Kun niin usein sanotaan, miten Suomi on demokratian mallimaa ja meillä vallitsee vankka kansanvalta, en voi jakaa tuota ajatusta. Vuosikymmenten ajan, josko varsinkin viime vuosina on erilaisissa vaalikamppailuissa ollut mitä ratkaisevin vaikutus rahalla. Se on sitä monella tasolla. Eikä maamme hallitus ja eduskunta suinkaan ole olleet parantamassa tuota asiaa, vaan edelleen pahentamassa demokratian edellytyksiä.
Miten?
Seuraavassa kuusi epädemokratian kohtaa. Ne eivät salli vaaliyössä ja -tavassa demokratian ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Toki niitä voi kaivaa monia lisää, mutta ehkä tässä ne yleisemmät.
Mainittakoon lisäksi se, miten (puoli)fasistiset tahotkin voivat nykyään niin Suomessa kuin muissakin maissa asettaa ehdokkaansa ja tulla jopa valituksi - huolimatta natsi-ihanteistaan ja rasistisista tunnuksistaan ja toiminnastaan. Näitä on siis niin Suomessa kuin muuualla. Eikä varmaan edusta demokratiaa.
Mutta ne kuusi muuta kohtaa?
1.
Ensimmäisenä törmään siihen, miten veronmaksajien rahoja jaetaan eduskuntapuolueille.
Viimeksi pari viikkoa sitten jaettiin 18 miljoonaa euroa tiedotusrahaa, siis lehdistötukea puolueiden propagandistisia toimia varten.
Suurimmille puolueille noin 4,5 miljoonaa, vihreille ja vas:llekin puolentoista miljoonan verran!
Saa siinä.lehteä pukata ja propagandaa tehdä paljolti veronmaksajienkin varoilla.
Vasten tahtoamme.
2.
Valmisteilla on uusi lainsäädäntö, jossa tähdätään siihen, että asiallisesti eduskunnassa nyt olevat puolueet ovat säätiöimässä eduskunnan. Ne siis päättävät lakia säätäessään, miten joku muu puolue voisi tulla mukaan.
Sitä ei siis käytännössä helpolla enää ratkaise kansa vaaleilla, vaan kynnys eduskunnan ovelle tehdään niin korkeaksi, että sen ylittäminen tehdään uusille lähes mahdottomaksi.
- Paitsi jos joku pieni puolue sattuu putoamaan eduskunnasta, saa se vielä jälkihoitona muhkeat puoluetuet kuin eduskunnassa konsanaan ... siis helpotetaan sen uudelleen nousu tällä tavalla! Säätiö huolehtii jatkonsakin!
Aivan kuten eduskunnasta tipahtanut kansanedustaja konsanaan saa muhkeat 'erorahat' kun jää 'puille paljaille , siis työttömäksi, kun kansa ei valinnut uudestaan. '
3.
Ihmisten omaan pärjäämiseen tuijotetaan yhä enemmän. Siihen liittyy myös pärjääminen politiikassa, sillä puolueiden osaltakin on näyttänyt nousevan yhä enemmän pinnalle juuri tuo yksityisyritteliäisyys.
Tässä korostan nyt erityisesti mainostusta, jota tehdään rahalla. Suurella tai vielä suuremmalla. Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Lehdistä puhumattakaan. Plus ne ihmisten kokoiset pahviukot!
Kun on rahaa tai 'omia rahoittajia' , sponsoreita tarpeeksi, saa tilaa ja näkyvyyttä.
Se tuntuu olevan nyt kaiken a&o. Hyvässä tai pahassa, sama se.
- Paitsi sen osalta, että ihmiset ovat sellaiseen markkinaan jo kyllästyneet, ja jäävät pois vaalikopeista kokonaan.
Se on kannanotto ja protesti sekin. Silloin ehdokkaat leimataan yleisesti pelleiksi tai oman edun tavoittelijoiksi, vaikkei se suinkaan kaikkien osalla päde.
4.
Kunnat rajoittavat myös demokraattisempaa tapaa mainostaa. Useissa kunnissa, mm. Turussa on jo vuosia ollut käytäntö, ettei kaupungissa saa laittaa muualle mainoksia kuin ns. virallisille paikoille.
No, voisi ajatella että hyvä niin.
Mutta kun se ei olekaan ilmaista. Jotta saat yhdenvertaisesti oman puoleen tai listan mainoksen ns. viralliseen kehikkoon, on sinun pulitettava siitä kaupungille nykyrahassa jopa tuhannen euron verran.
Et saa liimata mainoksia itse ja viedä niitä kehikkoon itse.
On toimitettava paperimainokset kaupungin viranomaiselle, sitten urheiluseura liimaa ne ja levittää kehikkoihin. Siis puolueilla on velvollisuutena pakkorahoitus ja -tuki urheiluseuroille, jotka Turussa ainakin ovat olleet tietyt seurat yhä uudelleen.
5.
Samalla kun kaikki vaalityössä olevien ihmisten levittämät tolppamainokset on laajalla alueella kaupungissa kielletty, on sitä enemmän tilaa mm. busseissa rahaa vastaan mainoksille - lehdistä ja sähköisestä mediasta puhumattakaan.
Siis tolpat ilmaisina kielletään, ja ohjataan mainonta sinne, missä vaaditaan suuri raha.
Onko se yhdenvertaista demokraattisina puhuttuja vaaleja ajatellen?!
Ei ole työväen ehdokas samalla viivalla kuin äveriään puolueen ehdokas.
6.
Yleisradio ja TV jakavat myös puolueille aikaa täysin eriarvoisesti.
Jako voi olla ns. jo 'istuvat puolueet' / uudet pyrkijät tai sitten esim. ns. suuret puolueet (yleensä jos ne istuvat puolueet) kontra pienet.
Kuitenkin esim. parissa eduskuntavaaleissa on 'suurina puolueina' ollut sellaisia, joilla on valtakunnassa ollut selvästi vähemmän ehdokkaita ja vähemmissä vaalipiireissä kuin SKP:llä, jolla oli kaikissa vaalipiireissä ja huomattavasti enemmän ehdokkaita kuin ns. suurien luokkaan päässeillä.
Eli kyse ei ole objektiivista tosiasioista, vaan tarkoituksenmukaisuudesta.
On tietty päämäärä jakaa ehdokkaat ja puolueet vallassa oleviin/valtaa pitäviin ja toisaalta puolueisiin ja ehdokkaisiin, jotka ovat sen suhteen kriittisiä ja esittävät toisenlaista vaihtoehtoa.
****************************
Mutta Putin ja Berlusconi ?
- Länsimaissa surtiin kovasti Venäjän vaaleja, kun ETYJ ei voinut lähettää sinne haluamallaan tavalla tarkkailijoita.
Väitetään miten Putinin puolue valvoo kaikkia tiedotusvälineitä. Vain osa tarkkailijoista oli paikalla.
- Entä miten oli Italiassa? Valvooko Berlusconia kukaan? Entä mies itse, kun on TV-kanavien ja koko Italian median suurmoguli.
- Eipä muuta kuin sen, että kanavat ovat hänen asiallaan. Siitä ponkaisee rikollinenkin kolmatta kertaa pääministeriksi!
********************
Kuka valvoo Suomessa?
Kerro se tänne, kenen ehdoilla täällä valvotaan, kielletään ja määrätään?
Kerro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti