Irlantilaiset tekivät sen. Toki monenlaisin perustein, mutta enne muuta nousi esille ainakin gallupeissa pelko EU:n militarisoinnin laajentumisesta ja sen velvoitteista. Eikä mikään turha pelko.
Toinen vakava syy hylkeen tuntui olevan, ettei koko sopimuksen sisältöä ole kansalle selvitetty. Aivan kuten ei meilläkään. Eivätkä meillä edes kansanedustajat hyväksyessään sopimuksen tunteneet sen sisältöä. Usko virkamiesten valkmmisteluun riittä ja ryhmä puheenvuorihin ja kantaan, kuten edustaja HEli Paasio tiedusteluuni ystävällisesti vastasi. Ja ilmeisen rehellisesti, kunnia siitä.
Mutta saman ryhmän Marjaana Koskiselle suurempi kunnia,. kun äänesti tämän demariryhmänsä enemmistön kannasta poiketen ja sanoi : Kiitos ei.
Eilen Koskinen kuului häviäjiin, tänään voittajiin, niin se menee. Helille kävi päinvastoin.
EU:n tulevaisuudella ei ole B-suunnitelmaa - hyvä niin.
Mutta varmaa on, että tavalla tai toisella kenraalit, ylikansalliset yritykset ja pörssimaailma tekevät jo kuumeisesti niitä omia C-suunnitelmiaan, joista meille ei vielä aikoihin kerrotakaan.
Omista eduistaan se ei missään nimessä tule luopumaan, ei rahasta eikä vallasta. Ja valtansa pitämiseksi se tarvitsee kenraaleita, joukkoja, rahaa, sekä suuren määrän nöyriä alamaisia, joilla silmät ja korvat ovat tällaisissa tilanteissa kiinni.
- On helpompaa seurata jalkapalloa ja Formulaa kuin perussopimuksen hankalia koukeroita.
Mutta Irlantilaiset keskellä viikkoa tekivät sen - joko jalkapallosta huolimatta tai sen vuoksi. Sama se.
Mutta lopputulos on tärkeä. Nyt koko sarvikuono lasipurkissa rikkoo pian purkin - ja mitä sitten tapahtuu, mene ja tiedä.
Samaan aikaan maailmalla ruoan hinta kasvaa ja nälkämellakat ovat alkaneet.
Espanjassa rekkakuskit taistelevat polttoainehinnoista, Saksassa tuottajat kieltäytyivät luovuttamasta maitoa meijereille hintaan, joka tiesi joka maitokilolta yli kymmenen senttiä tappiota.
Ihmiset eivät vaikene tässä yhtiöiden ja markkinoiden kapitalismissa loputtomiin. Siitä ovat klassikot kirjoittaneet jo 150 ja 100 vuotta sitten, mutta samoja aiheita pohtivat myös arvostetut aikamme yhteiskuntakriittiset tutkijat ja taloustieteilijät. He näkevät jo tämän mahdottomuuden.
Ja kaiken lisäksi Euroopan Hiili- ja Talousunionin helmaan synnytetty EU on nyt tullut yhden tiensä päähän. Samaa rataa se ei voi jatkaa vaivatta. Sen on kehiteltävä jotain uutta, miten ja missä muodossa, aika näyttää. Se antaa myös tilaisuuden nyt Euroopan kansoille vähän perusteellisemmin arvioida tilanne - tai sitä odottaa vähintäin sen edistyksellisimmiltä osilta. Toki tässä joukossa ei enää demareita näy, hehän Irlannissakin olivat hyväksymisen puolella. Mutta niinhän Suomen demaritkin tekivät aikanaan liiton Hitlerin kanssa. Että se siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti