Historian historiaa!

Historiansa on historian muistomerkilläkin - kuka sen vain tuntee!
Kun viime viikkoina olen taas ahkerammin lukenut noita 1918 asioita, törmäsin mielenkiintoiseen seikkaan, josta en ole nähnyt vielä selvennystä missään.

Turun uudella hautausmaalla on kahdet punaisten muistomerkit.
Lähellä kiviaitaa, josta paikasta mm. aikalaisten ottama valokuva alkuperäsimerkinnöin kertoo, on paikka, johon on haudattuna 8 - 10 turkulaista punaista.Suurin osahan kaatui taisteluissa ja on haudattu sellaisilla alueilla, jonne kaatuivat, tai lähiseuduille - lkuljetus kotiseudulkle ei ollut mahdollista.
Tähän viereen on haudattuna myös ne ihmiset, jotka telotettiin tai menehtyivät vankilassa kidutuksiin sodan aikana -41-44.
Siksi tässä yhteydessä on kaksi punaista graniittista muistomerkkiä.

Mutta mutta.
Yhdessä alkuperäisessä valokuvassa vuodelta 1921 ilmenee, että kuten tarinakin kertoo, oli muistokiven huipussa porattu sormen mentävä kolo sellaiselle rautaisen punalipun varrelle, joka pystytettiin muistomerkin huippuun.
Valokuvassa se näkyy vielä paikallaan.
Samassa kuvassa näkyy santarmien koppalakit ihmismuurin takana. Hetken kuluessa santarmit tulivat ja veivät sekä sen rautaisen lipun että muistopuheen pitäjän pois.
Siinä kivessä on siis sellainen sormen mentävä kolo, jotta lippu on saatu pystyyn paikalleen.

Nyt tuolla paikalla olevassa kivessä ei reikää ole.
Sen sijaan kivessä, joka on erikseen taaempana n. 100 m päässä, on sellainen reikä.
Tarina kertoo, että tälle erilliselle paikalle olisi haudattu saariston punaisia uhreja - siis heitä, jotka olivat tulleet mantereelle punaisten mukaan.

Kiven huipulla oleva kolo todistaa, että tämä kivi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan tänne.
Tämä kivi on siis se oikea alkuperäinen kivi, jonka kivityömiehet Turun järjestönuorten pyynnöstä tekivät.
Kivi hakattiin Kakolan vankilan viereisellä louhoksella niin, ettei salaisuus paljastunut ollenkaan.
Sen paremmin oli vuosikymmeniä täysin mysteeri, miten muistomerkki vapun vastaisena yönä oli paikallet ilmestynyt. Vasta sodan jälkeen asiasta kerrottiin niin, että sen nyt tiedämme.

Kaikki kiitos ja kunnia sen aikaisille, yhteensä noin 30 kivityömiehelle, jotka kaikki olivat olleet pitkään työttömiä, mutta panivatkin tässä asiassa sydämensä ja ammattitaitonsa käyttöön oikealle asialle.

Molemmissa nyt Turun hautausmaalla vuoden 1918 punaisten kunniaksi olevissa kivissä on toki samat tekstit laatoissa, jotka on kiinnitetty kullekin neljälle sivulle. Siis myöhemmin tehdystä on haettu identtinen kaksonen vanhemmalle kivelle selvästikin.

Muistomerkit ovat siis samanlaiset, mutta erilaiset.
Missä se selitys? Kuka valaisee?

Vaikka se ei selviäisikään, käy demareista vasemmalla oleva väki aina molemmilla haudoilla, demarit ainoastaan tällä yksinäisellä muistomerkillä.
Eivät ilmeisesti voi vieläkään kunnioittaa sotaa vastustaneita, ohranan tappamia ihmisiä.