maanantai 3. joulukuuta 2007

ei se niin hankalaa ollutkaan

Ei se siis niin hankalaa ollutkaan, muutaman tunnin kesti askarrella....
- kyllä sitä näemmä aina vaan oppii...mihin asti vielä pääseekään...herää ihan uteliaisuus....
***********
- Profiilin määrittelyssä tulin maininneeksi lempikirjaksi sen, jonka yleensä olen viimeksi lukenut. Tarvinnee täsmentää: ehkei ne aina välttämättä lempikirjoja ole, mutta kiinnostavia ja omalla tavallaan varmaan ainakin hyviä, jos ovat jääneet käteen, tulleet luetuksikin....yleensä se huono kirja jää sivuun, kesken....
***********
- Viimeksi toki olen lukenut Arvo Turtiaisen hienoja runoja, joista mm. Suutari Nikke on tulossa Turussa T-Talolla tammikuussa vuoden 1918 juhlassa esitettävään rapsodiaan 'Lapset 1918'.
- Punaorvoistahan monet kantoivat sisällään kohtaloaan vuosikymmeniä, se oli kätketty tabu, asia josta ei puhuttu vuosiin, ei vuosiin...vasta viime vuosikymmeninä. Samoin moni punaorpo joutui sijoituskotiin 'uudelleen kasvatettavaksi' - siis pois siitä aatemaailmasta, jota vanhemmat olivat puolustaneet. Mutta se olikin valkoisen Suomen anti maamme köyhälistön lapsille.
- Alkoiko jo silloin näiden ihmisten syrjäytyminen, jotka ovat sisässään kaiken kokemansa kantaneet, mene ja tiedä. Ainakin heidät syrjäytettiin. Kuten valkoisen Suomen tunnus aikanaan 1918 taistelujen päätyttyä olikin, että "työväenliike on maasta lyöty ainakin 50 vuodeksi..."
**********
- Vaan ei niin käynyt. Toki koettiin monta vaihetta, syntyi ja synnytettiin erilaisia suuntauksia ja järjestöjä enemmän tai vähemmän oikealle, mutta kommunistien toiminta oli totaaliesti kielletty. Aikalaiset joutivat toimimaan maan alla, mikäli halusivat jatkaa toimintaa.
- Mutta se onkin jo oman bloginsa aihe ja paikka. Täyttäähän SKP ensi vuonna 90 vuotta. Ei se kaatunut valkoiseen valtaan, vaan toimii edellen.
**********
- Kun lapset 1918 kokivat ja elivät kovan maailman, sitä elää myös omalla tahollaan moni tämän päivän lapsi. Siitä sentään jo puhutaan, mutta sille tehdään vielä aivan liian vähän!
- Mutta kun vasta keritään auki vuoden 1918 lasten pahoinvointia, on kysyttävä, koska avataankaan tämän päivän lasten pajoinvointia - miten kauas se kantaa, kauanko sitä kestää.
- Parempi olisi estää se pahoinvointi...Kyllä-90-luvun alun laman jäljet jo näkyvät siksi pahoina, että niille täytyy saada loppu. On autettava lapsia ja nuoria tässä ajassa, ei vasta vuosien ja vuosikymmenten jälkeen, kun se on jo myöhäistä...kysy ankaran elämän
kokeneilta...
***********
Mutta rapsodia 'Lapset 1918' on kunnianosoitus kaikille niille pienille ihmisille, jotka silloin joutuivat niin paljon kärismään, näkemään ja kokemaan...
VAI MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET SIITÄ ?
ONKO SIIHEN AIHETTA ?

Ei kommentteja: