Pian tasan vuosi sitten (14.4.2010) Olli Rehn kuvasi lausunnossaan Taloussanomissa Portugalin vakausohjelmaa vuosille 2011–2013 "kunnianhimoiseksi ja melko konkreettiseksi".
– Uudet vakauttamistoimet saattavat kuitenkin olla tarpeen erityisesti tänä vuonna, mikäli valtiontaloutta ja kansantaloutta uhkaavat riskit toteutuvat, Rehn arveli.
Hänen mukaansa valtiontalouden vakauttaminen on tärkeää myös siksi, että Portugali saisi kavennettua ulkoisia vajeitaan.
Viikko sitten hänen työpäiväänsä seurannut toimittaja ehti välillä haastatella häntä samasta aiheesta, johon Rehn vastasi suunnilleen samoin sanoin. Käytännössä ne vaatimukset, joihin Prtugal hänen mukaansa ov lähtenyt, merkitsevät huomattavaa julkisen talouden supistusta maassa.
Mitä se merkitsee? Se merkistee jopa julkisen sekytorin palkkojen ja eläkkeiden leikkaamista, julkiseten palvelujen tason ja määrän laskemista ja monilta osinb julikisemn sektorin toimien ja palvelujen hinnan koorotuksia maksuissa.
Kuka ne maksaa. Portugalin kansa, josta työttömiä on jokin tiedon mukaan jopa 20 %. Työttömyyskorvaukset eivät kata perheiden kuluja eikä työstä ole näköpiirissä. Van kansalla maksatetaan PÅortugalissakin pankkien töppäilyt.
Entä Kreikka. Samaa on vaadittu Kreikalta, josta myös Rehn totesi, että hyvin on nyt taloutta pistetty kuriin Kreikassakin. Julkista sektoria leikataan kahmalokaupalla, on tosi. Kansa pannaan maksamaan.
Vaan kun Välimeren etelärannalla on väki ollut liikkeellä, ei ole kerrottu, miten paljon viikottaiset mielenosoitukset ovat koonneet mm. Kreikassa ihmisiä liikkeelle. Uutispimennolla voidaan peittää kansojen tyytymättömyyttä.
On toistettava, mitä taannoin Ateenan kokouksessa paikalliset kommunistit totesivat oman maansa osalta. Kun sen pankit olivat ottaneet lainaa Saksan pankeilta, oli korko 11%, mutta Saksapa oli saanut rahan IMF:lta vain 1 % korolla. Saksan pankit siis keräävät hurjia voittoja kreikkalaisten kustannuksella. Näin kreikkalaisilla maksatetaan ne riskit, joita pankit ottivat ja jakoivat toisilleen rahaa. Ja sama jatkuu muissakin maissa.
Tästä kriisistä ei suinkaan ole kirjoitettu vielä viimeistä lukua.
Näin siksi, ettei kyse olekaan mistään joidenkin maiden talouskurittomuudesta eikä yleensä pelkäöstä talkouskriisistä. Päinvastoin se on pieni osa sitä globaalia kapitalismin kriisiä, joka nyt myllertää paitsi Euroopassa, myös USA:ssa ja muaalla edelleen. Mutta kapitalismin rakenteet murtuvat ja murenevat aikanaan, ja tämä on vain ykisa vaihe tuota prosessia, ja sen vauihdittajia ovat pankkihuijarit ja pörssikeinottelijat. Vaan seuraava luku on jo alkanut, joskaan ei sekään viimeinen luku. Tätä kirjaa kannattaa lukea loppuun saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti