Yksi selvä esimerkki taas pakkosyöttämisestä on valtioneuvoston päätös Paras-Hankkeen osalta Turkua ja ympäristökuntia koskien.
Juuri Turun seutua varten on kokonainen hanke pantu pystyyn! Heinäkuun 1. pvnä on asetettu Kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisia vuorovaikutus- ja kehitystekijöitä koskeva rakenneselvityshanke. ( mukaan on vertailuksi otettu Jyväskylä)
Hankkeelle on annettu määräajaksi 15.7.2008 - 28.2. 2009.
Vauhtia otetaan aikana, jolloin menossa on vielä ns. kesälomakausina ihmiset seuraavat asioita suhteellisen vähän.
Näin siis hanke saadaan mukaan 2009 selontekoonkin jo!
Mikä se on, mihin se tähtää?
Hankkeen perustamisesta todetaan valtioneuvoston sivuilla, että tarkoituksena on luoda
".....selvitykseen perustuvat ehdotukset toimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa yhteistoimintarakenteita.
Selvitysten ja sen perusteella tehtävien ehdotusten tulee tukea kaupunkiseutusuunnitelmien toteutumista ja niiden kehittämistä.(!)........."
>Ehdotukset voidaan ottaa huomioon valmisteltaessa vuonna 2009 hallituksen selontekoa eduskunnalle Paras - uudistuksesta.
Outo tehtävänasettelu.
Entäpä, jos selvityksen tuloksena syntyy näkökulma, joka edistääkin niin Turun kaupungin kuin ympäristökuntien
säilymistä itsenäisinä organisaatioina ja kunnallisina yksikköinä, eikä minään seutusuunnitelman tuloksena tähtäämässä viime kädessä yhdeksi suurkunnaksi, kuten valtioneuvostolla on tarkoituksena koko Paras-ohjelmassa.
Onko kyse taas tilauksesta, jossa tilaaja määrittää lopputuloksen etukäteen?!
Se on sitä demokratiaa?
Turun talousko syynä?
Turun kaupungin osalta on taloudessa surtu, miten maksukykyiset asukkaat menevät naapurikuntiin ja maksavat sinne veronsa, kun käyvät Turussa töissä.
Koko seutukunnasta Turun työpaikka-aste on varsin korkea, vertailuluvuissa jotain 140 luokkaa, osa kunnista huomattavasti alle sadan.
Nyt parutaan kuntataloudesta.
Valtio on siirtänyt itselleen tulot, mutta kunnille tehtävät.
Yhä uusien tehtävien lataamien kuntatasolle on ollut politiikkaa, jossa mikä tahansa kunta on joutunut vaikeuksiin. Yhteisöverotulojen palautusosuus kertoo jotain siitä, mutta vain vähäsen.
* Jospa kaupungilla olisi oikeus verottaa esim. yrityksiä huippusuurista voitoista ja osakkeista, joiden tulot ovat omistajilleen 90 000 asti verottomia, tai
* jospa kuntaverotus olisi progressiivinen ja voitaisiin todella kohdentaa suuriin omaisuuksiin ja tuloihin - silloin ei olisi moisilla pakkoliitoksilla mitään tarvetta.
Tuossa vain pari käytännön esimerkkiä, joihin ei tarvita muuta kuin eduskunnassa poliittinen tahto!
Silloin voivat kunnat toimia varallisuutensa osalta itsenäisinä, vauraampina ja kuntalaiset voisivat myös olla päätöksenteossa, ei vain ylhäälltä saneltua 'demokratiaa'.
Koko PARAS-hankkeen aikana en ole ymmärtänyt yhtä:
väkipakolla on pantu montakin varatonta pikkukuntaa yhdistymään, ja sanotaan, että säästetään. Mutta miten esim. kahdesta köyhästä voi tulla yksi rikas - ei yhden pienen kunnan hallinolla kahden kunnan taloutta pelasteta. Se on pelkkää pluffia.
Kuten niin moni muukin asia, jota toteutetaan uudistamisen ja kehittämisen nimissä!
Tässä ei toteudu enää kunnallinen itsehallinto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti