tiistai 12. helmikuuta 2008

Paasion Pertti, Tuomiojan Erkki ja Heinäluoma

...Vanhana ja pitkänlinjan demarina, Pertti Raffunpoika Paasio puhui, että demarien on nyt tärkeämpää keskittyä asiakysymyksiin kuin ehdokasasetteluun!

Hyvä niin, mutta millaisiin ja miten ?
- Etteivät menisi keskittymiset asioissa liian syvälle, vallan huppeluksiin - Liisa Jaakonsaari kun kaipasi syvyyttä keskusteluun.
Entä se suunta? Ettei pelkästään tulevaisuuteen?
Sinnehän joka tapauksessa mennään. Mutta kenen ehdoilla?
Onko siinä rahan valta vai joku muu valta, joka määrittää ne tulevaisuusehdot!
Ja minkälaiset tulevaisuusehdot?

Jos tämän päivän rividemaria kuuntelee, kaipaavat he monellakin suulla selvästi räväkämpää politiikkaa, jossa on hajurakoa Lipposen kauden konsensusliikkeeseen.
Ainakin tuttupiirissäni täällä Turussa päin liikkuvat rividemarit ilman mitään kummempaa järjestömandaattia tai -roolia ovat kritisoineet ihan aidosti ja rehellisesti jo vuosien ajan monia hallituspolitiikan ratkaisuja Lipposen ja Vanhasen I :n ajalta.
Sellaisia ovat mm. talouspolitiikassa olleet
* varallisuusveron poisto ( huikea suurlahjoitus rikkaille) ja
* eläkkeiden taitetun indeksin käytön laajentaminen koskemaan myös alle 65 - vuotiaita eläkeläisiä vuodesta 2005!
Koko taitetun indeksinhän piti olla vain laman jälkeinen väliaikaisratkaisu!
Nyt siis hallituskautensa lopussa Vanhasen I vahvisti vielä heinäluomalaisella budjetilla taitetun indeksin roolia laajentamalla sen kattavuutta!

Niinä aikoina hallitukspolitiikka edellytti myös ay-liikkeeltä sopeutumista. Oli nollatupoja ja ties mitä, joihin työmiesten ja -naisten oli aslituttava, vaikka leivän hinta kuinka nousi.
Demarit onnistuivat silloin vaientamaan joukkonsa. Passivoimaan. Turhautumaan.
Miten on nyt?
Paljonko on vettä Aurajoessa virrattava, jotta joukot lähtevät liikkeelle?

Löytyykö Raunistulan housukaartia?
Ja - millä voimalla ja millä tunnuksilla.

Meneekö johdon ohi vasemmalta niin, että tuntuu, vai marssiiko vaan hiljaa ruodussa johdon perässä?
Nähtäväksi jää.

***********************************

Tuomioja kirjoittaa blogissaan runsaasti.
Viimeksi on ollut sivulla luonnollisesti Heinäluoman ratkaisu.
Tuomioja on sitä mieltä, että " valinnat puolueen johtotehtäviin on tehtävä ennenmuuta sen perusteella, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja millaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa sosiaalidemokraattien uudella johdolla voidaan ensi vaalien jälkeen toteuttaa."
Noihin sanoihin päättyi hänen eilinen kirjotuksensa.


Jäin miettimään sen loppuosaa: ..siis " millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja talous- ja yhteiskuntakuntapolitiikkaa uudella jodolla voidaan ensi vaalien jälkeen toteuttaa..".
Siksi kysynkin:
- Onko niin, että johdon valinta riippuisi tulevasta politiikasta.(?) ...kun itse ymmärrän, että poliittisessa puolueessa pitää puolueen määrittää se oma linjansa ja valita johto viemään sitä eteenpäin, eikä katsoa, mitä vaalit sanovat, valitaan sen politiikan mukaan johto...
- Vai tarkoittaako se sitä, että uuden johdon tulee arvioida vaalin tuloksen pohjalta politiikan suunta!(?)

**********
Eli onko tämä taas näin selvää konjunktuuripolitiikkaa?
Tilannevaikuttavuutta, purjehditaan tuulten mukaan?
Vaiko sellaista Bernsteinilaista, jossa ei suunnalla väliä, kunhan vaan on liikettä...?

**********
Kyllä näin vasemmalla ollen ajattelen, että primääri tekijä on se puoluelinjan määrittämä suunta, jossa vanha työväenpuolue jo Forssan kokouksessa on määritellyt linjansa paljon ansiokkaamin kuin nykyinen demaripuolue. Siellä asetettiin tavoitteet ja linja, jotka ovat kovaa tekstiä edelleen.
Satuin palaamaan tässä päivänä muutamana nimittäin tuohon Forssan ohjelman sisältöön.
- Että ovatkin nähneet kauas mm. sosiaalipoltiikan, kansanvallan ja demokratian osalta!
Puhuivat jo sata vuotta sitten kansaneläkkeestä ja sairasvakuutuksesta - vähän toisin nimin toki.
Mutta vaativat myös mm. maksuttomia lääkkeitä sairaanhoidon rinnalle, ilmaista hautausta ja paljon muuta, josta suuri osa vuosikymmenten tappelulla saatiin - ja nyt ollaan menettämässä.
Olisikin muuten nykyään molemmilla parlamentin "työväenpuolueilla"
paljon tutkailtavaa ja opittavaa !

***************
Tuomioja käytti Hämeenlinnassa 3.11.07 puheenvuoron seminaarissa, jonka teema oli "sosialidemokratian suunta ja tulevaisuus".
Hän sanoi mm., miten demarien "..... tulee olla valmiita siirtämään monet perinteiset tunnukset ja tavat arvokkaiden perinteiden museoon silloin, kun ne eivät enää ihmistä puhuttele vaan pelkästään ärsyttävät, tai, mikä ehkä vielä masentavampaa, näyttäytyvät vain huonoina vitseinä."

- Tarkoittaako Tuomioja viime vaaleissa demarien mainoskampanjan kummajaista, joka kyllä kääntyi itseään vastaan?
Se muodostuikin tosi huonoksi vitsiksi. Kaikkine ylensyöminkeineen ja ruoan viskomisineen.
- Mutta kyllä sen takaa ymmärsin kuitenkin viestin ja ajatuksen, miten näinä päivinä ovat entisestään kasvaneet tuloerot ja köyhyys kärjistynyt - ja toisilla on millä mällätä - toisilla ei.

Ajatus olisi ollut ihan oikea, mutta muodolla tavoiteltiin kuuta taivaalta. Ja piikkiseen katajakasaan kupsahti.


Edelleenkään ei tuota luokkavastakohtien näyttämistä pidä kaihtaa, - se kun on edelleen kova juttu.
- Ja kyllä sen näkevät demarienkin kannattajat.

- Asia erikseen on, että " työväen edustajat" parlamentissa eivät oikein sitä enää tunnu näkevän.

Siihen näppäryyteen ja osaamattomuuteensa luokkaeroista taisi ay-mies Heinäluomakin kompastua.

Oli varmaan jäänyt ay-opiston peruskurssi kesken?

Eikä ollut enää näköalaa, mihin suuntaan pitäisi puoluetta johtaa? Näköala loppui.
Olisipa kysellyt vaikka kadunmieheltä, työttömältä, irtisanotulta, lomautuksista kärsineeltä...niilta arjen sanakreilta! Kyllä olisi vastaus tullut. Pitäisikö nyt Heinäluoman lähteäkin sille peruskurssille ?
- Ja sitten vaikka kolmen vuoden kuluttua oppijaksi sille kurssille, jossa valmennetaan työttömiä hakemaan töitä.

Mutta yhtä kaikki Paasio, Tuomioja ja muut.
Olisiko aika tunnustaa vanhan työväenliikkeen periaatteita - siellä on edelleen paljon otettavaa tähän päivään - eivätkä ne ole edes vitsejä.






Ei kommentteja: