LAPSIPERHEET TURHA KULUERÄ?

Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Schumakin suulla on esitetty, että lapsilisät pitää kokonaan poistaa, koska se tukee entisestään väestön heikon aineksen lisääntymistä - se kun käyttää lapsentekoa ansaitakseen elantonsa!


Mitä on hyvä tietää?
Lapsilisä-järjestelmä on historialtaan perheiden tueksi rakennettu järjestelmä, jonka merkittävänä maksajana alunperin olivat työnantajat palkkakulujen suhteessa - kunnes heidän osuutensa on helpotettu. Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Edeltäjänä valtion työntekijöiden perheille maksettiin lapsilisää jo 1920-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli kaikkia kansalaisia koskeva etuus. Vuonna 1948 köyhemmille lapsiperheille maksettiin lisäksi perhetuki. Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta ja sen maksaa Kela. Lapsilisä on verotonta tuloa ja se voidaan maksaa myös lapselle itselleen, jos lapsen etu sitä vaatii. Vuonna 2003 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1,36 miljardia euroa. Lapsilisien taso on ollut poliittinen kiistan aihe lähes koko tukimuodon olemassaoloajan. Aluksi vasemmisto ja oikeisto kiistelivät sen maksamisesta ja määrästä.

Mitä on tapahtunut?
Lapsilisät ja muut Kelan maksamat etuudet ovat jääneet selvästi jälkeen ansioiden kehityksestä, kertoo Kelan Sosiaalivakuutus-lehti. Sen mukaan pahimmin palkkojen kehityksestä ovat jääneet jälkeen etuudet, joita ei ole sidottu mihinkään indeksiin, vaan joiden nostamisesta päätetään aina erikseen.
Tällaisia ovat muun muassa lapsilisät ja lasten kotihoidon tuet sekä opintoraha. Eniten ovat reaaliselta arvoltaan pienentyneet lapsilisät. Ensimmäisestä maksettava lapsilisä on pienentynyt reaaliarvoltaan 19 prosenttia vuoden 1995 jälkeen. Toisen lapsen lapsilisä on puolestaan kutistunut peräti 29 prosenttia. (Vuonna 1994 lapsilisiä korotettiin ja alle 3-vuotiaiden korotus poistettiin.) Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 100 euroa kuukaudessa. Lastenhoidon tuki on puolestaan kutistunut reaaliarvoltaan 22 prosenttia ja korkeakouluopiskelijan opintoraha 13 prosenttia.

Hallitus antaa leikisti, otta oikeasti
Lapsilisän ostovoima pieneni yli 20 prosenttia vuosina 1995-2010. Lapsilisän ostovoiman väheneminen haluttiin lopettaa vuonna 2011 sitomalla lapsilisät elinkustannusten muutoksia seuraavaan kansaneläkeindeksiin. Syksyllä 2012 hallitus antoi kuitenkin uuden lakiesityksen vuosien 2013-2015 indeksikorotusten perumisesta. Esityksen mukaan kyseisiä indeksikorotuksia ei tehtäisi myöskään takautuvasti vuoden 2015 jälkeen, vaan lapsilisien tason aleneminen jäisi pysyväksi. Kun samaan aikaan kaikki elinkustannukset nousevat, on selvääkin selvempää, että huolimatta lapsilistsä laskee lapsiperheiden elintaso samalla vauhdilla. Vuositasolla on menty jo 20% ja vauhti kiihtyy.

Lapsilisä pois varakkailta ?
Yksi avaus etujen heikentämmisen suuntaan on ollut keskustelu ottaa rikkailta lapsilisä pois. Mutta mitä siitä seuraa? Jos lapsilisä on nyt jokaisen lapsen osalta ns. subjektiivinen oikeus, avataan samalla se. Jos joltain ryhmältä se poistetaan, kuinka pian ryhmää laajennetaan? Kuinka pian sanotaan, ettei valtiolla ole varaa maksaa keskituloisillekaan. Vain köyhille voi riittää kuin sosiaaliapuna, nöyryyttäen. Sen vuoksi en henkilökohtaisesti ole koskaan hyväksynyt teesiä jossa lapsilisä otetaan rikkailta. Missä se raja minäkin vuonna sen jälkeen kulkee, on avoin kysymys. Lapsilisä on laskettava subjektiivisen oikeuden kaltaiseksi, johon ei mielestäni saa koskea missään muodssa.

Lapsiköyhyys ja päivähoidon subjektiivinen oikeus
Lasten oikeuksia mahdollistetaan, jos vanhemmilla on taloudelliset voimavarat arjessa selviytymiseen. Lapset saavat ruoan, kodin, vaatteet ja mahdollisuuden myös harrastaa. Tässä perusasioita. Mutta jos 15 % lapsista elää perheissä alle köyhyysrajan, on selvää, ettei kaikki toteudu. Moni lapsista saa päivän ainoan lämpimän aterian koulussa tai päivähoidossa, johon alle 3-vuotiailla on subjektiivinen oikeus. Nyt on ennen lapsilisän purkamisteemaa syyllistetty jo pitkään työttömiä tai esim. mielenterveysongelmien vuoksi kotona olevia vanhempia siitä, että lapsi viedään päivähoitoon. Siitäkin huolimatta, että kaikin puolin on päivä päiväkodissa lapselle se parempi vaihtoehto. On ruokaa, kavereita ja se hoitajan syli johon välillä mahtuu, ellei kotona kukaan jaksa. Huolestuttavaa on, että tätä subjektiivista oikeutta on haluttu lapsilta purkaa jo tältä osin. Teesin takana ovat lähinnä porvarilliset ja oikeistolaiset politikot ja mielipidevaikuttajat. Pienten lasten oikeus on säilytettävä.

Mihin tämä tie vie?
Subjektiivinen päivähoito-oikeus poistetaan? Lapsilisät pois (ensin) varakkailta? Koululaitoksen rinnalle tulossa  yksityisiä erityiskouluja, joihin mennään isolla rahalla. Lapsilisämaksut kaikilta poistetaan?
Mutta varakkaiden perheiden lapsilla on yhä hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Tämäkö on se takavuosien fasistisen projektin, eli rodun jalostukseen tähdänneen toiminnan nykyversio, josta hra Schubak kirjoitti?  Heikon aineksen karsimista tavalla tai toisella? Rankka kysymys. Vanhusten osalta näin jo tehdään.