Ei syntynyt ajallaan, vaan tuli jo ennen aikojaan.
Siinä niin isovanhempien kuin vanhempien ja kaikkien läheisten huoli alkoi, miten jatkuu alle kaksikiloisen elämä. Monenlaista riskiä on keskosen syntymässä ja myöhemmässä kehityksessäkin.
Sen me kaikki ymmärsimme.
Mutta onni kaikessa - ehkä siksi kun isoveli on Onni.
Jo yksivuotistarkastuksessa oli painot, pituudet ja kaikki kehitys sujunut niin hienosti, että oli aivan normaalikokoinen ja erinomaisesti kehittynyt.
Ja kehittyy edelleen. Aivan viehättävä pikkumies - kuten isoveljensä ja pikkusiskonsakin.
Eilen oli siis tuo maaginen aprillipäivä. Synttäreitä vietettiin jo pääsiäsipäivänä, mutta kun eilen illalla naisten palaveri päättyi jo seitsemältä, ja matkaa 'pikkuperheen luo' on alle kilometrin, kiiruhdin suoraan vielä halimaan ja onnittelemaan päivänsankaria.
Siellä lapset olivat jo iltapuuhissa, Johanneksella jo suihkut takana ja yöpuku yllä.
Että poika riemastui, kun tulin ovesta sisään ja kerroin miksi tulin.
Siinä sitten itse kyykistyneenä halisimme oikein sydämen pohjasta ja Johannes sai niin paljon suukkoja, ettei kukaan ehtinyt laskea.
Kun sitten irrotimme otteen, ja pikkusisko vieressä odotti halivuoroa, riensi Johannes kiireesti keittiöön.
Kun vihdoin nousin ylös, kohtasin herrasmiehen.
- "Mamma, ole hyvä ja ota pipari, näitä mä tarjosin meidän ryhmässäkin" - kertoi poika ja onnellisena ojensi piparilaatikkoa, jonka sisällä oli kirjainpipareita.
Ja ihan itse keksi ja hoiti tuon tarjoilun minulle.
Kun kysyin mistä hän sen keksi, vastasi poika: - "No kun sää tulit onnittelemaan ja halimaan mua, niin tietysti tarjoan...."
No, siinäpä sitten mamman sydän suli taas kerran.
Äidiltään kysyin, olivatko koko illansuun harjoitelleet äskeistä juttua ( kuin olisivat muka tienneet pikavisiitistäni jotain etukäteen) , nauroi äiti vain tyytyväisenä' ja sanoin, että " päiväkodissa opitaan hyville käytöstavoille..."
Lopuksi vielä yksi kirjainpipari lähti oopallekin, ja kun iloisin vilkutuksimme puolin ja toisin lähdin pois, päätimme pikkuisten kanssa vielä, että kilpaillaan taas, kuka meistä tänään illalla ehtii ekaksi nukkumatin luo.
Semmosta on oikea onni ja sydämen sulaminen.
Hyvää yötä
Onni,
Johannes ja
Sanni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti