...se on nyt varmaan kevään kestoaihe politiikassa!
Mutta kovin merkillisesti se alkoi ainakin, kun kuuntelin tänään maanantaiaamuna YLE:n aamu-tv:ssä ollutta Liisa Jaakonsaarta. Kun toimittaja kyseli, mihin suuntaan keskustelua nyt pitäisi viedä, uhoi hän että 'tulevaisuuteen.'
Olipa ovela sananvalinta! Ei polittiikkaa ainakaan - tai vain sitä pelin politiikkaa:
Sinne tänne, menossa tai tulossa, ylös tai alas, pinnalle tai syvemmälle - "vain liike on tärkeintä, ei suunnalla väliä" , kuten Bernstain opettaa demareita!
No, kukapa kuvittelee, että menneeseen voisikaan palata!
Mutta olikohan aamuisen toimittajan kysymyksessä sisällä odotus linjanvedosta oikealle - vasemmalle?
Sen Jaakonsaari näppärästi kiersi.
- Puhui vain, että pitää mennä syvemmälle ja tulevaisuuteen!
Ei tohtinut ääneen haikailla oikealle.
Mutta mihin syvemmälle?
Siihen politiikkaan, jota demarien hallituskausilla on jo vuosia ajettu kansaa kahtia jakaen - entistä köyhempiin ja rikkaampiin!!
Entistä syvemmälle eriarvoisuuden tulevaisuuteen - ellei siis suunta mitenkään muutoin muutu.
Mutta ovatko ihmiset taas niin lyhytnäköisiä, sokeita, sinisilmäisiä, hyväuskoisia, että uskovat tuohon tulevaisuuteen suunnnistavalla demarien politiikalla SDP:n linjan jotenkin muuttuvan?
Siihen tarvitaan kyllä melkoisesti demarijoukkojen toisenlaista painetta kuin mistä jaakonsaaret puhuvat.
- Ja muut hengenheimolaisensa.
Ei oikeasti tapahdu mitään muutosta, ellei koko poliittinen linja koe sitä. Ellei se terävöidy tai tylsty.
Kumpaa tapahtuu, riippuu paljon demarijäsenistä kentällä, mutta riippuu myös niistä vallan huipulla olevista demareista, joilla nyt on media ja raha käytössään.
- Ja mikä on heidän linjansa niin ulko-, talous- kuin sisäpoliittisesti, se onkin jo oma juttunsa.
Mutta unohtaa ei sovi, ettei parkkiintunut demari muuksi muutu vaikka voissa paistaisi, vai miten sen aikanaan joku sanoi.
Asia erikseen ovat ne demarien sympparit, jotka osaavat ja uskaltavat katsoa asioita kriittisesti ja silmät auki, ja jotka huomaavat, ettei SDP:ssa ja sen johdossa kevään keskustelun jälkeen muutu kuin nimi.
Lisäksi korkeintaan sukupuoli tai ikä.
Mutta tällaiset kriittiset ihmiset osaavatkin sitten tehdä arvionsa ja usein myös valita uudelleen joukkonsa.
Siitäkin on kokemuksia. Niin uskaltavt tehdä järkevät ja rohkeat
.
Asia erikseen ovat he, jotka ovat siirtyneet toiseen suuntaan: radikaalista työväenliikkeestä oikealle ja vain hakeakseen vihreää oksaa ja omaa tulevaisuuttaan jostain korkealta - ei kansan tulevaisuutta. Ainakaan korkealta.
Mutta heitä sanotaankin takinkääntäjiksi. Tai porukan pettureiksi. Ja heitäkin tunnen valitettavan monia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti