alla oleva artikkelilainaus tämän päivän TS:sta kertoo taas uuden vaiheen vanhusten tulavisuudesta. - Lisää antureita lattiaan liikeseurantaan, muita antureia myös, mobiiliverkkoa, videopuhelimia, kameravalvontaa ja vaikka mitä. Aiemmin näillä sivuilla selvitin, miten ruoka-automaatilla korvataan ne vähäisetkin ihmiskontaktit, joita päivittäinen ruoan tuoja voi edustaa. - Tai ulkoilutusautomaatti, jossa pihaan rakennettavalle radalle kytketään pyörätuolit kuin junat toisiinsa ja tämä rata kuljettaa ja ulkoilutta vanhukset. Tämä on kokeiltu ja esitelty piikkiöläisessa hoivakodissa. Ja säästää henkilökuntaa kun ei tarvita niin montaa ulkoiluttajaa! Siis taas puhutaan säästöistä!
Siinäpä se. Vanhus - muistava tai muistamaton - saa olla yksin tekniikkansa keskellä. Valvomossa seurataan, vieläkö liiketunnistin kertoo ihmisen olevan elossa ja liikkuvan, vai onko maannut lattialla jo kauankin. Kukaan ei tule sanomaan huomenta, ei päivää, ei tuo tuoretta leipää tai hedelmiä, saatikka seuraa, ymmärtääkö vanbhus myös syödä ne. EI väliä, koska vaihtaa alusvaatteet, vuodevaatteet, miten hygienia hoituu. Toki rahalla saa pesulapalveluja, muttei kansaneläkkeellä kaikki onnistu.
Nyt tekniikka riittä. Kiitos, tarvitaan ihmisiä hoitotyöhön. Vanhuksille myös inhimilliset olot ja seura.
Muistihäiriöisten vanhusten koteihin kehitellään älypalveluja
Turun Sanomat 14.1 2011 09:00:30
Muistihäiriöistä kärsivien vanhusten koteihin kehitellään uusia tietotekniikkapalveluja. Suomen Akatemian monitieteellisen tutkimushankkeen tavoitteena on saada vanhukset selviytymään pidempään kotona laitoshoidon sijaan. Projektissa kehitellään anturiverkon avulla erilaisia mobiilipalveluja ja käyttöliittymiä. Kyseessä voivat olla esimerkiksi videopuhelimet, joiden avulla omaiset voisivat pitää yhteyttä vanhuksiin. Kotiin kytkettyjä antureita käytettäisiin ongelmien havaitsemiseen, sanoo hankkeen tieteellinen johtaja, professori Petri Pulli Oulun yliopistosta.
– Palveluja kehitellessä on pohdittava myös monia eettisiä kysymyksiä. Miten turvata ikääntyvien yksityisyydensuoja ja itsemääräämisoikeus tai ratkaista päätöksentekoon ja vastuisiin liittyvät kysymykset?Vuonna 2009 alkanut tutkimus on nelivuotinen.
Kansainvälisten väestökehitysennusteiden mukaan muistihäiriöpotilaat täyttävät nykyiset sairaalat ja hoitolaitokset seuraavien 30 vuoden aikana. Suomessa näkymät ovat EU:n huonoimmat, ja maailmanlaajuisestikin vain Japanin tilanne on Suomea huolestuttavampi.
torstai 13. tammikuuta 2011
TEE MATKA VAIKKA KELKALLA KUUBA -TUNNELMAAN!!!
Parhaillaan on avoinna Turussa Numen kirjastossa aivan viehättävä näyttely Kuvia Kuubasta. Sen on koonnut Toivo Koivisto oltuaan mukana Kuubassa 2009 pohjoismaisella työprikaatimatkalla. Kuvat kertovat kuubalaisten elämää, työtä, lepoa, arkea, kouolunkäyntiä. Hauska sarja kuvia kerytoo myös paikallisesta joukkoliikenteestä, missä ei mielikuvitusta puutu!
Ja kaikkialla ihmisten aurinkoisuus ja ystävällisyys henkii myös Topin kuvista. Vuosikymmenten kauppasaarto jatkuu edelleen, mutta pikkuinen Kuuba on selviytynyt monista maailman myllerryksistyä ja parhaillaan rakentaa maataan mm. v 2008 hurrigaanin jäljiltä.
Näyttelyn avajaistilaisuudessa myös Kuuban suurlähettiläs oli paikalla ja avasi näyttelyn, jonka jälkeen oli antoisa keskustelu. Se sivusi niin matkailu, jälleenrakentamista kuin Miamissa vangittuina olevia Kuubam viitosia, joidan vapauttamista ihmiset maailmalla vaativat.
Miehiä syytetään terrorismista USA:ta vastaan, vaikka miehet olivat Kuuban lähettäminä paljastamssa ex-kuubalaisten valmisteleemaa Kuubaan suunniteltua terrori-iskua. Näin oikeus toimii USA:ssa.
- Samaan aikaan USA:n agentti, joa pudotti kuubalaisen matkustajakoneen ja sen yli 60 matkustajaa, saa edelleen liikkuan vapaana, vaikka mies on tehnyt terroritekoja muuallakin lat.amerikassa ja väli-Amerikassa.
Tällaisessa tilanteessa elää ja rakentaa maataan kuuban väestö, ja siitä saa lämminhenkisen kuvan Nummen kirjastossa, jossa näyttely on avoinna helmikuun alkupuoleen asti.
Ei kun tutustumaan !
Ja kaikkialla ihmisten aurinkoisuus ja ystävällisyys henkii myös Topin kuvista. Vuosikymmenten kauppasaarto jatkuu edelleen, mutta pikkuinen Kuuba on selviytynyt monista maailman myllerryksistyä ja parhaillaan rakentaa maataan mm. v 2008 hurrigaanin jäljiltä.
Näyttelyn avajaistilaisuudessa myös Kuuban suurlähettiläs oli paikalla ja avasi näyttelyn, jonka jälkeen oli antoisa keskustelu. Se sivusi niin matkailu, jälleenrakentamista kuin Miamissa vangittuina olevia Kuubam viitosia, joidan vapauttamista ihmiset maailmalla vaativat.
Miehiä syytetään terrorismista USA:ta vastaan, vaikka miehet olivat Kuuban lähettäminä paljastamssa ex-kuubalaisten valmisteleemaa Kuubaan suunniteltua terrori-iskua. Näin oikeus toimii USA:ssa.
- Samaan aikaan USA:n agentti, joa pudotti kuubalaisen matkustajakoneen ja sen yli 60 matkustajaa, saa edelleen liikkuan vapaana, vaikka mies on tehnyt terroritekoja muuallakin lat.amerikassa ja väli-Amerikassa.
Tällaisessa tilanteessa elää ja rakentaa maataan kuuban väestö, ja siitä saa lämminhenkisen kuvan Nummen kirjastossa, jossa näyttely on avoinna helmikuun alkupuoleen asti.
Ei kun tutustumaan !
HOITOTYÖSTÄ: koulutuksen sisältö, henkilöresurssit ja tietotekniikka ratkaisevat
Kuluneella viikolla on paikallisen valtalehden sivuilla käyty vilkasta keskustelua hoitajien työn sisällöstä.
Tietotekniikkkaa vai potilaita?
Hoitajat ovat kriittisesti kirjoittaneet, miten joutuvat olemaan koneen jatkeina sen sijaan, että ovat hoitamassa ihmistä. Keskustelu on käyty oikeasta ongelmasta. Tietokoneet ja takkuilevat ohjelmat ovat arkea. KAikki löytyy koneelta ja kaikki tallennetaan koneelle. Jos kone ei toimi, jos päivitys ollut yöllä tai jonkun muun syyn vuoksi ohjelma tilttaa, on moni asia hakusessa. Siinä stressiä.
Missä välissä hoidetaan potilas ja kuka ehtii?
Kyse ei ole pelkästään koneista. Se on ongelmista vain yksi. Kyse on myös henkilökuntaresursseista, jotka säästöjen nimissä on viety minimiin.
Kun 1980-luvun lopulla oli terveydenhuoltoalan työtaistelu, oli työnantaja ainakin Turussa huolissaan siitä määrästä hoitajia, jonka lakon aikainen neuvotteluryhmä antoi suojelutyöhön. Määrä perustui kullekin päivälle erikseen suunnitellen ammatti-ihmisten kanssa yksikkökohtaisesti. Tunnen tilanteen, koska joka aamu klo 7 olin yhtenä työntekijöiden edustajana istumassa ja sopimassa asioista työnantajan kanssa. Työnantaja syytti silloin meitä suuren riskin ottamisesta, kun ilmoitmme työntekijämäärän sen mielestä liian pienenä osastoille.
- No, yhtään vahinkoa, hoitovirhettä tai vastaavaa ei tapahtunut. Hoitajat tiesivät, että tilanne kestää ne viikot kun ollaan lakossa, sitten henkilökuntamäärä normalisoituu. Lisäksi hoitajien jaksaminen oli lähtökohdiltaankin jo vahvempaa kuin nykyisin, sillä ennen lakkoa oli henkilökuntamäärä toinen kuin nyt. Silloin muutaman viikon myös jaksoi pienemmälläkin joukolla.
Työnantaja säästää ja vähentää henkilökuntaa
Entä nyt? Työnantaja on määrätietoisesti jo vuosia supistanut henkilökuntaa. Vuodeosastojen toimia on pyörietty pienemmällä henkilökunnalla kuin mistä aikanaan työnantaja varoitti suojelutyön aikana. Nyt on aina pieni määrä työntekijöinä, ja yleensä valmiiksi väsyneinä. Onko ihme, että tapahtuu hoitovirheitä, tapaturmia, että omaiset kokevat hoitajien vain itsuvan kahvihuoneessa.
Miksei keskustelun kärkeä osoiteta työnantajiin päin, ei henkilökuntaan tai vaikka tietokoneisiin!!
Jos koneet vievät osan ajasta, tarvitaan hoitajia lisää!! Niitä potilaita hoitamaan!
Miten vastaa tässä tilanteessa alan koulutus?
Hoitoalan koulutus muuttunut. Lääketiede ja sen keinot ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Se vaatii myös hoitoalan osaajilta yhä enemmän. Mutta hoitamisesta tehty tiedettä, joka ei suinkaan aina kohtaa arkitodellisuutta. Tarvitaan tutkimusta ja alan kehittämistä, selvä se. Mutta jos jo alan peruskoulutuksessa erikoistutaan osaamatta edes hoitotyön perusasioita, on jotain pielessä.
- Ennen erikoistuminen tapahtui vasta muutaman työvuoden jälkeen. Jos nyt viimeisen lukukauden opiskelijat ihmetteleävät saamaansa tehtävää pestä potilas yöllisen kohtauksen vuoksi aamulla vain vuoteessa, on tilanne opiskelijoille käsittämätön.
- 'Eihän vuoteessa ketään voi pestä! Ei se ole mahdollista!'
Kyseiset opiskelijat olivat muutamaa viikkoa vaille valmiita hoitajia, mutta lähes kolmen vuoden ajan kestänyt koulutus ei ollut opettanut edes potilaan perusasioita eli hygienian hoitamista, kuten vuoteessa pesua.
Koulusta valmistumiseen tarvitaan oikeat rivivälit päättötyöhön, oikea marginaalileveys ja että lähdeluettelo on riittävän laaja. Hyvä niin.
- Mutta se käytännön työ! Missä sen oppiminen ja arviointi tapahtuu?
Koulutuksessa oppitunteja muuttuu ryhmätöiksi ja peräti itsenäiseksi opiskeluksi. '
Opettajien määrässä kun säästetään. On selvää, ettei kaikkea opita vain kirjasta lukemalla. Luotetaanko, että kentällä harjoittelu avaa asiat. Kentällä on henkilökuntaa niin niukasti, ettei liioin ole aikaa uusien asioiden kokonaan opettamiselle. Perusoppi ja valmiudet pitää saada koululla, ja harjoittelu tehdään kentällä. Niin se ennen meni ja pitäsi edellen mennä.
Syitä sysissä ja sepissä
On turha syyttää henkilökuntaa, kun he ovat vain lopputulos koko hoitoalan myllyssä.
Ei myöskään hoitoalan ihmisten tule itseään kaikesta syyllistää! Rajansa kaikella.
- Mutta kauniisti puhuminen, ystävällisyys, oikea asenne lähtee ihmisestä. Sitä voi toki nakertaa, että kaiken aikaa tehdään työtä liian pienellä porukalla. Ei ehdi tehdä kaikkea, mitä ammatti-ihmisenä tietää, että pitäisi tehdä.
Koulutus uusiksi!
Alan koulutus on katsottava läpikotaisin uusiksi. Perusasaiat on koulussa opittava, ja asenteiden oltava oikeat.
- Valintaprosessissa on myös huomioitava, että alalle valitaan sopivat opiskelijat. Nyt tuntuu, että valinnoissa on joskus menty pieleen.
Jos opiskelija on asettanut osastolle tullessaan tavoitteekseen 'oppia pistämään', voi hän kolmannella kerralla työharjoittelussa pistämisestä sanoa, että sen minä tein jo viime viikolla. Vaan ei riitä, että haetaan vain suoritusmerkintöjä, vaan pitää osata uudelleen ja uudelleen tarttua asiaan.
Mikään tilanne ei ole identtinen edellisen kanssa, joten aina voi oppia uutta.
Paraneeko hoidon laatu?
Jos aiotaan nostaa hoitotyön laatua, parantaa työturvallisuutta ja työsuojelua, saada lisää hyvää henkilökuntaa alalle, on asioiden korjaamiseen käytävä käsiksi.
Ei riitä että jotkin valinnaiset tunnit voi valita kaukaa omalta alalta vain tuntimäärän täyttämiseksi. Ehdottomasti alan oma koulutus ensisijalle - sen jälkeen voi harrastaa kukin mitä vaan, mihin aikaa on.
Mitä mieltä sinä olet asiasta?
Tietotekniikkkaa vai potilaita?
Hoitajat ovat kriittisesti kirjoittaneet, miten joutuvat olemaan koneen jatkeina sen sijaan, että ovat hoitamassa ihmistä. Keskustelu on käyty oikeasta ongelmasta. Tietokoneet ja takkuilevat ohjelmat ovat arkea. KAikki löytyy koneelta ja kaikki tallennetaan koneelle. Jos kone ei toimi, jos päivitys ollut yöllä tai jonkun muun syyn vuoksi ohjelma tilttaa, on moni asia hakusessa. Siinä stressiä.
Missä välissä hoidetaan potilas ja kuka ehtii?
Kyse ei ole pelkästään koneista. Se on ongelmista vain yksi. Kyse on myös henkilökuntaresursseista, jotka säästöjen nimissä on viety minimiin.
Kun 1980-luvun lopulla oli terveydenhuoltoalan työtaistelu, oli työnantaja ainakin Turussa huolissaan siitä määrästä hoitajia, jonka lakon aikainen neuvotteluryhmä antoi suojelutyöhön. Määrä perustui kullekin päivälle erikseen suunnitellen ammatti-ihmisten kanssa yksikkökohtaisesti. Tunnen tilanteen, koska joka aamu klo 7 olin yhtenä työntekijöiden edustajana istumassa ja sopimassa asioista työnantajan kanssa. Työnantaja syytti silloin meitä suuren riskin ottamisesta, kun ilmoitmme työntekijämäärän sen mielestä liian pienenä osastoille.
- No, yhtään vahinkoa, hoitovirhettä tai vastaavaa ei tapahtunut. Hoitajat tiesivät, että tilanne kestää ne viikot kun ollaan lakossa, sitten henkilökuntamäärä normalisoituu. Lisäksi hoitajien jaksaminen oli lähtökohdiltaankin jo vahvempaa kuin nykyisin, sillä ennen lakkoa oli henkilökuntamäärä toinen kuin nyt. Silloin muutaman viikon myös jaksoi pienemmälläkin joukolla.
Työnantaja säästää ja vähentää henkilökuntaa
Entä nyt? Työnantaja on määrätietoisesti jo vuosia supistanut henkilökuntaa. Vuodeosastojen toimia on pyörietty pienemmällä henkilökunnalla kuin mistä aikanaan työnantaja varoitti suojelutyön aikana. Nyt on aina pieni määrä työntekijöinä, ja yleensä valmiiksi väsyneinä. Onko ihme, että tapahtuu hoitovirheitä, tapaturmia, että omaiset kokevat hoitajien vain itsuvan kahvihuoneessa.
Miksei keskustelun kärkeä osoiteta työnantajiin päin, ei henkilökuntaan tai vaikka tietokoneisiin!!
Jos koneet vievät osan ajasta, tarvitaan hoitajia lisää!! Niitä potilaita hoitamaan!
Miten vastaa tässä tilanteessa alan koulutus?
Hoitoalan koulutus muuttunut. Lääketiede ja sen keinot ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Se vaatii myös hoitoalan osaajilta yhä enemmän. Mutta hoitamisesta tehty tiedettä, joka ei suinkaan aina kohtaa arkitodellisuutta. Tarvitaan tutkimusta ja alan kehittämistä, selvä se. Mutta jos jo alan peruskoulutuksessa erikoistutaan osaamatta edes hoitotyön perusasioita, on jotain pielessä.
- Ennen erikoistuminen tapahtui vasta muutaman työvuoden jälkeen. Jos nyt viimeisen lukukauden opiskelijat ihmetteleävät saamaansa tehtävää pestä potilas yöllisen kohtauksen vuoksi aamulla vain vuoteessa, on tilanne opiskelijoille käsittämätön.
- 'Eihän vuoteessa ketään voi pestä! Ei se ole mahdollista!'
Kyseiset opiskelijat olivat muutamaa viikkoa vaille valmiita hoitajia, mutta lähes kolmen vuoden ajan kestänyt koulutus ei ollut opettanut edes potilaan perusasioita eli hygienian hoitamista, kuten vuoteessa pesua.
Koulusta valmistumiseen tarvitaan oikeat rivivälit päättötyöhön, oikea marginaalileveys ja että lähdeluettelo on riittävän laaja. Hyvä niin.
- Mutta se käytännön työ! Missä sen oppiminen ja arviointi tapahtuu?
Koulutuksessa oppitunteja muuttuu ryhmätöiksi ja peräti itsenäiseksi opiskeluksi. '
Opettajien määrässä kun säästetään. On selvää, ettei kaikkea opita vain kirjasta lukemalla. Luotetaanko, että kentällä harjoittelu avaa asiat. Kentällä on henkilökuntaa niin niukasti, ettei liioin ole aikaa uusien asioiden kokonaan opettamiselle. Perusoppi ja valmiudet pitää saada koululla, ja harjoittelu tehdään kentällä. Niin se ennen meni ja pitäsi edellen mennä.
Syitä sysissä ja sepissä
On turha syyttää henkilökuntaa, kun he ovat vain lopputulos koko hoitoalan myllyssä.
Ei myöskään hoitoalan ihmisten tule itseään kaikesta syyllistää! Rajansa kaikella.
- Mutta kauniisti puhuminen, ystävällisyys, oikea asenne lähtee ihmisestä. Sitä voi toki nakertaa, että kaiken aikaa tehdään työtä liian pienellä porukalla. Ei ehdi tehdä kaikkea, mitä ammatti-ihmisenä tietää, että pitäisi tehdä.
Koulutus uusiksi!
Alan koulutus on katsottava läpikotaisin uusiksi. Perusasaiat on koulussa opittava, ja asenteiden oltava oikeat.
- Valintaprosessissa on myös huomioitava, että alalle valitaan sopivat opiskelijat. Nyt tuntuu, että valinnoissa on joskus menty pieleen.
Jos opiskelija on asettanut osastolle tullessaan tavoitteekseen 'oppia pistämään', voi hän kolmannella kerralla työharjoittelussa pistämisestä sanoa, että sen minä tein jo viime viikolla. Vaan ei riitä, että haetaan vain suoritusmerkintöjä, vaan pitää osata uudelleen ja uudelleen tarttua asiaan.
Mikään tilanne ei ole identtinen edellisen kanssa, joten aina voi oppia uutta.
Paraneeko hoidon laatu?
Jos aiotaan nostaa hoitotyön laatua, parantaa työturvallisuutta ja työsuojelua, saada lisää hyvää henkilökuntaa alalle, on asioiden korjaamiseen käytävä käsiksi.
Ei riitä että jotkin valinnaiset tunnit voi valita kaukaa omalta alalta vain tuntimäärän täyttämiseksi. Ehdottomasti alan oma koulutus ensisijalle - sen jälkeen voi harrastaa kukin mitä vaan, mihin aikaa on.
Mitä mieltä sinä olet asiasta?
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
ROUVA PUOLUSTUSVOIMIEN YLIPÄÄLLIKKÖ, arv. tasavallan presidentti.
Kuuntelin perinteisen huolellisesti ja tarkkaan uudenvuodenpuheenne 1.1.2011.
Olin iloinen siitä, että kerroitte jakavanne maamme kansalaisten tunnot suhteessa Natoon liittymisessä. Valtaosa maamme kansanlaisistahan on sitä vastaan.
Kertoessanne jakavanne mielipiteen meidän kanssamme, jään kaipaamaan Teiltä myös sen johtopäätöksen mukaisia ratkaisuja.
- Nyt jää mielikuva, että osa kenraaleista johtaa maatamme.
Toki tiedän, että joukkojemme olo Afganistanissa tai miinalaivan lähettäminen Afrikan sarveen ei merkitsee de facto sotilasliiton jäsenyyttä, mutta Afganistanissa olemme Naton rinnalla. Afrikan sarven alueella toki on monia toimijoita.
Aikana, jolloin maamme talousvaikeuksien perusteella leikataan kansanlaisilta palveluja ja kuntien toiminta vaikeutuu, sijoitetaan nyt pelkästään miinalaivan matkaan saattamiseksi kymmeniä miljoonia. Siihen loppuu ymmärrys.
Miten Te, rouva presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö näette perustelut sille, että miinalaivan matka Afrikan sarveen on harjoitusta ja vahvistaa maamme puolustusta?
Edelleen on vaikea ymmärtää, että huolimatta useiden Nato-maiden vetäytymisestä Afganistanista Suomi edelleen jatkaa siellä läsnäoloaan. Emme ole siellä rauhaturvaajina emmekä kiriisin hallinnassa mukana, sillä maassa on kaiken aikaa menossa suoranainen sisällissota ja sen yhtenä osapuolena on näin samalla Suomi.
Kustannukset jotka nyt menevät joukkoihin, voisimme käyttää toisinkin Afganistanin kansan ja maan jälleenrakentaniseksi, jos sitä haluamme. Sitä varten ei pidä lähettää maastamme joukkoja keskelle sisällissotaa ja samalla yhdeksi sodan osapuoleksi.
Osana Nato-kumppanuuttamme ovat lukuisat sotaharjoitukset Naton rinnalla, joissa olemme ollet mukana: Lapissa, Pohjanmaalla ja Saaristomerellä Turun edustalla, Airistolla.
Valmiuksia Naton kanssa varmistetaan koko ajan samalla kun aseistusta muutetaan Nato-yhteensopivaksi. Siitä veronmaksajat maksavat miljardin verran vuodessa samalla kun surraan maamme velkaantumista. On kysyttävä, varustammeko maatamme peräti velkarahalla? Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä.
Minua ihmetyttää ja myös monien tavoin kauhistuttaa Kemijärven - Sodankylän alueella miehittämättömien koneiden testaamiseksi luovutettu 12000 neliökilomterin alue kansainväiselle aseyritykselle. Alueen suuruutta on ministeri Häkämies valiokuntamatkallaan pohjoisessa perustellut, että on oltava valmiutta myös raskaammalle kalustolle. Tunnetteko näitä suunnitelmia, mitä ne ovat?
- Eduskunnan kyselytunnilla ministeri ohitti ko. asian kokonaan vastauksessaan ed. Mustajärven kysymykseen.
Pohjoisen alueella testattavia koneita käytetään mm. Afganistanin sodassa pommittajina, kuten varmaan asian tunnette. Niiden toimesta ovat lukuisat siviilit maassa menettäneet henkensä.
Suomi on siis omilla ratkaisuillaan ollut valmis tukemaan uuden kansainvälisen, entistä vaarallisemman asetekonologian kehittämistä.
Koska kyseiset asiat mietityttävät minua, ja tuntuvat olevan myös ristiriidassa oman näkemyksenne kanssa sanoessanne jakavanne kansamme valtaenemmistön mielipiteen suhteessa Natoon, toivon saavani teiltä selvitystä edellä oleviin huomioihin.
Ymmärrän maamme puolustusvoimien ylipäällikkönä Teillä olevan voimia ja mahdollisuuksia saada aikaan myös mielipiteenne suuntaisia ratkaisuja niin puolustusvoimien kuin maamme maantieteellisen alueen käytöstä sotaharjoituksiin ja aseteknologian testaamiseen.
On myös vaikea ymmärtää Afganistanin ja Afrikan sarven toimien olevan maamme puolustukseen liittyvää toimintaa.
Ystävällisesti vastaustanne odottaen
ja hyvää alkanutta vuotta 2011 Teille toivottaen
Kaija Kiessling
Turku
kaija.kiessling@hotmail.com
Olin iloinen siitä, että kerroitte jakavanne maamme kansalaisten tunnot suhteessa Natoon liittymisessä. Valtaosa maamme kansanlaisistahan on sitä vastaan.
Kertoessanne jakavanne mielipiteen meidän kanssamme, jään kaipaamaan Teiltä myös sen johtopäätöksen mukaisia ratkaisuja.
- Nyt jää mielikuva, että osa kenraaleista johtaa maatamme.
Toki tiedän, että joukkojemme olo Afganistanissa tai miinalaivan lähettäminen Afrikan sarveen ei merkitsee de facto sotilasliiton jäsenyyttä, mutta Afganistanissa olemme Naton rinnalla. Afrikan sarven alueella toki on monia toimijoita.
Aikana, jolloin maamme talousvaikeuksien perusteella leikataan kansanlaisilta palveluja ja kuntien toiminta vaikeutuu, sijoitetaan nyt pelkästään miinalaivan matkaan saattamiseksi kymmeniä miljoonia. Siihen loppuu ymmärrys.
Miten Te, rouva presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö näette perustelut sille, että miinalaivan matka Afrikan sarveen on harjoitusta ja vahvistaa maamme puolustusta?
Edelleen on vaikea ymmärtää, että huolimatta useiden Nato-maiden vetäytymisestä Afganistanista Suomi edelleen jatkaa siellä läsnäoloaan. Emme ole siellä rauhaturvaajina emmekä kiriisin hallinnassa mukana, sillä maassa on kaiken aikaa menossa suoranainen sisällissota ja sen yhtenä osapuolena on näin samalla Suomi.
Kustannukset jotka nyt menevät joukkoihin, voisimme käyttää toisinkin Afganistanin kansan ja maan jälleenrakentaniseksi, jos sitä haluamme. Sitä varten ei pidä lähettää maastamme joukkoja keskelle sisällissotaa ja samalla yhdeksi sodan osapuoleksi.
Osana Nato-kumppanuuttamme ovat lukuisat sotaharjoitukset Naton rinnalla, joissa olemme ollet mukana: Lapissa, Pohjanmaalla ja Saaristomerellä Turun edustalla, Airistolla.
Valmiuksia Naton kanssa varmistetaan koko ajan samalla kun aseistusta muutetaan Nato-yhteensopivaksi. Siitä veronmaksajat maksavat miljardin verran vuodessa samalla kun surraan maamme velkaantumista. On kysyttävä, varustammeko maatamme peräti velkarahalla? Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä.
Minua ihmetyttää ja myös monien tavoin kauhistuttaa Kemijärven - Sodankylän alueella miehittämättömien koneiden testaamiseksi luovutettu 12000 neliökilomterin alue kansainväiselle aseyritykselle. Alueen suuruutta on ministeri Häkämies valiokuntamatkallaan pohjoisessa perustellut, että on oltava valmiutta myös raskaammalle kalustolle. Tunnetteko näitä suunnitelmia, mitä ne ovat?
- Eduskunnan kyselytunnilla ministeri ohitti ko. asian kokonaan vastauksessaan ed. Mustajärven kysymykseen.
Pohjoisen alueella testattavia koneita käytetään mm. Afganistanin sodassa pommittajina, kuten varmaan asian tunnette. Niiden toimesta ovat lukuisat siviilit maassa menettäneet henkensä.
Suomi on siis omilla ratkaisuillaan ollut valmis tukemaan uuden kansainvälisen, entistä vaarallisemman asetekonologian kehittämistä.
Koska kyseiset asiat mietityttävät minua, ja tuntuvat olevan myös ristiriidassa oman näkemyksenne kanssa sanoessanne jakavanne kansamme valtaenemmistön mielipiteen suhteessa Natoon, toivon saavani teiltä selvitystä edellä oleviin huomioihin.
Ymmärrän maamme puolustusvoimien ylipäällikkönä Teillä olevan voimia ja mahdollisuuksia saada aikaan myös mielipiteenne suuntaisia ratkaisuja niin puolustusvoimien kuin maamme maantieteellisen alueen käytöstä sotaharjoituksiin ja aseteknologian testaamiseen.
On myös vaikea ymmärtää Afganistanin ja Afrikan sarven toimien olevan maamme puolustukseen liittyvää toimintaa.
Ystävällisesti vastaustanne odottaen
ja hyvää alkanutta vuotta 2011 Teille toivottaen
Kaija Kiessling
Turku
kaija.kiessling@hotmail.com
tiistai 11. tammikuuta 2011
HOIVAN RAHOITUS JA ELÄKELAITOSTEN SIJOITTAMAT MILJARDIT
Ministeri Rehula puhui.
Aiheena hoivajärjestelmien rahoitus tulevaisuudessa.
Taustalla se yleisesti kylvetty huolenaihe, että suuret ikäluokat aikanaan haukkaavat suuren kuluerän kun tarvitsevat hoitoja ja hoivaa vanhetessaan.
Rahoitusmalleja on pohtinut työryhmä, kuinkas muuten.
Alla ote loppukaneetista ministerin pohdintana rahoutuksesta,
johon blogistilla kyllä vahvasti kommentoitava.
".......Sosiaalivakuutus voi perustua jakojärjestelmään tai täysin tai osittain rahastoivaan järjestelmään. Rahastointia puoltaa se, että ikääntyvän väestön taloudessa maksupohjan kertyminen hidastuu ja maksut kohoavat todennäköisesti nopeasti. Suomen tapauksessa rahastoinnin pitäisi jo olla käytössä, jotta se tasaisi myös suurista ikäluokista tulevaa maksupainetta. Rahastointi voi perustua vakuutusperiaatteelle, jonka avulla toteutettu rahastointi vääristää vähemmän taloudellista toimintaa kuin verorahoitus. Vakuutuksessa on myös se etu, että kaikki maksavat etukäteen ja tietämättä, kohtaako hoivariski juuri heitä. Silloin maksajia on paljon runsaammin kuin pelkästään hoivan kohteeksi joutuneet.........
.......Suomalaisen yhteiskunnan hoito- ja hoivapalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu on jatkossakin julkisella vallalla. Tulevaisuudesta selviytyäksemme tarvitsemme vaihtoehtoisia ja ihan uusiakin ajatuksia siitä, miten kykenemme nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden niin tiedossa kuin ennustettavissa oleviin muutospaineisiin.
Nämä käsillä olevat selvitykset tarjoavat nyt hyvän, selvitystietoon perustuvan keskustelunavauksen, jollainen meiltä on puuttunut. On ilmeistä, että hoivan ja sen rahoituksen vaihtoehtoisista järjestelyistä sekä erityisesti lakisääteisen hoivavakuutuksen vahvuuksista ja heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa ja valmistelua päätöksenteon pohjaksi. Selvitystyötä ja keskustelua on hyvä tältä pohjalta jatkaa. "
Blogin kirjoittajalla on oikeus suureen kysymykseen:
Tähän mennessä on vuosikymmenten aikana koottu rahastoihin 133 miljardia eläkkeitämme varten. Niitä on siis koottu koko eläkejärjestelmän ajan ja eläkelaitokset ovat rahastoineet ja sijoittaneet ne ulkomaisiin pankkeihin - mm. kuuluisiin Irlannin riskipankkeihin tileille.
Miksi pitää hoivaa varten ruveta keräämään vakuutuspiohjaista rahaa.
Onko tarkoituksena sekin käyttää samalla tavalla sijoittamalla.
Miksei eläkkeitä koroteta pienistä eläkkeistä alkaen niin, että nuo 133 miljardia otetaan nyt käyttöön - ei vasta joskus 2030-luvulla, kuten eläkelaitosten ekonomistit ovat ennakoineet.
Jos eläkeläiset saisivat sen, joka aikanaan on koottu sitä varten, pystyisivät lukuisat nykyisistä eläkeläisistä voimaan parremmin kuin nyt: varat riittäisivät lämpimään asuntoon, kunnon ravintoon, hygieniaan, terveyteen ja tarpeelliseen apuun.
Miksei eläkeläisille koottuja rahoja oteta käyttöön, jotta vanhukset eivät näkisi nälkää ja potisi sairauksia kylmissä kodeissaan.
- Edes taitetun indeksin korjaamiseen ei tämä hallitus ryhtynyt, vaikka kaikki puolueet ennen viime vaaleja niin lupasivat. Siitä on ehdottomastin nyt aloitettava, ja sen jälkeen laskettava, paljonko pieniullä' eläkkeillä'än sinnittelevät ovat taiteun indeksin aikana jääneet jälkeen indeksikorotusten vuoksi. Se on korvattava indeksillä korjattuna.
- Silloin ei köyhän eläkeläisen tarvitse olla leipäjonossa eikä toimeentulotuern luukulla, jos he saisivat edes sen mikä' heille kuuluu.
Silloin ei tarvita uusia pakkovakuutusjärjestelmiä, joihin ihmiset valjastetaan samaan aikaan kun miljardit makaavat Irlannin pankeissa!
Lisäksi julkisen talouden kohdalla saadaan kuopat täytettyä panemalla maassa talourikolliset kuriin. Niistä tuölee vuositasolla miljardeja, kuten Markku Hirvosen työryhmä on raportissaan VN:lle esittänyt.
Vai esittäkää jotain parempaa!!
Aiheena hoivajärjestelmien rahoitus tulevaisuudessa.
Taustalla se yleisesti kylvetty huolenaihe, että suuret ikäluokat aikanaan haukkaavat suuren kuluerän kun tarvitsevat hoitoja ja hoivaa vanhetessaan.
Rahoitusmalleja on pohtinut työryhmä, kuinkas muuten.
Alla ote loppukaneetista ministerin pohdintana rahoutuksesta,
johon blogistilla kyllä vahvasti kommentoitava.
".......Sosiaalivakuutus voi perustua jakojärjestelmään tai täysin tai osittain rahastoivaan järjestelmään. Rahastointia puoltaa se, että ikääntyvän väestön taloudessa maksupohjan kertyminen hidastuu ja maksut kohoavat todennäköisesti nopeasti. Suomen tapauksessa rahastoinnin pitäisi jo olla käytössä, jotta se tasaisi myös suurista ikäluokista tulevaa maksupainetta. Rahastointi voi perustua vakuutusperiaatteelle, jonka avulla toteutettu rahastointi vääristää vähemmän taloudellista toimintaa kuin verorahoitus. Vakuutuksessa on myös se etu, että kaikki maksavat etukäteen ja tietämättä, kohtaako hoivariski juuri heitä. Silloin maksajia on paljon runsaammin kuin pelkästään hoivan kohteeksi joutuneet.........
.......Suomalaisen yhteiskunnan hoito- ja hoivapalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu on jatkossakin julkisella vallalla. Tulevaisuudesta selviytyäksemme tarvitsemme vaihtoehtoisia ja ihan uusiakin ajatuksia siitä, miten kykenemme nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden niin tiedossa kuin ennustettavissa oleviin muutospaineisiin.
Nämä käsillä olevat selvitykset tarjoavat nyt hyvän, selvitystietoon perustuvan keskustelunavauksen, jollainen meiltä on puuttunut. On ilmeistä, että hoivan ja sen rahoituksen vaihtoehtoisista järjestelyistä sekä erityisesti lakisääteisen hoivavakuutuksen vahvuuksista ja heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa ja valmistelua päätöksenteon pohjaksi. Selvitystyötä ja keskustelua on hyvä tältä pohjalta jatkaa. "
Blogin kirjoittajalla on oikeus suureen kysymykseen:
Tähän mennessä on vuosikymmenten aikana koottu rahastoihin 133 miljardia eläkkeitämme varten. Niitä on siis koottu koko eläkejärjestelmän ajan ja eläkelaitokset ovat rahastoineet ja sijoittaneet ne ulkomaisiin pankkeihin - mm. kuuluisiin Irlannin riskipankkeihin tileille.
Miksi pitää hoivaa varten ruveta keräämään vakuutuspiohjaista rahaa.
Onko tarkoituksena sekin käyttää samalla tavalla sijoittamalla.
Miksei eläkkeitä koroteta pienistä eläkkeistä alkaen niin, että nuo 133 miljardia otetaan nyt käyttöön - ei vasta joskus 2030-luvulla, kuten eläkelaitosten ekonomistit ovat ennakoineet.
Jos eläkeläiset saisivat sen, joka aikanaan on koottu sitä varten, pystyisivät lukuisat nykyisistä eläkeläisistä voimaan parremmin kuin nyt: varat riittäisivät lämpimään asuntoon, kunnon ravintoon, hygieniaan, terveyteen ja tarpeelliseen apuun.
Miksei eläkeläisille koottuja rahoja oteta käyttöön, jotta vanhukset eivät näkisi nälkää ja potisi sairauksia kylmissä kodeissaan.
- Edes taitetun indeksin korjaamiseen ei tämä hallitus ryhtynyt, vaikka kaikki puolueet ennen viime vaaleja niin lupasivat. Siitä on ehdottomastin nyt aloitettava, ja sen jälkeen laskettava, paljonko pieniullä' eläkkeillä'än sinnittelevät ovat taiteun indeksin aikana jääneet jälkeen indeksikorotusten vuoksi. Se on korvattava indeksillä korjattuna.
- Silloin ei köyhän eläkeläisen tarvitse olla leipäjonossa eikä toimeentulotuern luukulla, jos he saisivat edes sen mikä' heille kuuluu.
Silloin ei tarvita uusia pakkovakuutusjärjestelmiä, joihin ihmiset valjastetaan samaan aikaan kun miljardit makaavat Irlannin pankeissa!
Lisäksi julkisen talouden kohdalla saadaan kuopat täytettyä panemalla maassa talourikolliset kuriin. Niistä tuölee vuositasolla miljardeja, kuten Markku Hirvosen työryhmä on raportissaan VN:lle esittänyt.
Vai esittäkää jotain parempaa!!
maanantai 10. tammikuuta 2011
NATO-ASEIDEN HARJOITUSKENTISTÄ LAPISSA
'ILKKA KANERVALLA ON TÄSMÄASEEN MENTÄVÄ AUKKO' - kirjoitan edellisessä tekstissä. Viittaan myös syyskuussa Tiedonantajassa olleeseen laajaan juttuui aiheesta.
Koska lehden verkkosivuilla ei uusi arkisto yllä aivan syyskuulle, eikä ns. vanha arkisto kuin vuoden -10 alkuun, en saanut juttuani verkosta jäljitettyä.
Mutta tiiviisti asiaa selvittää myöhemnmin syksyllä myös kemiläinen työsuojeluinsinööri Tapio Siirilä.
Jotta lukihjat tietäisivät asiasta enemmän kuin ex-ministeri KAnerva, nostin tov. Siirilän jutun oheen. Tutustu ja arvele, tulisiko edustaja Kanervan tietää jotain asiasta!!
************************
OSA SUOMEA MYYTY ULKOMAISELLE SOTATEOLLISUUDELLE
Kun ajattelee Suomen Lapin esittelyä netissä tai muussa mediassa, mieleen tulevat toisaalta laskettelukeskukset ja turistit ja toisaalta tunturit ja erämaat ja rauha. Nykyisin netistä tulee kuitenkin vastaan Lapin esittelyä hyvin kummallisella tavalla.
Safran-konserniin kuuluvan Sagem-yhtiön omistama Robonic Ltd Oy kertoo Lapin eduista seuraavasti:
"Suomen Lappi on laajin Euroopassa jäljellä oleva erämaa. Koska alue on harvaan asuttu, se on todella houkutteleva valinta sellaiselle yritykselle, joka haluaa testata laitteitaan liian monien uteliaiden silmien ulottumattomissa. Kesät ovat lämpimiä ja tarjoavat 20 tuntia jatkuvaa päivänvaloa. Toisaalta ankarat talvet testaavat tuotteet tavalla, jota ei voida saada aikaan missään muualla Manner-Euroopassa."
Voisi luulla, että mainos tarjoaa esimerkiksi ajoratoja autojen tai autonrenkaiden testaamiseen. Kyse on kuitenkin jostain paljon vakavammasta. Mainos jatkuu seuraavasti:
"Keski- ja Länsi-Euroopan ilmatilan ahtauden vuoksi niissä rajoitetaan miehittämättömien lentokoneiden toimintaa. Tarjolla oleva uusi avoin ympäristö tarjoaa tärkeän kannustimen Euroopan lentokone- ja puolustusteollisuudelle miehittämättömien lentokoneiden kehittämiseksi."
Suurin piirtein entisen Uudenmaan läänin kokoinen osa Suomea onkin siis myyty Israelin, USA:n ja muiden Nato-maiden sotakoneiden koealueeksi. Kehitystyö on kiivasta, koska miehittämättömät lentokoneet ovat sotatekniikan viimeistä huutoa. Ne vakoilevat ja niitä käytetään pommien ja ohjusten kuljettamiseen. Afganistanissa niitä on käytetty jo runsaasti ihmisten tappamiseen.
Kenen valtuuksilla toimitaan?
Pohjois-Ruotsissa on menty vielä askelta pitemmälle. Siellä NEAT (North European Aerospace Testing Range) tarjoaa 24 000 neliökilometriä ilmatilaa ja 3 300 neliökilometriä maa-aluetta ilma-aseiden testaamiseen. Siellä ei testata vain lento-ominaisuuksia, vaan siellä saa pudottaa oikeita pommeja ja ampua oikeita ohjuksia.
Kuka ja millä valtuuksilla on myynyt osan Suomea tällaiseen sota-aseiden kehittelyyn? Kemijärven asukkailta ei ainakaan ole kysytty.
Euroopan viimeiset erämaat on säilytettävä erämaina ja ihmisten rauhallisena asuinympäristönä. Niitä ei saa muuttaa sotakoneiden harjoittelu- ja testausalueeksi.
www.robonic.fi
ILKKA KANERVALLA TÄSMÄASEEN MENTÄVÄ AUKKO TIEDOISSSA
Istuin sunnuntaina puolikuntoisena sinnitellen pari tuntia Turun Mauno Koivisto - keskuksessa, jossa ay-väen rauhanpäivät piti loppuistuntoaan ja koko viikonlopun pääpanelia.
Sen teemaksi oli nimetty 'Suomen turvallisuuspoltiikka, teemoina mm. Nato, pohjoismainen yhteistyö, Afganistan ja Venäjä'.
Panelisteina olivat järjestön pj Markku Kangaspuro ja turkulaispolitikko Ilkka Kanerva, mm. ex-ulkomministeri ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Kangaspuro kiteytti ajatuksensa rauhan puolustamisesta siihen, että turvallisuus lähtee ihmisen läheltä
ja jos se toteutuu epäoikeudenmukaisesti ja epätasa-arvoa luoden, on seurauksena turvattomuuden kasvu. Sitä puolestaan seuraa levottomuus, joka saa monenmoisia kohteita ja muotoja. Siksi Kangaspuron kanta oli turvallisuuden tuottaminen niin kansallisesti kuin globaalistikin eriarvoisuuden vähentämisellä ja sen seurauksena väkivallan lientämisellä.
Kanerva totesi tämän Kangaspuron lähtökohdan antavan paljon ajateltavaa. Turvallisuuden tuottamista Kanerva piti myös tärkeänä, jos kohta ei pitänyt maatamme minään rauhanturvan suurmaana kuten jossain väitetään. Hän allekirjoitti esille nousseen Holkerin näkökulman, että Suomen pitäisi poistua mitä pikimin Afganistanista, jossa emme turvaa ruhaa vaan olemme yhtenä osapuolena maan sisällissodassa.
Yleisökin sai puheenvuoron.
Kysymykseen mihin Suomen pitää varustautua, mistä tulee hyökkäys, ei suoraa vastausta saatu.
Sen sijaan kuulemma hyökkäyskohde on ensisijaisesti Helsinki, jolloin on täysin ymmärrettävää, että Parolannumelle rakennetaan nyt laajaa aluetta kaluston ja ohjusten varastointiin ja korjaamiseen.
Vastaus oli tämä, kun kysyjä salista ihmetteli, missä on päätetty suuren alueen rakentamisesta Parolaan?
Pohjoisen rauhanaktiivi Kerstin Tuomala esitti kartan avulla salin edessä havainnollistaen, miten Pohjois-Kalotin alueella Nato on aktiivinen toimija. Alueella on ollut useita Nato-johtoisia sotaharjoituksia, joissa Suomi on mukana aktiivisesti, ei vain kumppanina.
- Edelleen Tuomala esitti, miten Sodankylässä ja Kemijärvellä on yhteensä 12 000 neliökilometrin laajuinen alue aina Venäjän rajalle testausalueena. Siellä ulkomainen Procon-niminen yritys testaa Naton käyttämiä miehittämättomiä lentokoneita ja tutkalaitteita.
- Siis niitä samoja, joita käytetään koko ajan mm. Afganistanissa, ja joiden seurauksena ovat tuhannet siviilit saaneet surmansa.
- Kuka on päättänyt testausalueesta, entä harjoituksista ja mukana olosta - kysyi Tuomala. Ruotsissa asia ei mennyt parlamenttiin, vaan hallitus päätti. Tekikö Suomen hallitus samoin - kysyi Tuomala.
Kanervalla ei tietoakaan Kemijärven-Sodankylän sotakoneiden testausalueesta!
Väittipä parlamenttimies, ettei ole koskaan kuullutkaan moisesta asiasta! Siis ent.ulkoministeri.
Ei osannut asiaan muuta vastata, kuin antoi neuvoksi, että nyt pitää jonkun Lapin alueen kansanedustajan nostaa asia esille suullisella kyselytunnilla. Kertoi vaan kesäjan matkastaan Muurmanskiin, jonne ihan itse halusi mennä tutustumaan...
- No, bloginpitäjä perehtyi syksyllä aiheeseen ja asiaan tarkoinkin mm. Tuomalan alustuksen jälkeen dem. naisverkoston ruskapäivillä Sodankylän Orajärvellä.
Tunsin siis asian varsin tarkkaankin, selvittelimme ryhmätöissäkin teemaa.
- Kommentoin välittömästi Kanervalle, että ed. Mustajärvi (vas) on kyselyn tehnyt ja Häkämies vastasi asiaan. Vastaus ei ollut asiallisesti vastaus lainkaan. Mutta pohjoisessa käydessään valiokuntamatkalla oli alueen laajuutta Häkämies perustellut, että pitää olla valmius jatkossa suuremmillekin ilma-aluksille. Tätä ei Häkämies selvittänyt enää vastauksessaan, mitä sillä tarkoitti.
- Kun bloginpitäjä oli kommenttinsa Kanervan ohjeeseen antanut, katsoi mies bloginpitäjää hämmentyneenä, sillä toki tunnemme turkulaisina toisemme. Ihmetteli varmaan, mistä mokoma Kiessling tietää Mustajärven ja Häkämiehen keskustelut, sillä eihän se ole edes pohjoisesta saatikka eduskunnassa.
Ei tietoa Naton laivoista Aurajoesskaan
Parempaa vastausta ei saanut kysyjä, joka tivasi Kanervalta, kuka antoi viime kesänä luvan Naton laivoille tulla Turun Aurajokeen esittäytymään tilanteessa, jossa Airistolla oli Naton harjoitukset. Kymmeniä aluksia ohjuksin varustettuina siis suomalaisessa satamassa, Kanervan kotikaupungissa. Taas levitteli Kanerva käsiään.
- Enpä tuntenut asiaa itsekään. Olin vaan yllättynyt kun kesällä näin laivat jokirannassa ollessani kaupunkikävelyllä, kun olin juuri tullut jostain reissusta. En tunne asiaa sen tarkemmin.
SIIS SUMMA SUMMARUM:
Pitkäaikaisella kansanedustajalla, entisellä ministerillä ei hajauakaan asioista, joista luulisi edes ulkoasiain valiokunnan jäsenenenä olevan tietoinen.
Vaan minkäs voit kun ei oo tietoo... vaan keskustelemaan voi rauhassa tulla!!!!!
Mitä kansanedustajan sitten yleensä tulee tietää...?
- Kysyn vaan!
Sen teemaksi oli nimetty 'Suomen turvallisuuspoltiikka, teemoina mm. Nato, pohjoismainen yhteistyö, Afganistan ja Venäjä'.
Panelisteina olivat järjestön pj Markku Kangaspuro ja turkulaispolitikko Ilkka Kanerva, mm. ex-ulkomministeri ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Kangaspuro kiteytti ajatuksensa rauhan puolustamisesta siihen, että turvallisuus lähtee ihmisen läheltä
ja jos se toteutuu epäoikeudenmukaisesti ja epätasa-arvoa luoden, on seurauksena turvattomuuden kasvu. Sitä puolestaan seuraa levottomuus, joka saa monenmoisia kohteita ja muotoja. Siksi Kangaspuron kanta oli turvallisuuden tuottaminen niin kansallisesti kuin globaalistikin eriarvoisuuden vähentämisellä ja sen seurauksena väkivallan lientämisellä.
Kanerva totesi tämän Kangaspuron lähtökohdan antavan paljon ajateltavaa. Turvallisuuden tuottamista Kanerva piti myös tärkeänä, jos kohta ei pitänyt maatamme minään rauhanturvan suurmaana kuten jossain väitetään. Hän allekirjoitti esille nousseen Holkerin näkökulman, että Suomen pitäisi poistua mitä pikimin Afganistanista, jossa emme turvaa ruhaa vaan olemme yhtenä osapuolena maan sisällissodassa.
Yleisökin sai puheenvuoron.
Kysymykseen mihin Suomen pitää varustautua, mistä tulee hyökkäys, ei suoraa vastausta saatu.
Sen sijaan kuulemma hyökkäyskohde on ensisijaisesti Helsinki, jolloin on täysin ymmärrettävää, että Parolannumelle rakennetaan nyt laajaa aluetta kaluston ja ohjusten varastointiin ja korjaamiseen.
Vastaus oli tämä, kun kysyjä salista ihmetteli, missä on päätetty suuren alueen rakentamisesta Parolaan?
Pohjoisen rauhanaktiivi Kerstin Tuomala esitti kartan avulla salin edessä havainnollistaen, miten Pohjois-Kalotin alueella Nato on aktiivinen toimija. Alueella on ollut useita Nato-johtoisia sotaharjoituksia, joissa Suomi on mukana aktiivisesti, ei vain kumppanina.
- Edelleen Tuomala esitti, miten Sodankylässä ja Kemijärvellä on yhteensä 12 000 neliökilometrin laajuinen alue aina Venäjän rajalle testausalueena. Siellä ulkomainen Procon-niminen yritys testaa Naton käyttämiä miehittämättomiä lentokoneita ja tutkalaitteita.
- Siis niitä samoja, joita käytetään koko ajan mm. Afganistanissa, ja joiden seurauksena ovat tuhannet siviilit saaneet surmansa.
- Kuka on päättänyt testausalueesta, entä harjoituksista ja mukana olosta - kysyi Tuomala. Ruotsissa asia ei mennyt parlamenttiin, vaan hallitus päätti. Tekikö Suomen hallitus samoin - kysyi Tuomala.
Kanervalla ei tietoakaan Kemijärven-Sodankylän sotakoneiden testausalueesta!
Väittipä parlamenttimies, ettei ole koskaan kuullutkaan moisesta asiasta! Siis ent.ulkoministeri.
Ei osannut asiaan muuta vastata, kuin antoi neuvoksi, että nyt pitää jonkun Lapin alueen kansanedustajan nostaa asia esille suullisella kyselytunnilla. Kertoi vaan kesäjan matkastaan Muurmanskiin, jonne ihan itse halusi mennä tutustumaan...
- No, bloginpitäjä perehtyi syksyllä aiheeseen ja asiaan tarkoinkin mm. Tuomalan alustuksen jälkeen dem. naisverkoston ruskapäivillä Sodankylän Orajärvellä.
Tunsin siis asian varsin tarkkaankin, selvittelimme ryhmätöissäkin teemaa.
- Kommentoin välittömästi Kanervalle, että ed. Mustajärvi (vas) on kyselyn tehnyt ja Häkämies vastasi asiaan. Vastaus ei ollut asiallisesti vastaus lainkaan. Mutta pohjoisessa käydessään valiokuntamatkalla oli alueen laajuutta Häkämies perustellut, että pitää olla valmius jatkossa suuremmillekin ilma-aluksille. Tätä ei Häkämies selvittänyt enää vastauksessaan, mitä sillä tarkoitti.
- Kun bloginpitäjä oli kommenttinsa Kanervan ohjeeseen antanut, katsoi mies bloginpitäjää hämmentyneenä, sillä toki tunnemme turkulaisina toisemme. Ihmetteli varmaan, mistä mokoma Kiessling tietää Mustajärven ja Häkämiehen keskustelut, sillä eihän se ole edes pohjoisesta saatikka eduskunnassa.
Ei tietoa Naton laivoista Aurajoesskaan
Parempaa vastausta ei saanut kysyjä, joka tivasi Kanervalta, kuka antoi viime kesänä luvan Naton laivoille tulla Turun Aurajokeen esittäytymään tilanteessa, jossa Airistolla oli Naton harjoitukset. Kymmeniä aluksia ohjuksin varustettuina siis suomalaisessa satamassa, Kanervan kotikaupungissa. Taas levitteli Kanerva käsiään.
- Enpä tuntenut asiaa itsekään. Olin vaan yllättynyt kun kesällä näin laivat jokirannassa ollessani kaupunkikävelyllä, kun olin juuri tullut jostain reissusta. En tunne asiaa sen tarkemmin.
SIIS SUMMA SUMMARUM:
Pitkäaikaisella kansanedustajalla, entisellä ministerillä ei hajauakaan asioista, joista luulisi edes ulkoasiain valiokunnan jäsenenenä olevan tietoinen.
Vaan minkäs voit kun ei oo tietoo... vaan keskustelemaan voi rauhassa tulla!!!!!
Mitä kansanedustajan sitten yleensä tulee tietää...?
- Kysyn vaan!
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
KABINETTIPOLITIIKKA ON LINJANVALINTA
Viikonloppuna oli Turussa koolla Rauhanpuolustajain järjestämä ay-väen rauhanpäivät, joka tapahtuma kokosi Mauno Koivisto - keskukseen salin täydet ihmisiä. Teemoja ja aiheita oli useita. Itse olin iltapäivällä teemaryhmässä, jossa käsiteltiin Turun kuntapoltitiikan arvovalintoa. Työnimi oli alunperin leipää vai sirkushuveja, mutta lopullinen kysymys asetti vastakkain lähinnä perusturvan ja koulutuksen ja toisaalta urheiluhallit ja
- kentät.
Elo, Muukkonen, Artesola...
Kekustelussa alusvata puheenvuorot käyttivät Piia Elo (sd) ja Mirka Muukkonen (vas). Edellinen on kv:n ja kh:n jäsen, jälkimmäinen kv:n ja peruslautakunnan jäsen. Puhetta johti Artesola (vas) joka myös kh:n jäsen. Eli kovin oli vaalikampanjan tuntua, kuten panelisteja mainostettiinkin.
Alkupuheenvuoroissa nousi esille lähinnä voivottelu kun rahaa on rajatusti, ei riitä kaikkeen, jostain on tingittävä. Lopputulemana kultiin, että kumminkin kun kaupunkiin pikapikaa, tarvitaan urheilukatsomoon katos, siihen kyllä järjestyy rahat muutaman pelin vuoksi (naisten futiksen mm), tai miten edell. kj Pukkinen äkkiä löysi 50 miljoonaa rakentaakseen kaupungille komean uuden konsertti- ja kongressikeskuksen jokirantaan. Onneksi hanke kaatui.
- No, molemmat alustajat tuomitsivat moiset menettelyt.
Keskustelussa nousi esiin kulttuurin ja sos. asioiden vastakkainasettelu. Toisaalta molempia toki kaupungissa tarvitaan, mutta toisaalta joidenkin mielestä pitää ensin hoitaa vanhukset, lapset ja sairaat.
Raha ei riitä ja kokoomus johtaa..
Perusteluna saatiin kuulla, että kaupngissa on porvarienemmistö, joka tekee mitä lystää. Porvarienemmistö on tosi. Mutta sen valtaa myös osaltaan pönkittää 4 vuodeksi tehty valtuustosopimus, jossa kokoomus saneli ehdot ja demarit oli valmiit muiden tavoin mukaan, samoin vasemmistoliitto. Kaikki ryhmät Turussa allekirjoittivat sopimuksen, jos kohta vas. sittemmin erotettiin siitä. Sopimus tähtää henkilökunnan vähentämiseen, palvelujen ulkoistamiseen, kiinteistöjen myyntiin jne.
Kun kysyin, mikseivät työväenpuolueet kutsu kuntalaisia mukaan joukkotoimintaan ja kamppailuihin toisenlaisesta politiikasta sen sijaan, että nyt politiikkaa tehdään kabineteissa, riemastui Muukkonen todeten, että kyllä vas:n valtuuteutut ovat olleet paikalla, kun mielenosoittajat ovat tulleet. Totta, osa valtuustoryhmästä, ei suinkaan kaikki.
Piia Elon vastaus oli toisenlainen.
Hän korosti, että ..."on demareilla valittu ja johdonmukainen linja, että politiikkaa tehdään kabineteissa ja koitetaan siellä vaikuttaa asioihin, niin se toimii paremmin..."
Tämä tuskin oli kenellekään läsnäolijalle tietona sinänsä uusi, mutta hämmästyttävän kirkasta oli joukkojen toiminnan mukaanottamisen väheksyminen. Se toki näkyy demarien politiikassa kautta linjan.
Eräänlaisen limbon loppuun bloginpitäjlle heitti puhetta johtanut Artesola todeten, että ..."eihän nyt näiden tyttöjen sovi olla molemmilla puolilla barrikaadeja...!!! He ovat päättäjiä..."
Mutta Artesola ja tytöt:
Onhan valtuutetuilla takanaan puolueet, jotka kai vastaavat kuntapolitiikan sisällöstä ja keinoista, eivät Muukkonen eikä Elo kumpikaan ole siellä yksinään. Ja kyseisten työväenpuolueiden luulisi tässä tilanteessa, kun ovat eduskunnassakin oppositiossa - toimivan monissa asioissa yhdessä ja näin myös kaupungissa nostavan ihmisiä kamppailuun toisenlaisten päätösten aikaansaamiseksi.
Mutta tuntuu tuon keskustelun jälkeen, että samalla tavalla kun ovat arvot sekaisin, ovat myös keinot niiden arvojen puolustamiseksi hukassa. Tottavie.
" Kabineteissa kun saa paremmin tuloksia."
Olen siitä asiasta eri mieltä. Juuri kabinettipolitiikalla on jaettu kansa kahtia ja eriarvoisus vaan syvenee. Mutta sen korjaamista jos yrittää harrastaa kabinetissa, ei päästä alkua pidemmälle. Ellet usko, katsele ympärillesi!
"Minne kauas pilvet karkaa"....kysyy työmies eduskunnan työveänpuolueilta, kun ei niitä muista enää erota..
- kentät.
Elo, Muukkonen, Artesola...
Kekustelussa alusvata puheenvuorot käyttivät Piia Elo (sd) ja Mirka Muukkonen (vas). Edellinen on kv:n ja kh:n jäsen, jälkimmäinen kv:n ja peruslautakunnan jäsen. Puhetta johti Artesola (vas) joka myös kh:n jäsen. Eli kovin oli vaalikampanjan tuntua, kuten panelisteja mainostettiinkin.
Alkupuheenvuoroissa nousi esille lähinnä voivottelu kun rahaa on rajatusti, ei riitä kaikkeen, jostain on tingittävä. Lopputulemana kultiin, että kumminkin kun kaupunkiin pikapikaa, tarvitaan urheilukatsomoon katos, siihen kyllä järjestyy rahat muutaman pelin vuoksi (naisten futiksen mm), tai miten edell. kj Pukkinen äkkiä löysi 50 miljoonaa rakentaakseen kaupungille komean uuden konsertti- ja kongressikeskuksen jokirantaan. Onneksi hanke kaatui.
- No, molemmat alustajat tuomitsivat moiset menettelyt.
Keskustelussa nousi esiin kulttuurin ja sos. asioiden vastakkainasettelu. Toisaalta molempia toki kaupungissa tarvitaan, mutta toisaalta joidenkin mielestä pitää ensin hoitaa vanhukset, lapset ja sairaat.
Raha ei riitä ja kokoomus johtaa..
Perusteluna saatiin kuulla, että kaupngissa on porvarienemmistö, joka tekee mitä lystää. Porvarienemmistö on tosi. Mutta sen valtaa myös osaltaan pönkittää 4 vuodeksi tehty valtuustosopimus, jossa kokoomus saneli ehdot ja demarit oli valmiit muiden tavoin mukaan, samoin vasemmistoliitto. Kaikki ryhmät Turussa allekirjoittivat sopimuksen, jos kohta vas. sittemmin erotettiin siitä. Sopimus tähtää henkilökunnan vähentämiseen, palvelujen ulkoistamiseen, kiinteistöjen myyntiin jne.
Kun kysyin, mikseivät työväenpuolueet kutsu kuntalaisia mukaan joukkotoimintaan ja kamppailuihin toisenlaisesta politiikasta sen sijaan, että nyt politiikkaa tehdään kabineteissa, riemastui Muukkonen todeten, että kyllä vas:n valtuuteutut ovat olleet paikalla, kun mielenosoittajat ovat tulleet. Totta, osa valtuustoryhmästä, ei suinkaan kaikki.
Piia Elon vastaus oli toisenlainen.
Hän korosti, että ..."on demareilla valittu ja johdonmukainen linja, että politiikkaa tehdään kabineteissa ja koitetaan siellä vaikuttaa asioihin, niin se toimii paremmin..."
Tämä tuskin oli kenellekään läsnäolijalle tietona sinänsä uusi, mutta hämmästyttävän kirkasta oli joukkojen toiminnan mukaanottamisen väheksyminen. Se toki näkyy demarien politiikassa kautta linjan.
Eräänlaisen limbon loppuun bloginpitäjlle heitti puhetta johtanut Artesola todeten, että ..."eihän nyt näiden tyttöjen sovi olla molemmilla puolilla barrikaadeja...!!! He ovat päättäjiä..."
Mutta Artesola ja tytöt:
Onhan valtuutetuilla takanaan puolueet, jotka kai vastaavat kuntapolitiikan sisällöstä ja keinoista, eivät Muukkonen eikä Elo kumpikaan ole siellä yksinään. Ja kyseisten työväenpuolueiden luulisi tässä tilanteessa, kun ovat eduskunnassakin oppositiossa - toimivan monissa asioissa yhdessä ja näin myös kaupungissa nostavan ihmisiä kamppailuun toisenlaisten päätösten aikaansaamiseksi.
Mutta tuntuu tuon keskustelun jälkeen, että samalla tavalla kun ovat arvot sekaisin, ovat myös keinot niiden arvojen puolustamiseksi hukassa. Tottavie.
" Kabineteissa kun saa paremmin tuloksia."
Olen siitä asiasta eri mieltä. Juuri kabinettipolitiikalla on jaettu kansa kahtia ja eriarvoisus vaan syvenee. Mutta sen korjaamista jos yrittää harrastaa kabinetissa, ei päästä alkua pidemmälle. Ellet usko, katsele ympärillesi!
"Minne kauas pilvet karkaa"....kysyy työmies eduskunnan työveänpuolueilta, kun ei niitä muista enää erota..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)