Reunamerkintöjä isänmaallisuudesta no 1

ISÄNMAALLISUUS JA ISÄNMAALLISUUS 
Vielä eduskunnan istuessa syytti pääministeri Kiviniemi oppositiota isänmaattomuudesta tämän suhtautuessa kriittisesti EU:n takaushankkeisiin ja lainojen kasvattamiseen.
-  Isänmaallisuus nousikin sen seurauksena melkein hallituskysymykseksi, niin vahvasti teemasta käytettiin puheenvuoroja eduskunnan kyselytunnilla, täysistunnossa ja viimeksi välikysymyksenkin yhteydessä.

Vaan mitä on isänmaallisuus? Termi on vuosikymmenten kuluessa saanut hyvin porvarillisen ja nationalistisen sävyn ja sisällön. Sillä ymmmärretään pitkälti myös militaristista maanpuolustusta ja valmiutta aseisiin tarttumiseen.

Mutta kuka määrittää kulloinkin isänmaallisuuden, se antaa asialle sisällön. Vai kuinka?
-   Ne arvot, joilla pääministeri puolustaa toimiaan ja sitomaan maatamme kapitalismin kriisin ja kansaninvälisen pankkimaailman pelastamiseen, ovat bloginpitäjän mielestä mitä vähimmässä määrin isänmaallisia asioita.
-   Jos isänmaallisuuden mitta on olla puolustamassa saksalaispankkeja, jotka ovat jäämässä ilman kreikkalaisille pankeille lainaamaansa rahaa, on isänmaa aika laaja käsite. Onko isänmaallisuus Suomelle Saksan rinnalla seisomista (taas kerran) vai peräti Hellaan kukkuloilla tehdyn väärän politiikan puolustamista?
-   Ei ainakaan minulla se ulotu tuonne asti. Eikä se ole Saksassa asuvien omaistemmekaan etu, sillä heidän tulonsa, arkensa ja elämänsä edellytykset eivät nouse eivätkä kaadu paikallisten pankkien pörssiarvon mukana. Tavallinen ihminen sielläkin on noiden ulkopuolella. Kunhan palkka tai eläke riittäisi edes arkielämän toimeentuloon. Ei riitä sojituksiin rahat, joita silloin pitäisi surra.


Isänmaaton pääoma - onko se pelastettava
Jos maailmalla vapaana vyöryvät isänmaattomat pääomat möhlivät, ovat ne iste vastuussa teoistaan. Pääoma on tasan tarkkaan yhtä isänmaaton kuin aurinko, jota pallomme kiertää, vai meneekäö peräti päinvastoin! Ei työmiehen isänmaa ja ylikansallisen pääoman isänmaa ole sama asia.

Kuka siinä on se isänmaallinen? Työmies ei ole vapaasta liikkumisen oikeudestaan huolimatta vapaa liikkumaan kuten pääomat pörssikaupassa ja muussa finanssimyllyssä pyöriessään. Kyllä työmies on sidottu siihen maahan ja työhön, josta leipänsä saa ansaittua. Ja vielä tiukemmin kiinni siinä kunnassa, josta yrittää saada toimeentulotukensa, jos työ ja ansio loppunut. Ei siinä lennetä maasta toiseen, vaan juuret ovat syvällä kotomaassa.
-   Heille, jotka joutuivat esim. 60-luvulla lähtemään Ruotsiin Volvolle tai Saabille töihin, eikä  kotimaassa työtä annettu, oli se pakkomuutto.
Isänmaa pakotti. Sen tekivät useimmat vastentahtoisesti, ja monin palasi myös takaisin.

Työmiehellä on isänmaa ja kotomaa paljon selkeämpi käsite kuin se porvarillinen isänmaallisuus, jota keskustan ministeri Kiviniemi penäsi eduskunnassa.
-  Vaan eipä pääomien isänmaallisuus noussut esiin, kun piti pelastaa Reumasairaala muutamalla miljoonalla, tai olisi huolehdittava julkisten palvelujen laadusta ja määrästä.

Porvareille on isänmaallista vain isänmaattoman pääoman suojeleminen, jotta pörssikauppa sujuu ja voito kasvavat. Sen suhteen kehtaa ollakin tosi epäisänmaallinen. Ainakin bloginpitäjä on syvästi isänmaallinen, jos se on mittari!
-   Minun isänmaallisuuteni on puolustaa maamme tavallista, ennemuuta vähävaraista kansaa ja huolehtia sen eduista ja oikeuksista, ei muiden maiden  ja kansainvälisen pankkijärjestelmän eduista ja oikeuksista.
Kerro, mitä on sinun isänmaallisuutesi?

NYKYISET JA TULEVAT ELÄKKEET - mitä edessä?

Kaikki hallitukset viimeisen laman ajoista asti ovat olleet puuttumatta eläkkeiden taitettuun indeksiin. Kyse ei ole pelkästään pienituloisten elkäkeläisten arjesta, vaan yhdestä ilmiöstä ylläpitää kansalaisten eriarvoisuutta lain voimalla.

Kun pienituloiset eläkeläiset joutuvat sen vuoksi turvautumaan myös usein toimeentulotulokeen, on se samalla kuluerä kunnille, jonka vastuusta hallitus vetää istensä pois. Samalla pienituloisia ihmisiä nöyryytetään näin pakkotilanteessa, jossa käännyttävä sosiaalitoimen puoleen.

Aika-ajoin ovat vaalikamppailuissaan eri puolueet olleet valmiit poistamaan tätä epäoikeudenmukaisuutta, mutta lähinnä poikeiston taholta on vakuutettu ettei tähän ole tarkoitustakaan puuttua. Moniko eläkeläinen huomioi tämän kun äänestää?

Asia ei ole suinkaan pelkästään tämän päivän eläkeläisten asia! Kyse on myös sukupolvesta joka nyt paiskii töitä - tai on työttömänä. Kun he aikanaan jäävät eläkkeelle, on lähtötilanne useilla tosi huono:
osa-aikatyö, pätkätyö, työttömyysjaksot, lomautukset, alipalkattu työ kaikkiaan....nuo kaikki oavt takuuna siitä, että pohja tulevalle eläkekertymälle jää todella heikoksi!
Kun siihen ynnätään aikanaan voimaan astuva elinajan  odotteen mukainen  eläkeleikkuri, jää näiden eläkkeiden taso todella alhaiseksi. Jos suurten ikäluokkienkin palkoista jää useilla nippa nappa käyhyysrajalle ulottuvaa tasoa, on taso tulevaisuudessa sitäkin alhaisempi.

Siinä syytä työikäisillekin huomioida tätä alue sosialipolitiikka! Eipä ole ay-liike puuttunut asiaan?
Sitä' odotellessa! Komnmentoi!

(yllä olevan kuvan otti Toivo Koivisto skp:n kampanjateltalla Turun kävelykadulla; tässä kampanjatelttaa ollaan purkamassa ja kokoamassa kylttejä pois)

MINISTERI RISIKKO VASTAA muistioon vanhustenhuollosta

Kerroin taannoin täällä blogissani, miten Turussa vanhustenhuollon työntekijät niis osastotyöstä kuin avopuolelta ovat kertoneet suuria huolia ja käytännön ongelmia yhteisessä illassamme.
Sen pohjalta syntyi musitio, joka on mennyt niin paikallisille palvelupäälliköille, lautakunnan jäsenille kuin myös Sirkka-Liisa Kivelän ehdotuksesta joukolle ministerejä. He ovat osaltaan olleet valmistelemassa uutta vanhustenhuoltolain luonnosta. 

Viikkoja on kulunut. Ei kuulunut mitään reaktiota mistään.
Niin bloginpitäjä kuin työntekijät olemme olleet odottavalla kannalla varsinkin huolenamme vanhusten tilanne ja omaisten hätä, mutta myös työntekijöiden jaksaminen. Paljon on asioita, joita pitäisi korjata jotta voidaan puhua asiallisesta ja laadukkaasta hoidosta. Emme halua olla moittimassa julkista sektoria, vaan rakentavasti kannamme sen voimavaroista ja laadusta huolta.

Tänään tuli vastausta. Ministeri Risikko ja neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen olivat lähettäneet alla olevan yhteisen kirjeen meille. Mutta sen luettuani syntyi uusia kysymyksiä ja kommentteja. Mutta ensin vastauskirje:

Hyvä Kaija Kiessling
 
Kiitos kirjeestänne. Olette lähettänyt samansisältöisen viestin myös
neuvotteleva virkamies Päivi Voutilaiselle. Vastaamme tällä yhdellä viestillä.
Välittänette kiitoksemme myös muille kirjeen laadinnassa mukana olleille.
 
Kuvaatte viestissänne monipuolisesti eri tahoilta nousevaa huolta iäkkäiden
ihmisten palveluiden epäkohdista. Viestinne osoittaa, että kehittämistä on
paljon. Voin ilokseni kuitenkin kertoa, että sosiaali- ja terveysministeriössä
on juuri valmistunut luonnos laiksi, jolla turvattaisiin iäkkäiden ihmisten
oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan, kun tarve on monipuolisesti arvioitu.
Lakiluonnos on ensimmäinen laatuaan Euroopassa.
 
Lakiluonnoksen kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujen toteuttaminen niin,
että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Palvelujen on
perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, ja toiminnan on oltava
asiakaskeskeistä, laadukasta ja turvallista.
 
Lakiluonnoksen mukaan iäkkään henkilön palvelujen tarve olisi arvioitava
monipuolisesti ja laadittava sen perusteella palvelusuunnitelma. Henkilöllä
olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen
sosiaalipalveluissa. Lisäksi hänelle nimettäisiin vastuutyöntekijä, joka
auttaisi ja ohjaisi palvelujen ja muun sosiaaliturvan saannissa.
 
Lakiluonnoksessa esitetään myös, että ikäihmisten kanssa työskentelevän
sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän olisi osaltaan varmistettava
palvelujen laatu. Henkilöstölle tulisi ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja
niiden uhista. Ilmoitus tulisi tehdä oman toimintayksikön vastuuhenkilölle ja
kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle viranomaiselle. Vakavasta
epäkohdasta tulisi ilmoittaa myös suoraan aluehallintoviranomaiselle.
 
Lisätietoja lakiluonnoksesta ja muistakin iäkkäiden ihmisten palveluiden
kehittämiseksi tehdyistä ehdotuksista löytyy lisätietoa osoitteesta: http://www.
stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1556083#fi
 
 
Ystävällisin terveisin
 
Paula Risikko
peruspalveluministeri, TtT

Siinäpä se.

Ihan korekti ja asiallinen muodollisesti. Vaan mitä jäi käteen. 

Ministeri toki tiiviisti selvittää uuden lakiluonnoksen kauniita periaatteita.

Vaan ne asiat kun ovat jo tuttuja. Ne on jo luettu luonnoksesta muutamaan kertaan.

Luonnos ei sellaisenaan tuo kuitenkaan mitään lisäarvoa niiden ongelmien korjaamiseksi, 

joista halusimme eri tahoja informoida. Merkittävimpiä puutteita varmaan on yhtäältä se, 

ettei tässä luonnoksessa käsitellä sitä, millä määrällä henkilökuntaa vanhuksia tulee hoitaa.

Henkilökuntamitoitus on siis täysin auki.

Määritystä ei ole sen paremmin avohoidon osalle kuin osastotyöhön, olipa se hoivan, tehostetun hoidon, 

vanhainkodion tai vuodeosaston hoitomuoto. 

Toisaalta ei ole osoitettu myöskään, miten lakimääräiset toimet aiotaan rahoittaa. 

Päädytäänkö kaikessa vain runsaampaan palvelusetelien jakoon ja omavastuihin.

- Siis tilanteeeen, jossa yksityiset palvelujen tuottajat lypsävät kunnan budjetista varoja sieltä, 

missä se on tarkoitettu tähän julkisen puolen vanhustenhoitoon. 

Näin sen seurauksena julkiset palvelut näivettyvät kun yksityinen laajenee entisestään.

-  Vai onko lopputulos totaalisesti vähintäin kahtalainen: kahden kerroksen väen hoitoa ja hoivaa tulevaisuudessa, 

nykyistä vielä pahemmin muodoin: rikkaat siellä, köyhät täällä. 

Nuo ovat ensimmäiset kysymykset.
On hyvä, että laista on vihdoin ja viimein edes luonnos, mutta paljon on korjattavaa.
Varsinkin sen toteutukseen tarvittavien resurssien osalta on kenttä auki. Sen esillä pitämiseen tarvitaan ei vain eläkeläisjärjestöjen aktiivisuutta ja alan tyäöntekijöiden ammattiliittojen aktiivisuutta, vaan kyse on koko väestötasolla suurista tulevaisuuden kysymyksistä.
Kysymys ei ole vanhustenhuollosta tai -suojelusta sellaisenaan, vaan kyse on koko yhteiskunnan suuri arvovalintainen kysymys. Miten ja kuka jatkossa hoitraa ja vastaa vahnuksista ja heidän tärkeistä ihmisoikeuksistaan.
Vaiko saako tulevaisuudessa rakennemuutosten nimissä lakia toteuttaa ulkoistamalla mummot ja vaarit, jos se tapahtuu lain hengessä?

SE SKP:N VEROLINJA

SKP:N MALLI VEROTUKSELLE

Niin monessa vaalikoneessa meiltä ehdokkailta kysytään leikkauksista, verojen nostamisesta ja muusta 'kukkaroasiasta'. Vaan harvoin voi kysymyksiin vastata yksiselitteisesti juu tai ei, vaan asioita on eriteltävä, perusteltava, kommentoitava ja täsmennettävä. Yksi tyypillinen aihe on kysymys verojen nostamisesta ja kokoamisesta. Mistä, keneltä, paljonko? Henkilökohtaisesti olen korostanut kommenttiosioissa asioita, jotka liittyvät niin SKP:n vaaliohjelmaan kuin muihinkin, mm. edustajakokuksen hyväksymiin asiakirjoihin.

Verotettavan tulon alarajaksi 1100 e

Jotta valtion ja kuntien talous saadaan kuntoon, on verotusta pantava toimeen siellä, missä on maksukykyä. On myös palattava takaisin progressiivisuuteen, sillä monilta osin viedään verotusta nyt tasaveron suuntaan. SKP vaatii, että verotettavan tulon alarajaksi on säädettävä 1100 euroa. Se helpottaa kaikkia pienituloisia ja parantaisi heidän ahdinkoaan. Omaishoitajan palkkiosta on tehtävä veroton tulo nykyisen 20-30 % verotuksen sijaan.  ALV-% on laskettava ja poistettava asteittain, sillä se oleellinen osa tasaveroa ja rokottaa pahimmin pienituloisia. Varsinkin se koskee ruoan alv:tä. Energiaverotuksesta on luovuttava, sillä se on myös osa tasaveroa jota päätettiin nostaa siksi, kun työnantajat vapautettiin Kela-maksuista. Kiinteistövero on myös poistettava, ja tilalle säädettävä takaisin varakkaita koskeva varallisuusvero, jonka poistamiseksi aikanaan säädettiin kiinteistöävero. Muutoksella varallisuusveroon pois kiinteistöveroista saadaan asumiskuluja alemmas.

Mitä veroja oin korotettava

Varallisuusvero tulee säätää kohdentumaan suuriin omaisuuksiin, jotka siis pääsivät aikanaan kiinteistöveromuutoksen avulla kuin koira veräjästä.
Pörssivero ja pankkivero säädettävä, se tuo miljarditasolla tuloa valtiolle. SKP on jo vuosia vaatinut pörssiveron toteutusta toisin kuin meppi Timo Soini, jolla ei viikko sitten ollut mitään kantaa asiassa, vaan äänesti EU:n parlamentissa ainoana suomalaisena tyhjää!  Pääomatulojen verotusta on korotettava, ja se on  tuotava myös kuntaverotuksen piiriin progrressiivisena. Koko kuntavero onkin säädettävä progressiiviseksi. Osinkotulojen veroa nostettava. Yhteisöveroa ei pidä laskea, koska se puolestaan on selvää tulonsiirtoa elinkeinoelämälle ja on pois kunnilta. On myös poistettava 90 000 euron veroton tulo listaamattomien yhtiöiden omistajilta!

Tuossa vaihtoehdot, jotka haluan nostaa esille. Emme halua olla nostamassa suinkaan ensimmäisenä tavallisten palkansaajien verotusta, emmekä salli leikkauksia pienituloisilta. Päinvastoin on säädettävä ja palautettava verotus suurille omaisuuksille ja rikkauksille. Hallitukset ovat niitä suojelleet ja sinne on ohjattu helpotuksia ja kevennyksiä toisensa jälkeen. On pantava kuriin kaikki se veronkierto, jota mm. veroasiantuntija Markku Hirvonen on raportissaan halllitukselle osoittanut. Näin verotulot valtiolle saataisiin kasvuun. Suomea pidetään jo veronkierron eurooppalaisena veroparatiisina ja paikkana, jossa verottajaa on helppo kiertää. Näihin onkin puututtava rankalla kädellä ja sen toteuttamisesta ovat seuraavat kansanedustajat ja hallitus vastuussa.

MIKÄ ON VANHUSNEUVOLA

Olin iltapäivällä kuulemaasa Turun ennaltaehkäisevien vanhuspalvelujen tilaa koskevaa esitystä, esittäjänä Eija Salmiosalo. Kauniit sivut näytöllä vaihtuivat toinen toisensa perää. On tietoa saatavissa sieltä, on tietoa täältä; jos kotipalvelun asiakas, saa sieltä siivoussetelin, vaan ellei ole kotipalvelun asiakas, pitää hakea palveluseteli taas toisaalta...monenlaisia palveluja kerrottiin olevan Turussa.

Mutta kaikki toiiminta ja palvlut oli heille, jotka jaksavat liikua, pystyvät siihen. Jotka tuntevat ajan ja paikan, oman nimensä ja ymmärtävät muutenkin asioista. Heille on Poijua ja hyvinvointikeskusta, on ryhmää siellä ja täällä.

Vasta 80 vuotta täytettyään otetaan vanhukseen viranomaisten taholta yhteyttä. Mitä kuuluu? Miten pärjäätte? Mitenn saatte ruokanne, kuka hoitaa taloutta? Miten näkö ja kuulo toimivat?

Tuo kartotus tehdään vaiheessa, johon mennessä monella on jo paljonkin ongelmia.

MIHIN HÄVISIVÄT VANHUSNEUVOLAT?
Kun tuli keskustelun aika, pyysin jossain vaiheessa myös kysymykselleni aikaa. Ihmettelin,
*  miksei vanhuksille iole eläköitymisen jälkeen nimenomaan ennaltaehkäisevänä toimintana vastaavia neuvolakäyntejä, kuin lapsilla.
*  Tai kouluterveydenhuollossa.
*  Tai työterveyshuollon toteutettavat märäaikaistarkastukset.

Se olisi säännöllista toimintaa, jonne tuolee kutsu määrä'vuosina suht tiuhaan niin, että saadaan kokonaiskuva vanhuksen tilanteesta. Jos kaikkin hyvin, ei aihetta enempään. Jos asiat mättää, suunniotellaan, miten jatkossa: lääkärikonsultaio lääkkeiden osalta, jumpparin vastaanotolla käynti, tarvitseeko ravitsemusneuvoja....miten apuvälieent, onko kunnossa?

Kerroin, miten näin  voidaan tehdä kunnollista ennaltaehkäisevää työtä ikääntyvän väen keskuudessa. Se huolehtisi vanhusten elämän muutoksista ja niiden huomioimisesta, sillä huomattava osa vanhuksia elää yksin eikä juuri ulkopuoliset arvioi miten pärjää.

Puheenvuoroni sa merkittävät aplodit. Myös Salmiosalo myönsi, että periaatteessa tarvetta olisi.
Mutta se siitä.

Kun tilaisuus loppui, kokoontui taas mukava joukko juttelemaan ympärilleni kanssani, otti erilaista vaalimateriaalia, ja kuin tilauksesta tuli peruna/porkkana/sipuliauto palvelutalon ovelle, ja moni sai innoissaan myös mainion ekokassini, jossa painettuna tämän blogistin nimi ja vaalitunnus.
Moni totesi, että tostahan mä ton nimen muistankin!
Ei ollut huono iltapäivä.

SIIS VANHUSNEVOLAT VAATIMUSLISTALLE VANHUSTENHUOLTOON!!!
Ainakin itse pidän sitä tärkeänä!

REUNAEHTOJA JA REUNAEHTOJA

Viime päivinä on kuultu yhä vilkkaampaa vaalikeskustelua. Leimaa antavaa on kuitenkin se, että mm. vaalikoneiden tuloksia eriteltäessä taas kerran kerrtotaan vain eduskuntapuolueiden kannoista. Olipa kyse ydinvoimasta, talous- ja rahapolitiikasta, kerrotaan vain vallassa olevien puolueiden ehdokkaista.

No, eipä se ole mitään uutta. Syrjintä nimittäin. Mutta eriarvoisuudesta on siinäkin puhe. Aivan samoin kuin koko maan kansalaisia jaetaan eriarvoisuuteen, nyt samaan aikaan osa kansaa syrjäytetään yhä uudelleen myös uusin tavoin. Siis myös poliittisesti. Ohitetaan keskustelussa.

Vaan kiinnostavia piirteitäkin on kuulunut. Kuin tavallaan itsestään selvästi on Katainen esiintynyt eräänlaisena kunkkuna, joka on koonnut esikuntaa ja joukkoja itselleen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaan näyttää matkassa olevan mutkia. Ainakin väliaikaisesti.

Onko kyse pelkästä teatterista? Kuulemmeko pelkkiä sanakäänteitä?
Nykyisistä hallituskumppaneista on viikonloppuna Vihreä ilmoittaneet ehdottomaksi kynnyskysymykseksi hallitusohjlemaan maininna ydinvoimasta, ettei laajenneta.
Toisaalla julisti TV-tentissä Soini ehdottoman einsä siihen, onko Suomi edelleen lisäämässä vakuuksia ja takuita muille euro-maille. Siitä sanoi Soini, ettei näillä näkymin, vai oliko näillä ehdoilla...jotain sellaista oli takaporttina, että se voidaan aivan hyvin pyörtää.

Vastaavasti 4 vuotta sitten meni vihreät hallitukseen ja pysyi tiukasti linjassa vaikka uusille ydinvoimaloille myönnettiin lupia. " Kun ei ollut hallitusohjelmassa mainintaa" - täsmensi Sinnemäki eilen asiasta. Mutta nyt kuulemma on kirjattava hallitusohjelmaan.

Selvää on, että parlamenttipuolueista ei olla kuultu viimeisiä sanoja kuka kenenkin kanssa haluaa tai on valmis menemään hallitukseen. Nyt vain kerrotaan ihmisten hämmentämiseksi reunaehdoista, joiden osalta voidaan tilanteen tulleen pyörtää ulos jos tiukka paikka tulee. Niin ovat vallassa olevat ja liepeillä roikkuneet tehneet ennenkin.

Sen vuoksi ei niiden sanomaan kannata luottaa, ei niiden varaan rakentaa, jotka ennenkin ovat pettäneet äänestäjät.
Siksi tarvitaan eduskuntaan vasemmalle kunnollinen ankkuri, joka jatkossa luotsaa myös muiden vasemmistolaisten puolueiden linjaa pitären sitä oikeasti vasemmalla. On puolustettava vähävaraisia, vanhuksia, lapsiperheitä...kaikkia monin tavoin vaikeuksissa eläviä ihmisiä, joita aikamme politiikka on polkenut.
Siksi SKP haluaa antaa KENKÄÄ RAHAELIITILLE, ja haastaa siihen politiikkaan myös muut työväenpuolueet mukaan!

VIIMEINEN LUKU KIRJOITTAMTTA, OLLI REHN

Pian tasan vuosi sitten (14.4.2010)  Olli Rehn kuvasi lausunnossaan Taloussanomissa Portugalin vakausohjelmaa vuosille 2011–2013 "kunnianhimoiseksi ja melko konkreettiseksi".
– Uudet vakauttamistoimet saattavat kuitenkin olla tarpeen erityisesti tänä vuonna, mikäli valtiontaloutta ja kansantaloutta uhkaavat riskit toteutuvat, Rehn arveli.
Hänen mukaansa valtiontalouden vakauttaminen on tärkeää myös siksi, että Portugali saisi kavennettua ulkoisia vajeitaan.

Viikko sitten hänen työpäiväänsä seurannut toimittaja ehti välillä haastatella häntä samasta aiheesta, johon Rehn vastasi suunnilleen samoin sanoin. Käytännössä ne vaatimukset, joihin Prtugal hänen mukaansa ov lähtenyt, merkitsevät huomattavaa julkisen talouden supistusta maassa.

Mitä se merkitsee? Se merkistee jopa julkisen sekytorin palkkojen ja eläkkeiden leikkaamista, julkiseten palvelujen  tason ja määrän laskemista ja monilta osinb julikisemn sektorin toimien ja palvelujen hinnan koorotuksia maksuissa.

Kuka ne maksaa. Portugalin kansa, josta työttömiä on jokin tiedon mukaan jopa 20 %. Työttömyyskorvaukset eivät kata perheiden kuluja eikä työstä ole näköpiirissä. Van kansalla maksatetaan PÅortugalissakin pankkien töppäilyt.

Entä Kreikka. Samaa on vaadittu Kreikalta, josta myös Rehn totesi, että hyvin on nyt taloutta pistetty kuriin  Kreikassakin. Julkista sektoria  leikataan kahmalokaupalla, on tosi. Kansa pannaan maksamaan.

Vaan kun Välimeren etelärannalla on väki ollut liikkeellä, ei ole kerrottu, miten paljon viikottaiset mielenosoitukset ovat koonneet mm. Kreikassa ihmisiä liikkeelle. Uutispimennolla voidaan peittää kansojen tyytymättömyyttä.

On toistettava, mitä taannoin Ateenan kokouksessa paikalliset kommunistit totesivat oman maansa osalta. Kun sen pankit olivat ottaneet lainaa Saksan pankeilta, oli korko 11%, mutta Saksapa oli saanut rahan IMF:lta vain 1 % korolla. Saksan pankit siis keräävät hurjia voittoja kreikkalaisten kustannuksella. Näin kreikkalaisilla maksatetaan ne riskit, joita pankit ottivat ja jakoivat toisilleen rahaa. Ja sama jatkuu muissakin maissa.

Tästä kriisistä ei suinkaan ole kirjoitettu vielä viimeistä lukua.
Näin siksi, ettei kyse olekaan mistään joidenkin maiden talouskurittomuudesta eikä yleensä pelkäöstä talkouskriisistä. Päinvastoin se on pieni osa sitä globaalia kapitalismin kriisiä, joka nyt myllertää paitsi Euroopassa, myös USA:ssa ja muaalla edelleen. Mutta kapitalismin rakenteet murtuvat ja murenevat aikanaan, ja tämä on vain ykisa vaihe tuota prosessia, ja sen vauihdittajia ovat pankkihuijarit ja pörssikeinottelijat. Vaan seuraava luku on jo alkanut, joskaan ei sekään viimeinen luku. Tätä kirjaa kannattaa lukea loppuun saakka.

NYT OVAT AMMATTILIITOT OIKEALLA ASIALLA!

STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt Jyty, Pardia, SuPer, STHL, Tehy: Julkinen sektori luo edellytykset muun yhteiskunnan toiminnalle Julkisen sektorin toiminta ja palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Julkinen sektori vastaa yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömistä palveluista kuten mm. sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, terveys- ja sosiaalipalveluista, päivähoidosta ja opetustoimesta sekä perusinfrastruktuurista. Julkiset palvelut mahdollistavat yksityisen sektorin häiriöttömän toiminnan. Julkisen sektorin rooli on keskeinen oikeudenmukaisessa, vakaassa ja eriarvoistumista estävässä yhteiskunnallisessa kehityksessä. STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt edellyttävät, että julkisen sektorin toimintaedellytykset on turvattava riittävin verovaroin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset tehtävät pystytään hoitamaan pitkäjänteisesti. Julkisen sektorin tehtäviä ei saa alistaa markkinavoimille. Ulkoistamisesta on tehtävä myös pitkän aikavälin kustannuslaskentaa ja -seurantaa. Järjestöjen mielestä harmaan talouden torjuntaa pitää tehostaa kaikilla sektoreilla. Erityisen tärkeää on edistää viranomaisten yhteistyötä ja lisätä valvonnan resursseja. Tuottavuuden sijaan tulee puhua tuloksellisuudesta Julkisen sektorin tuottavuutta koskevassa keskustelussa on päästävä irti liian kapeasta tuottavuus-käsitteestä. Tuottavuuden sijaan pitää puhua tuloksellisuudesta, joka huomioi vaikuttavuuden ja laadun. Osa tätä tuloksellisuutta on työntekijöiden työssäjaksaminen. Kapea tuottavuus-käsite voi johtaa myös kansantalouden kannalta epäedullisiin ratkaisuihin, jotka vain siirtävät kustannuksia kohdasta toiseen. Palvelujen tuloksellisuuden mittaamiseen on löydettävä laadullinen mittaristo. Järjestöjen mielestä julkisen sektorin tuloksellisuus ei synny pelkästään henkilöstöä vähentämällä tai henkilöstön kustannuksella/työtahtia kiristämällä. Tuloksellisesti toimittaessa henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja tekemisen tapoihin. Jatkuvien kehittämishankkeiden ja -projektien sijaan on otettava käyttöön arjen työssä syntyneitä innovaatioita. Uudet tuottamisen mallit edellyttävät muun muassa nykyistä parempaa teknologian hyödyntämistä, paremmin johdettuja prosesseja, parempaa esimiestyötä ja työelämän laadun kehittämistä. Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaohjelman mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Ohjelman tavoite on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja vuoteen 2015 mennessä viidellä prosenttiyksiköllä. Julkisen sektorin palkansaajista merkittävä osa on naisia. Samapalkkatavoite liittyykin keskeisesti julkisen sektorin toimintaan, vetovoimaan ja toimintaedellytyksiin. Tasa-arvon näkökulmasta julkisen sektorin muita korkeammat palkankorotukset ovat perusteltuja. Valtiovallan on taattava riittävät taloudelliset resurssit, ja työmarkkinajärjestöjen on sen jälkeen yhdessä sovittava käytännön toimet, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Järjestöt muistuttavat, että seuraavan hallituksen on myös linjattava samapalkkaisuusohjelmalle jatko vuoden 2015 jälkeen. Perhevapaista syntyvät kustannukset on jaettava nykyistä tasapuolisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken. Koulutus ja osaaminen - hyvä työ ja pidemmät työurat Koulutus ja osaaminen ovat keskeinen menestystekijä sekä koko maan tulevaisuuden että julkisen sektorin tuloksellisen toiminnan kannalta. Hyvä työyhteisö arvostaa osaamista. Työssäoppimisen ja täydennyskoulutuksen on oltava suunnitellusti kaikkien ulottuvilla läpi työuran. Hyvän työpaikan fyysisen ympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen ja henkisen ilmapiirin kannustava sekä eri-ikäisiä ja monikulttuurisuutta huomioon ottava. Eläkeiän tekninen nostaminen ei todellisuudessa pidennä työuria nykyisestä. Työurien pidentäminen vaatii koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla. Järjestöt korostavat, että työelämässä on tapahduttava muutoksia, jotta ennenaikainen eläkkeelle jääminen vähenee ja työssä jaksetaan terveenä ja motivoituneena varsinaiseen eläkeikään. Henkilöstölle on luotava edellytykset vaikuttaa työn sisältöön, itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja työuralla etenemiseen myös työn sisältöä kehittämällä.

KATAISEN YDINENERGIAPOLITIIKKAA vaalien jälkeenkin?

Maailmalla seurataan järkyttynein mielin kaikkea mitä Japanissa on maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen tapahtunut ja on edelleen tapahtumassa.
Kyse on äärimmäisestä inhimillisestä hädästä. Ei pelkästään kaikki tuhoutuneet alueet ja menehtyneet/hävinnet ihmiset, vaan myös kaikki sadat tuhannet ihmiset, joilla ei nyt ole kotia, ei ruokaa, ei vettä, sähköä...todellinen kriisi vallitsee. Se koskee miljoonien elämää, vaikka järistys tai tsunami oliskin jättänyt rauhaan. Nyt ei enää energia maassa riitä, ja siitä seuraa aivan uusia ongelmia.

Ihmisten hätä ympäristön hätä ja päinvastoin
Tämän suunnattoman hädän ja mielettömän tilanteen  yksi osa ja merkittävä sellainen on kaikki se tuho, mitä on tapahtunut ympäristössä. Ei ole yhteyksiä tuhoutuneille alueille; ei ole enää teitä rautateitä puhumattakaan. Edes helikoptereilla ei pääse edes pelastustöihin.
-  Vaan yksi maanjäristyksen ja tsunamin seurannainen on pahentamassa tilannetta entisestään. Se on ihmisen toimien seurausta, ei luonnon aiheuttama ilmiö. Järistykset ja tsunami ovat vaurioittaneet useita ydinvoimaloita ja niiden reaktoreja. Kuin pahinta trilleriä tunti tunnilta seurataan mitä seuraavaksi niissä tapahtuu.


Ydinvoima uuteen arvioon
Euroopassa useissa maissa on jo ydinvoimahankkeet pantu jäihin. Näin Saksasaa, Ranskassa, Sveistsissä ja Itävallassa on jo nyt arviot uudenlaiset tai niitä ainakin mietitään.
Mutta siitä huolimatta, että muualla on koko ydinvoima sen turvallisuusnäkökohtien vuoksi nostettu uudelleen arvioitavaksi koko energiamuotona, Suomessa ei tästä puhuta lainkaan. Ainoastaan turvamarginaaleja tarkistetaan.

Huolimatta jo nyt Olkiluoto kakkosen lukuisista rakennusongelmista, joista aivan viime päivienkin uutiset ovat olleet jälleen järkyttävää luettavaa lehdissä, ei maan johdossa oteta edes puheeksi uusien voimaloiden rakentamislupien jäädyttämistä. Laput pidetään silmillä ja suunnitelmat saavat elää ja jatkua Suomessa!

Ehkä ääriajattelua edustaa tässä Kokoomuksen puheenjohtaja joka edelleen on sitä mieltä, että seuraavat kolme laitosta on syytä rakentaa suunnitellusti. Onneksi kunnat, jonne niitä ollaan suunniteltu, ovat tahoillaan heränneet kyseenalaistamaan hankkeiden tuomista omalla maalleen.
Maassamme ei uusien laitosten rakentamiselle ole olemassa mitään perusteita energiamäärän tarpeen kasvulla. Ne rakennetaan, jotta yhtiöt voivat myydä energiaa ulkomaille, ja yhtiöiden omistajat voivat aikanaan saada taas lisää voittoa pääomilleen.

Uusjakoa markkinoilla
Viikko sitten kerrottiin, miten Vattenfall on myymässä energiayhtiöitä, joita se aikanaan haali itselleen ostamalla paikallisia, aiemmin kunnallisia energialaitoksia. Nyt nuo aiemmin kuntien omistamat laitokset siirtyvät uusille omistajille - mahdollisesti takaisin entisille omistajilleen, mutta pahimmassa tapauksessa myös vaihtoehtona on saksalaisen E-Onin omistukseen.
Kun Suomessa ydinvoimaa rakennetaan vientiin, on seuraava kysymys, tuleeko E-On uudella omistuksellaan edellen vauhdittamaan Suomen energiavientiä.

Kataisen linja eli ydinvoimaloiden vääjäämätön lisärakentaminen on kuitenkin enemmän kuin kyseenalainen linja. Se on myös asia, josta äänestäjät antavat tai peruvat valtakirjansa kokoomukselle.
Vaalien yksi uusi iso kysymys on myös nostettava esille energiarakentamisesta: jatketaanko kokoomuksen ydinvoimalinjalla vai ennetaanko senkin vuoksi kokooukselle kenkää.

Japanin tapahtumat ovat herättäneet keskustelun muualla Euroopassa, mutta ohitetaanko aihe kokonaan meillä eduskuntavaaliteemana, jolloin ratkaistaan seuraavan neljän vuoden päätöksiä.

Miten sinä näet asian?

MUUTOKSIA JA MYLLERRYKSIÄ VANHUSTENHUOLTOON

VANHUSTENHUOLTOON MONENLAISIA MUUTOKSIA SUUNNITTEILLA

Viime viikolla julkistettiin lakiluonnos uudeksi vanhustenhuoltolaiksi. Vanhuslakia on ensimmäisen kerran vaadittu jo yli 30 vuotta sitten, mutta hanke on aina uudelleen ollut haudattuna. Ehkä vihdoin nykyinen vanhustenhuollon varsinainen kriisitilanne on nyt siinä pisteessä, että lakiluonnos on tarvinnut käynnistää. Eduskunnassa on toki jo kriittisesti suhtauduttu siihen hallituksen  suunnitelmaan, että laki tulee lopullisesti vasta seuraavan eduskunnan käsittelyyn - eli asia pitkittyy jälleen. Nyt luonnos on lähdössä vasta lausuntokierrokselle. Toivoa vain sopii, että sen jälkeen laki korjaantuu ennen vahvistamista useilta osin. Niihin jatkossa myös bloginkirjoittaja palaa.

Muutamaan asiaan lakiluonnoksessa voi heti alkuun kiinnittää huomiota. Luonnoksen 23 § puhuu työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta. Sos. ja th- henkilökunnalle tulee velvollisuus tehdä välittömästi ilmoitus  ".....jos huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan iäkkäille ihmisille annettavissa palveluissa..."  Kuitenkin th:n ammattihenkilöillä on jo ammattiin liittyvä vastaava velvollisuus, joka on siis jokaisen terveydenhuollon työntekijän velvollisuus. Näiltä osin tuntuu ettälaki ei tuo mitään lisäarvoa. Oleellista olisi, että nykyiset huomautukset saisivat aikaan korjauksia. Nythän ani harvoin omaisten tai asiakkaiden puhumattakaan henkilökunnan ilmoituksista seuraa asiallisesti näkyviä muutoksia toiminnassa, esim. saataisiin lisää henkilökuntaa. Se auttaisia varsin usein ongelmien korjaamiessa.

Vanhusten perhehoito nostaa monta kysymystä

Lakiluonnoksen 15§ määrittää hoivan järjestämisen mahdollisuudet. Hoiva voidaan sen mukaan järjestää kotipalveluna, asumispalveluna, perhehoitona tai laitoshoitona, tai terveydenhuollon puolella kotisairaanhoitotona tai laitoshoitona. Täysin uusi elemnetti on perhehoito. Sitä on julkisuudessa on jo esitelty vaihtoehtona, jossa vanhuksia voidaan ottaa hoitoon perheisiin maksua vastaan. Nyt jo on keskustelussa noussut esille, ollaanko palaamassa menneeseen, huutolaisaikaan. Kunta kilpailuttaa, kuka tarjoaa edullisesti 'kodin' vanhukselle. Mutta kuka takaa, että laatu on kunnollinen. Entä kun vanhus sairastuu, kun halvaantuu tai muuten iän myötä kunto huononee - mitä sen jälkeen.

Ympärivuorokautisesta hoidosta uusia suunnitelmia

Samaan aikaan lakiluonnoksen kanssa on ollut esillä rakennemuutoksia ympärivuorkautisessa hoidossa. Viime vuonna on STM saanut Ikähoito - työryhmän muistion (STM:n selvityksiä 2010:28).
Tästä löytyy STM:n sivuilta mm seuraavaa:

..." Tulevaisuudessa vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoidon eri portailla eli terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa hoidetaan osittain hoidon tarpeeltaan samankaltaisia asiakkaita.
Työryhmän raportin vastaanottanut peruspalveluministeri Paula Risikko on samaa mieltä työryhmän kanssa rakenneuudistuksen välttämättömyydestä.
"Iäkkäällä ihmisellä on oltava oikeus elää kodinomaisessa ympäristössä silloinkin, kun hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Nykyjärjestelmä ei vastaa täysin näihin tarpeisiin. Uudistusta ei voida kuitenkaan tehdä ilman asumispalvelujen asiakasmaksujärjestelmän muutoksia", kiteytti ministeri Risikko.

Asiakasmaksut yhtenäistetään

Palveluasumisen asiakasmaksuista ei ole erityissäännöksiä asiakasmaksulaissa ja siksi kuntiin on syntynyt hyvin kirjavia maksukäytäntöjä. Lisäksi avohoidon, johon tehostettu palveluasuminen kuuluu, ja laitoshoidon asiakasmaksut määräytyvät eri periaatteella, vaikka palvelujen sisällössä ei useinkaan ole olennaista eroa.
Työryhmä ehdottaa, että kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet ja kunnan omana toimintana ja ostopalveluina tuotettavista asumispalveluista peritään maksut yhtenäisin perustein.
Työryhmän mielestä avohoidon maksujärjestelmän pitäisi olla lähtökohtana asumispalvelujen maksujärjestelmän kehittämisessä.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että tehostettuun palveluasumiseen säädetään ns. vähimmäiskäyttövara, joka on jäätävä asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön kunnan järjestämästä palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannukset, hoito- ja palvelumaksu ja ateriat, jälkeen...."


Tietä yksityistämiselle ja eriarvoistumiselle

Rakennemuutos, uudet asiakasmaksukäytämnnöt, perhehoito ovat kaikki ilmeisiä keinoja vahvistaa yksityistämistä. Rakennemuutoksella tehdään lisää tilaa yksityisille hoivapalveluille. Kuntien omissa hoivakodeissa on uhkana vääjäämätön hintojen korotus, jos taso yhtenäistetään julkisen ja yksityisen osalta. Selvää on ettei yksityinen voitontavoittelussan laske hintoja, joten paine kuntien hoivapalvelun hiontojen korottamisdelle voimistuu. Kun hintaero häviää, siloitta se tietä entisestään paisuvalle yksityiselle toiminnalle. Mikä on jatkossa pienitulositen ihmnisten vanhetessaan saada hoitoa ja voivaa vanhana, onkin tuhanne taalan kysymys. Nyt pätkätyössä, osa-aikatyössä, huonolla palkalla kertyy jo sellaisenaan pieni eläke. Jatkossa taitettu indeksi
ja uutena asiana elinajan odotteen tuoma heikennyt pudottaa eläkkeen tason nbiin alhaiseksi, että ei voi kuin ihmetellä kuka sen jälkeen pystyy nykysuunnitemien mukaisia vanhuspalveluja hyödyntämään. Vai onko tulevaisuus se menneiden sukupolvien kohtalo?

SUPERin VAALIKESKUSTELU TURUSSA

Eilen illalla olin yleisön joukossa Superin järjestämässä vaalipaneelissa. Tavaksi kun ay-liikkeelle on tullut, että vain eduskuntapuolueet pääsee paneliin.
-  Se on sitä tasapuolisuutta vaikka jäsenmaksuja maksavat muidenkin puolueiden kannattajat!

Mutta no hätä. Olin paikalla, materiaalini teki kaupan ja käytin puheenvuoroni. Esitin myös kysymykset panelisteille, joista kumpikaan täsmäkysymyksen saaneista ei antanut kysymykseeni vastausta.

Keskustan nykyinenkin kansanedustaja Timo Kaunisto kehui miten Kepun vaaliohjelmassa kiinnitetään huomiota omaishoitajien tilanteeseen. Puolue vaatii, että korvaus muutetaan verottomaksi tuloksi. Hyvä niin.

Mutta ihmettelin, että nyt - oltuaan pääministeripuolue 8 vuotta - vasta nyt puolue keksii tämän asian tulevaisuutta varten, kun asian olisi voinut panna kuntoon jo kuluneina vuosina. Siitä ovat omasihoitajat vuosia puhuneet eikä hallitus ole kuullut! Ihmettelinkin, onko kyseessä vain vaalitäky. Yleisö nyökytti kysymykselleni mutta kysymyksen saanut panelisti Kaunisto ei koskaan vastannut, miksi vasta nyt puhuvat aiheesta.

Toisen täsmäkysymyksen tein Kike Elomaalle. Hän hehkutti miten vanhustenhuolto on saatava kuntoon ja valtion budjetissa on otettava rahat 'vaikka jostain muusta'. Siihen kysyinkin, miten hän hoitaisi rahoituksen, mistä ottaisi pois, mistä lisäisi budjettiin rahaa? Mutta kun puheenvuoronsa tuli, Elomaa ohitti kysymykseni kokonaan, antoi mikrofonin muista asioista puhuttuaan vieressä istuvalle Vas:n ehdokkaalle.

Kun muistutin ja kopvaan ääneen salista pyysin vastausta, totesi Kike että Vas. vastaa nyt asiaan ja työnsi kiirreellä mikin pois. Myöhemmin  tilaisuuden päätyttyä pyysin aulassa uudelleen häneltä  vastausta asiaan, mutta hermostuneena siihen hän käski mennä lukemaan sen PS:n vaaliohjelmasta!

Eipä ollut Kike Elomaalla vaihtoehtoa miten rahoittaa vanhustenhuolto, vaikka omassa puheenvuorossani osoitin miten maassa on toisaalla rahaa miljardeja jotka kiertää ohi verottajan.
No, Vas:n ehdokas, itsekin Superin jäsen, vastasi asiaan ihan mallikkaasti, mutta puhui harmaan talouden ja veronkierron osalta puolta pienemmistä luvuista kuin mitä mm. Markku Hirvonen on esittänyt.

Illan juontajana toiminut Palomäki (Superin pj) kysyi ehdokkailta miten työikää pidennettävä. Kummastellen kuuntelin jälleen Elomaata, joka puhui miten lasten ravinto on nykyään myrkkyä lisäaineineen ja siitä aloitettava. JA aikuisten tulis lähteä vaikka punttisalille tai vaikka salibandya palaamaan, niin jaksaa työssä paremmin!! Ja korosti uudelleen, että lapsista aloitettava.
- Vaan kun 13 % lapsista elää köyhissä kodeissa, joissa syödään mitä Pelastusarmeijan ruokakassiin perhe saa, tai kaupan punaisilla hintalapuilla halpaa ruokaa, osoittaa Elomaan vastaus, ettei nainen tunne elämän arkea. Ei lapsiperheiden eikä hoitohenkilökunnan!! Tuo Elomaan näkemys vaan osoittaa, ettei ole käytännön tilannetajua ihmisten arjesta tai hoitajien työstä!

Vaan SKP:n naistenpäivän lennäkin teemalla JO RIITTÄÄ LEIKKAAMINEN, PERUSPALVELUT PELASTETTAVA -  jaoin pöytiin  jokaiselle erikseen - kaikkiaan yli 70 ihmistä!
Panin merkille, että todella moni luki sitä keskustelun aikana huolellisesti.

Lennäkin alku kuuluu:
Suomen BKT on kasvanut 10 vuodessa 50 miljardia euroa. Se oli vuonna 2000 n 130 mrd ja nyt se on yli 180 mrd euroa. Lisäys on yhtä suiuri kuin valtion budjetti. Silti eduskuntapuolueet valmistelevat jo  vaalien jälkeen toteutettavia leikkauslistoja.

 - Siinä oli heti alkuun vastausta monen panelistin valitukseen miksei maassa saada vanhustenhuoltoa kuntoon, kun ei ole varoja...!!!
Oletan, että moni jäi miettimään onko niin!

TURUSSA VANHUSNEUVOSTO PUHUTTAA

Ohessa vastineeni kaupungin  lakimiehen ja vas:n kaupunginhallituksen jäsenen kahteen kirjoitukseen, joista varsinkin kh:n jäsen Artesolan kirjotus oli katkeran kitkerällä mielellä tehty. Tänään  9.3 siis Turkulainen julkaisee vastineeni miesten kommentteihin.

Turun Vanhusneuvostosta edelleen
Onpa hyvä havaita, että kaupungin taholtakin reagoidaan vanhuksia koskevaan asiaan, josta kirjoitin tässä lehdessä. Ihmettelin siinä, miten kaupunki vuoden lopussa 'lakkautti' neuvoston toiminnan. Ehkä sanan 'lakkautti' valinta tuntui joistain asiaan reagoineista liian voimakkaalta, koska se on saanut herrat liikkeelle. Asiallisestihan vanhusneuovston toiminta loppui joulukuussa, siitä ei mihinkään päästä. Asiassa kaupunginhgallitus päätti vain kuulla kaupungin lakimiehiä.  Vanhusneuvosto ei toistaiseksi kunnan elimistä ole lakisääteinen, vaan kunta itse päättää viime kadessä sellaisen nimeämisestä. Oman eläkeläisjärjestöni Turun Työväen Eläkeläiset ry:n edustaja puolestaan on eläkeläisjärjestöjen yhteiselimen, Turun vanhustyön neuvottelukunnan jäsen, ja häneltä olen asiakirjoista nähnyt myös kaupungin vanhusneuvoston asiaa koskevan tilan. Järjestössämme kun on tapana pitää jäsnistöä ajan tasalla asioissa.

Tosiasia on, että kaupungissa oli kahden kuukauden aika ilman vanhusneuvostoa, sillä aiemmista kh:n päätöksistä ilmenee, että yleensä vaalikaudelle nimetty neuvosto oli nimetty vain kahdeksi vuodeksi eli 2009-2011. Kaupunginhallitus oli näin jo ajoissa itse tietoinen päätöksestään ja olisi voinut asian hoitaa niin, ettei vanhusneuvoston olemassaolololle ja toiminnalle tule katkoa, kuten nyt tapahtui. Vasta sen jälkeen kun asiaa on jo pariin otteeseen käsitellyt vanhustyön neuvottelukunta, ja kun kirjoitukseni on ollut tässä lehdessä 26.2, on kaupunginhallitus 28.2. nimennyt vanhusneuvoston uudelleen. Siis jos kohta sananvalinta saattoi joidenkin mielestä antaa erheellisen kuvan, oli tosiasia se, että vanhusneuvoston olemassaoloon puututtiin vasta kaksi kuukautta sen jälkeen kun sen toiminta oli saanut loppua.

Mutta siitä puhe josta puute - nyt siis vanhusten oikeudesta tulla kuulluksia omissa asioissaan. Liiankin kanssa vanhuksia syrjitään puhumattakaan hoidon ja kohtelun heikosta tasosta.
Hyvä jos kirjoituksellani on tullut edes joltain osin vanhusten asia turkulaisten keskuudessa esille. Liian paljon ja liian pahoja asioita saakin tapahtua kaiken aikaa mm. vanhustenhoidon parissa - lienee pian aika ottaa nekin julkisuuteen laajemmalla foorumilla, ellei asioita muuten korjata. Nyt niissä on pallo virkamiehillä, lautakunnan jäsenillä ja asianosaisilla ministereillä.

Turun Työväen Eläkeläiset oman keskusjärjesönsä kautta sitoutu myös eläkeläisjärjestöjen valtakunnallisen  yhtesiojärjestön EETU:n vaaliohjlemaan, jossa yhtenä vaatimuksena on vanhusneuvotojen määrittäminen lakisääteissksi, kunnnan virallisiksi elimiksi. Siihen sitoudun myös henkilökohtaisesti ollessani nyt vaaleissa ehdokkaana. Eduskunnan on tämä asia säädettävä.

KOMMENTTI PÄÄMINISTERIN KIRJOITUKSEEN PERUSTURVASTA

Alla olven kommentin lähetin TS:n toimitukselle 9.3. keskusteluna pääministerin puheenvuoroon


Pääministerin puheet ja hallituksen teot ristiriidassa

Pääministeri Kiviniemi perusteli Turun Sanomissa 9.3, miten keskustapuolue on toiminut perusturvan kehittämiseksi ja köyhien aseman parantamiseksi.  On ymmärrettävää, etta vaalien alla kaikki puolueet haluavat olla köyhien ystäviä. Ilmiö on sama, kun kaikki haluavat olla työväenpuolueita. Molemmat väiteet ovat pelkkiä kuplia. Näin väitetään kuitenkin silloin, kun lasketaan vaaliverkot vesille. Vaan tässä kannattaa kuulijan ja lukijan olla tarkkana mitä kuulee, mitä kerrotaan. On katsottava ja arvioitava, mitä puhujat myös tekevät.

Käytännössä ihmiset kokevat köyhyytensä toisin kuin pääministeri kehuu keskustan politiikkaa. Kun aikanaan asetettiin SATA-komitea, odotti moni perusturvan korjaantuvan oikeasti. Mutta näin ei tapahtunut. Kirjoituksessaan ministeri Kiviniemi luettelee miten takuueläke korjaa köyhimpien asemaa ja miten myös lapsiperheiden köyhyys on korjaantunut. Mutta edelleen tilastot kertovat täysin muuta. Päinvastoin veropoliittisen ratkaisuin on hallitus lisännyt työnantajille monia erilaisia helpotuksia samalla kun on verotusta lisätty jokaiselle meistä. Konkreettinen esimerkki on mm. taannoin  työnantajille annettu helpotus Kela - maksuista. Näin syntynyt vaje budjetissa täytetään nyt säädetyllä energiamaksulla, jota me kaikki joudumme maksamaan tukeaksemme työnantajia. Heitä rahoittavat siis myös työttömät ja kaikkein pienituloisimmat monin tavoin.
Sosiaalipolitiikkaa tekevätkin tällä hetkellä politikot, jotka eivät ota huomioon alan asiantuntijoiden tutkitulle tiedolle perustuvia näkemyksiä. Niitä olisi käytettävissä vaikka kuinka. Tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaat puolueesta riippumatta ilmoittavat puolustavansa hyvinvointiyhteiskuntaa. Samalla ne ovat päinvastoin jatkamassa aktiivisesti julkisen sektorin leikkauksia ja pitävät sitä jopa välttämättömänä. Se merkistee palvelujen saamisessa eriarvoisuuden lisääntymistä. Tämä teema on yksi niitä suuria ristiriitoja, jotka ovat selvästi nähtävissä myös pääministerin ja hänen puolueensa ja koko 'yksityistämishallituksen' sanoissa ja teoissa.

Kun lapsilisä nousee 0.40 euroa, kun takuueläke leikkaa pienituloiselta asumistuen eikä näin kumpaakaan saa täysimääräisenä, kun lapsiperheellä ansiotuloiksi lasketaan myös lapsilisä, joka leikkaa muuta tukea -  on paljon korjattavaa, arvoisa ministeri Kiviniemi! Kaikkein köyhimpien perusturva polkee paikoillaan suurista sanoistanne huolimatta. Kun virallinen köyhyysraja on 1100 euroa, mutta hallituksen tavoite on pitää eläkeläisen tulot alle 700 eurossa (takuueläke 685 ), ei ole pienintäkään syytä kehua perusturvan kohentumisesta. Lähiaikoina tulossa oleva ja ennakoitu jopa 10 % ruoan hintojen nousu tulee ajamaan sadat tuhannet ihmiset maassamme - myös 15 lasta sadasta - sellaiseen köyhyyteen ja nälkään, että seuraavalla hallituksella onkin ihmettelemistä. Verotus on  sen vuoksi siirrettävä alv:n noston sijasta - joka myös nostaa ruoan hintaa -  sinne missä raha on ja mm. kuntaverosta on tehtävä progrressiivinen. Jos esim. harmaaseen talouteen tartuttaisiin kuten veroasiantuntija Markku Hirvonen hallituksen tilaamaasa selvityksessä raportoi, olisi kaikki mahdollisuudet korjata perusturvaa. Hirvosen raportin mukaan vuositasolla kulkee ohi verottajan harmaassa taloudessa ja veronkierrolla jopa 8-12 mrd euroa. Kun verotus edes tältä osin korjattaisiin,  myös SKP:n vaatimus 900 euron perusturvasta kaikkein käyhimmille ja verotettavan tulon alarajasta 1100 euroon voidaan toteuttaa ilman ongelmia, koska rahoituspohja olisi niissä miljardeissa, jotka Hirvosen raportissa osoitetaan selvästi. Kestävyysvajeesta ei Kataisen eikä Kiviniemen puolueineen, ei hallituksen tarvitse puhua enää sanaakaan, jos hallitus oikeasti haluaisi korjata pienituloisien ja köyhien perusturvaa. Mutta se vaatiikin tekoja, siinä eivät pelkkä puhe eikä kirjoitus auta.

8.3 2011 (Ateenassa pidetty puheenvuoro)

Suomessa uusliberalistinen politiikkka ja hallituksen ratkaisut vaikuttvat monilla elämän sektoreilla arkeen. Niitä ovat mm.
1. palvelujen raju yksityistämien ja lähipalvelujen lakkauttaminen
2. vanhusten köyhyys ja epätasa-arvo
3. hallinnollinen ja poliittinen syrjintä
Yhteiskunnallinen epätasa-arvo, vanhusten ikäsyrjintä, köyhyys ja julkisten palvelujen yksityistäminen ovat asioita, joista tavalliset ihmiset kantavat maassamme suuresti huolta. Monet gallupit kertovat siitä. Mutta hallitusten politiikka kulkee toiseen suuntaan vastoin ihmisten enemmistön mielipiteitä.

Mitä se merkitsee?
Maamme väestön ikärakenne on Euroopan korkeimpia. Väestömme vanhenee Euroopassa nopeimmin. Suomessa vanhuksista on keskimäärin 2/3 naisia. Näin siis kaikki se, mikä koskee vanhusten hoitoa ja asemaa, oikeuksia ja arkea, on erityisesti naisten asiaa.
-  Suomessa lähes miljoona ihmistä elää alle köyhyysrajan, ja n. 250 000 on heistä vanhuksia. Yli 75-vuotiaista naisista 2/3  elää pelkällä peruseläkkellä, joka on ollut näihin asti alle 500 euroa. Suomessa kuitenkin ruokakorin hinta verrattuna muihin Eu-maihin on selvästi korkeampi. Samoin asuminen, vuokrat ja korkeat terveydenhuollon hinnat joita potilas maksaa, aiheuttsvat sen, että  kotona asuvilla vanhuksilla ei riitä rahaa ruokaan eikä lääkkeisiin. Hammaslääkärissä käynti on monille vain enää pelkkä unelma, mutta siitä kärsii koko terveys.
-   Samaan aikaan puretaan ja lakkautetaan vanhainkoteja. Hallituksen tavoitteena on, että 95 % vanhuksista elää loppuun asti kotonaan. Selviytyäkseen siellä vanhus tarvitsee monenlaista apua ja hoitoa, jota eivät kunnat järjestä rahapulassaan. Yksityinen sektori myy palveluja, mutta valtaosan eläke ei siihen riitä. Näin yhä suurempi osa vanhuksista elää kotona yksin melkein heitteillä.

YK puuttunut asiaan
YK:n taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien komitean mielestä tieto ihmisoikeuksista on Suomessa puutteellista. Se on ilmoittanut myös pettymyksensä Suomen terveysjärjestelmän heikkenemisen ja kululeikkauksien johdosta ja katsoo niiden johtaneen epätasa-arvoiseen kohteluun myös vanhuspalveluissa.
-   Komitea kehotti jo vuonna 2000 Suomea osoittamaan riittävät varat julkisiin terveyspalveluihin. Se vaati myös yksityisen terveydenhoidon maksujen pysyttämistä sellaisina, että kaikilla on niihin varaa. Se vaati myös riittäviä kunnallisia terveydenhuoltopalveluja vanhuksille.
-   Huolimatta YK:n antamasta moitteesta on tilanne Suomessa vain huonontunut näiden 10 vuoden ajan. Parlamentit ja hallitukset ovat vaihtuneet, mutta sama politiikka jatkuu: terveyserot kasvavat, yksityistäminen lisääntyy ja köyhyys syvenee. Suomen n 5 miljoonasta asukkaasta lähes 1 miljoona elää tuloilla, jotka jäävät alle köyhyysrajan. Siinä on miljoona ihmistä liikaa.
-  Huolestuttava asia on myös se, että 14 % lapsista elää köyhissä perheissä. Näillä lapsilla on jo lähtökohta elämään huonompi kuin monilla ikätovereillaan. Syrjäytyminen ja pahoinvointi kasvavat. Suomessa on jo tosiasia, että köyhän perheen lapsi perii vain köyhyyden. 1990-luvun lamassa työttömiksi jääneiden perheiden lapsilla on jo omia lapsia. Näissä perheissä köyhyys jatkuu jo kolmatta sukupolvea.
-  Oleellinen osa naisten arkea työpäivän lisäksi on huolehtia lapsista, mutta usein myös sairaista vanhuksista, jotka eivät saa kunnllista hoitoa ja tukea riittävästi. Lisäksi maassa on lähes 50 000 vanhusta, jotka edelleen hoitavat kotona vaikeasti sairasta puolisoaan. Kehitysvammaista lastaan hoitaa 62 000 ihmistä ja omia vanhempiaan hoitaa n 600 000 ihmistä.
-  Näin naisen työpanos tuottaa valtion budjettiin satojen miljoonien säästöt verrattuna siihen, että hoitoa ja apua tarvitsevat olisivat hoitokodissa tai saisivat riittävästi edes tukea kotiin. Nainen on näin viimeisiin elinvuosiinsa saakka riistettyä työvoimaa, johon lopulta itse uupuu.
Samaan aikaan hallitus ilmoittaa budjettileikkauksista ja säästöistä,  mutta hankkii hävittäjäkoneisiin ohjuksia vuodessa yli 1 miljardilla eurolla.

Köyhyyden ja epätasa - arvon rinnalla kulkee syrjintä.
Syrjintä tekee ihmisistä ulkopuolisia, outsidereita, jotka saavat vain merkityksettömiä oikeuksia ja mitättömiä resurssimurusia päättäjien pöydiltä. Heikot ja arat jäävät helposti asioineen ja tarpeineen muiden hankkeiden jalkoihin.
-   Erään raportin mukaan Suomessa on hallinnolliseen ja poliittiseen syrjintän kiinnitetty liian vähän huomiota.  Hallinnollinen syrjintä merkitsee sellaisten lakisääteisten instituutioiden puuttumista, joilla ihmiset voisivat vaikuttaa kuntiensa päätöksentekoon ja elämäänsä koskeviin asioihin.
-   Poliittinen syrjintä näkyy siinä, että vedotaan talouteen, kun halutaan supistaa esim. vanhusten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. Vanhuksista tulee "kulurasitteita", "budjettien painolasteja" ja "valtionrahoja syöviä hoidokkeja". Ikääntymistilastojen avulla luodaan kansanivälisestikin erilaisia uhkakuvia
(http://ije.oxfordjournals.org/cgi/content/short/31/4/758).
-   Vanhusten  - joista siis valtaosa on naisia - poliittista ja yhteiskunnallista syrjintää selitetään monella tavalla. Sanotaan, että on sukupolvenvaihdon aika. Näin ikääntyvien asiat jäävät vähäisemmälle huomiolle, sillä nuorempien päättäjien voi olla vaikea asettua ikääntyneiden asemaan.
-  Yksi Suomen hoitoalan ammattiliitoista (Super) taki taannoin kyselyn. Sen mukaan kansalaisista 83 % oli vuonna 2008 huolissaan vanhustenhuollon tilasta. Aihe kuitenkin kiinnosti puolta vähemmän nuoria 25-34-vuotiaita, eivätkä 35-49 vuotiaatkaan vielä halunneet ajatella vanhuuttaan. Ammattiryhmistä johtajat olivat vähiten huolissaan vanhusten tilasta.

Suomalaisten naisten terve elinikä laskenut 5.3 vuotta!
EU:n tilastojen (www.euphix.org) mukaan Suomi on joutunut terveen eliniän pituuden mittauksissa Euroopan maiden häntäpäähän.
Euroopan pisimmän odotetun terveen (keskimääräisen) eliniän brändipokaalin voitti vuonna 2003 Italia (74.4 vuotta naisilla ja 70.9 vuotta miehillä). Seuraavina tulivat Espanja (70.2 ja 66.8), Kypros (69.6 ja 68.4), Itävalta (69.6 ja 66.2), Belgia (69.2 ja 67.4) ja Kreikka (68.4 ja 66.7). Jumbosijoilla ollut Suomi (56.5 ja 57.3) eroaa voittajaan naisten kohdalla kokonaista 17.9 vuotta ja miesten kohdalla 13.6 vuotta! Suomalaisten naisten tilanne on jatkuvasti heikentynyt vuodesta 1996 lähtien, jolloin tämä tilastointi alkoi Suomessa. Miesten terve elinikä (ollen tosin naisia alhaisempi) on tasaisesti kasvanut. Olemme hännänhuippuna yhdessä Unkarin, Eestin, Latvian ja Liettuan kanssa. Syy laskuun löytynee budjetista. Suomi investoi budjetistaan terveyteen vain 8.2 % (Euroopan keskiarvo 8.9%). Naisten huonoa tilannetta voi selittää myös sillä, että yli 75-vuotiailla naisilla on korkea köyhyysriski (Kautto, Palomäki, Rantala, Tuominen Yhteiskuntapolitiikka 3/2009). Vanhuksistamme 12–13 % elää köyhyysrajan alapuolella (alle 900 euron tulot). Naisista 29.3 % on köyhiä. Naisten keskimääräinen eläke on 1000 euroa, kun se miehillä on 1300.

Sekä YK että EU korostavat sitä, että ihmisoikeuksien ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden toteutumisen tulee näkyä budjeteissa. Ihmisoikeudet eivät ole taloussuhdanteiden aikojen sesonkitavaraa, lamalla ei saa selittää näitä asioita. Onkin nähtävä, että perusoikeuksien toteutuminen ei ole kustannus vaan investointi erityisesti taantuman aikana.
-   Tätä asiaa , miten kynnys ihmisoikeuksien sivuuttamiseen tulisi olla erityisen korkea juuri talouskriisien ja laman aikana käsittelee Ignacio Saiz. ( Ignacio Saiz: Rights in Recession? Challenges for Economic and Social Rights Enforcement in Times of Crisis. 2009).

Leikkaukset koskettavat erityisesi naisia mm. seuraavasti:
Hoitoalalla työskentelevät naiset ovat niin henkisesti kuin fyysisesti lujilla, sillä säästötoimenpiteet eivät armahda sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitäkään. Työntekijöiltä viedään mahdollisuus antaa hyvää hoitos, mahdollisus tehdä työnsä hyvin.
-   Kunnassa voidaan rajata, paljonko saa lähettää potilaita tutkimuksiin, koska ne maksavat. Rajataan, paljonko saa vanhusten hoidossa käyttää vaippoja. Rajataan myös kouluruoan hintaa, samoin sairaaloiden ja vanhustenhoidon ruoan taso heikkenee. Ja jos lasten huostaanottojen määrä pienenee, voidaan sosiaalityöntekijää siitä palkita lisätulolla. (mm. Vantaa)
.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on historiaa.
Uusliberalistinen  talouspolitiikka polki sen alleen. Paineet kohdistuvat vahvasti mm. vanhustenhuoltoon, johon laitetaan suhteessa yhä vähemmän rahaa. Kunnat ovat leikanneet palveluja ja tämä alkaa jo näkyä tilastoissakin. Yksityistäminen voimistuu. Yhä suurempi osa hoidosta ja palveluista jää köyhien ihmisten ulottumattomiin, sillä ykstyinen palvelu maksaa aina enemmän ja siihen ei pieni eläke riitä.
-   Talouden ja laman varjolla loukataan nyt ihmisoikeuksia. Valtion ja kuntien budjeteilla tuotetaan Suomessakin ihmisoikeusrikkomuksia, sillä resursseja suunnataan yhä vähemmän heikosti selviäville sosiaaliryhmille.
-   YK suosittaakin, että budjetteihin tulee tehdä ihmisoikeuksien vaikutusten selvitykset. On kysyttävä, auttaisiko se mahdollisesti käytännössä nyt asiaa? Se voi olla mielestäni yksi menetelmä, mutta sekään ei toteudu, elleivät ihmiste joukkovoimalla lähde näissä asioissa liikkeelle.

Maassamme on  huhtikuun 17. pv parlamnettivaalit, ja asia olisi jo erillisen puheenvuoron arvoinen. Nyt pitäisi kaikkien vasemmistolaisten voimien koota yhteisrintamaa, jotta vuosikymmeniä kestänyt raaka oikeistolainen poltiikka edellä kuulluin seurauksin voitaisiin kääntää. Se on asia, jossa maamme vasemmistolaisilla voimilla on edlleen suuri haaste edessään, sillä muutoin jäävät tulokset aina heikommiksi.

****************************

TERVEYSRAHASTOILLA LISÄÄ YKSITYISTÄMISTÄ

Aika ajoin, joskin asiaan nähden liian huonosti - on ollut esillä suunnitteilla oleva kansallinen terveysrahasto. Asiasta puhui ansiokkaasti toukokuussa SKP:n edustajakokuksessa nokialainen sairaskassanhoitaja Tuula Palomäki, joka tunsi asiaa ja taustoja. Nyt asiaan on korkea aika palata.

Asia havahdutti uudelleen ja nousi omaan tietoisuuteeni, kun THL:n osaston päällikkö Kärkkäinen viittaa TERVEYSRAHASTOLLA LISÄÄ YKSITYISTÄMISTÄ siihen taannoisessa kuntaseminaarissa. Ja varsinkin nyt, kun tuoreet uutiset kertovat, miten Turkuun tulee vauhdilla uusia yksityisiä terveydenhuollon toimijoita!

*****************
Koko rahastohanketta ajoi Kelan edellinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen. 
Idea on, että valtion, kuntien ja Kelan terveyteen käyttämät varat koottaisiin yhdeksi rahastoksi.
No, kuka siis sen jälkeen päättää rahastojen suurista summistaa?
Kuka päättää, mitä niillä tehdään?
Kuka päättä, kuka tekee?
Kuka päättää, millä hinnalla tehdään?
Entä missä tehdään?
Liisa Hyssälän - uuden Kelan johtajan otteita en ole asiassa vielä kuullut.                                                                                       
Ajatus kirkastui samalla, kun vast'ikää kerrottiin Turkuun tulevasta uudesta yksityissairaalasta. Puhumattakaan, että kaupungin perusturvalautakunta taannoin päätti järjestää yksityisin voimin yli 10 000 ihmisen terveyspalvelut.

Yksityinen  tunkeutuu näin päättäjien ja valtaeliitin turvin joka rakoon. Se ei tee varmaan sitä hyvää hyvyyttään, vaan kootakseen voittoja sijoituksilleen.

Kupittaan asemalle entisiin Euromarketin tiloihin on tulossa yksityyissairaala, erikoisyksikkö, joka keskittyy urheiluvammoihin ja ortopediaan.
-   Muuten, kun yleensä virkahommissa eikä kaikkialla muuallakaan lääkäri voi enää tehdä töitä yli 70-vuotiaana, tulisiko Oravalle työstävieroitusoireita, ellei perusteta tätä yksityistä sairaalaa?

Urheilupaikat, monet kentät ja hallit ovat lähellä, ja TYKS samoin muutaman sadan metrin päässä.
-   Aivan kuten vanhusten pitkäaikaishoidossakin on yksityinen halunnut rakentaa toimiaan kaupunginsairaalan tontille..kuin varmistaakseen asemaansa julkisen osana...mihin se kaiken aikaa pyrkiikin...

Mutta jos julkinen sektori ostaa yksityissairaalasta operaatioita, on raha muusta th:n budjetista pois, eikä hinta ole pieni. Jos tapaturmassa tai muuten vakuutuslaitos maksaa, tietää se samalla sitä, että jollain aikaviiveellä vakuutusmaksut nousevat varmasti,  kuten likkennevakuutuksissa on jo tapahtunut.

Mutta se terveysrahasto?
Suunnitelmaan kuuluu, että kun rahat on koottu yhteen kassaan,
-  palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kansalliselle rahastolle,
-  rahastoa hallinnoidaan keskitetysti ja valtakunnallisesti.
- alueelliset organisatiot huolehtivat palvelujen järjestämisestä, seurannasta ja rahaliikenteestä keskitetysti ohjattuna ja yhteisen tietojärjestelmän avulla
- kunnallliset yksiköt, yksityiset ja kolmas sektori tuottavat palveluja tasavertaisian kilpailijoina.
 

Miten käy palvelujen syrjäseuduilla?
Tätä aprikoi edustajakokouksessa jo Tuula Palomäkikin. Kilpailutilanne ajaa helposti niin demokratian kuin koko julkisen sektorin kuihtumiseen. Nythän 2/3 kuntien budjeteista kuuluu terveydenhuoltoon, jolloin  nuo rahat olisivat kokonaan pois kuntapäättäjien valvonnasta. Rahastoilla on omat sääntönsä ja lakinsa. Demokratia heikentyy edelleen, kun  palvelujen tuottajat keskittyisivät yksityistämisen myötä. Isot syövät pienet. Myös kaupunkien terveyspalvelut yksityistyvät, kuten Turussa nyt jo laajenee.
Päivystys on ollut MedOnen hallinassa jo vuosia ja käyttäjät ovat tosi tyytymättömiä.

Lopputulema aikanaan on varmaan se, että koko terveydenhuoltoa hallitsevat ne muutamat pörssissä olevat ylikansalliset yhtiöt, joiden ainoa tavoite on tuotaa omistajilleen lisää pääomia suurina voittoina.
Mistä sen jälkeen päättäisi kunnan terveyslautakunta, missä olisi nykyinenkään vajaa demokratia sen jälkeen?

Eduskuntavaalit ovat toden totta vaalit 
*   yksityistämisen puolesta vai sitä vastaan,
*   julkisten palvelujen puolesta tai sitä vastaan,   
*   tasa-arvoisten oikeuksian ja palvelujen puolesta vai sitä vastsaan.

Kumman puolen sinä valitset?

KOMMUNISTIEN SYRJIMISESSÄ UUSIA MUOTOJA

Suurin osa väestöstä tietää maamme historiasta, miten kommunistien toiminta oli kiellettyä maassamme 1918 jälkeen aina Pariisin rauhansopimukseen asti. Monissa maissa jatkui jopa virallinen virkakielto kommunistien osalta, eikä esim. USA:n viisumia ollut SKP:n jäsenellä mahdollisuutta saada vielä 1990-luvulla, tästä päivästä en tiedä. Suomessa virkakieltokäytäntö oli epävirallinen mutta tosi. Se koski yliopistojen, oikeuslaitoksen, poliisin ja valtionhallinnon sekä kuntien merkittäviä virkoja. Puhumattakaan ulkoasiainhallinnosta tai puolustuslaitoksesta, jossa ei kommunisteille sijaa ollut.

Vaan sama meno jatkuu edelleen. 
Nyt se on saanut uusia muotoja. Siitä osoituksena vaalikampanajan aikainen syrjintä, joka koskee toki valtaosaa ulkoparlamentaarisia puolueita.
Kuitenkin niistä ainoana on SKP:lla takanaan myö eduskuntahistoriansa, ja puolue on valtakunnallien puolue, jolla myös edustajia valittu vaaleilla kunnanvaltuustoihin.

SKP:n vaaliohjelmien  vahvuus on ollut vuosia jo vastustajienkin tunnustama asiantuntevuus. Ohjelmat ja kamppailut niiden pulesta ovat konkreettisia ja niissä on myös osoitetu keinot rahoitukseen. Ne korjaisivat maassa eriarvoisuuden  ja köyhyyden, jotka nyt vain pahenevat.


KEINOT OVAT MONET
*  Uusi vaalilaki ja mm. sen myötä tulossa oleva 3 % äänikynnys
*  Vain parlamenttipuolueet kutsutaan useimpiin vaalipaneeleihin
*  Ammattiliitot julkaisevat tenteissään vain eduskuntapuolueiden näkökulmat ja ohjelmia 
*  Lehtien mielipidepalstoilla totaalisulku alkaa jo näkyä SKP:n ehdokkaiden osalta
*  Vaalikonekyselyssä SKP:n ehdokkaiden pois jättäminen, so ihmisille ei välitetä tietoa kommunistien näkökumista - tuore esimerkki Turun Sanomien menettelystä! Varsinais-Suomessa on täysi ehdokaslista, jossa erityisyys vielä, että naisia on enemmistö!

Edellä keinoja, joilla halutaan vaieta SKP:n kampanja kuoliaaksi.
Tavoitteena on myös säätiöidä eduskunta nykyisille puolueille äänikynnyksen avulla.
Ei tarvitse ihmetellä, jos äänestysaktiivisuus laskee. Ihmiset ovat moneen kertaan pettyneet nyt hallituksessa ja edukunnassa oleviin puolueisiin. Siksi lähes puolet kansasta jättää menemättä vaaliuurnille. Eduskunnassa istuvien puolueiden politiikassa ei nähdä vaihtoehtoja.

Onko kommunistien vaalikamppailussa pelättävää? Miksi se halutaan kaikin keinoin tukkia.
Ihmislle ei uskalleta kertoa SKP:n vaihtoehtoja.
Kommunisteja ei saa päästää samoille foorumeille kuin eduskuntapuolueet, jotta näille ei tulisi hankalia tilanteita ihmisten edessä.

Tämä on suomalaista demokratiaa. Sa on samanlaista kuin suomalainen korruptoitumaton yhteiskunta. Se on samaa kuin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Tässä maassa niin hyvinvointi, korruption puuttuminen kuin demokratiakin ovat pelkkä kupla.

SKP TIESI JO VUOSIA SITTEN PERUSTURVAN SURKEAN TASON

Kaksi päivää sitten kysyin blogissani:
Kuka voi paremmin Kokoomuksen Suomessa? -  kun puolue julkisti vaaliohjelmansa.
Itse kirjoitin siihen muutamasta näkövinkkelistä vastauksen, jotka on luettavissa edellisessä tekstissä

Tänään THL täydensi asiaa.
Se julkisti, että....

...Suomen perusturvan taso on matala ja se on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä.  THL:n mukaan osa perustulon varassa elävistä talouksista ei pysty kattamaan tuloillaan edes kohtuullisen minimin mukaista kulutusta.

Kohtuullisen minimikulutuksen pystyvät kattamaan vain eläkkeensaajat takuueläkkeen myötä. Muiden perusturvan varassa olevien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan kohtuullisesta minimikulutuksen tasosta vain kaksi kolmannesta.
Minimikulutuksen tason kattamiseen kuluu yksin asuvalta asumiskulujen jälkeen 575 - 660 euroa kuukaudessa. 
 
THL huomauttaa myös, että perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut vuodesta 1990 ja on hyvin korkea.
 
THL laskee, että vuonna 1995 yksin asuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia sopivaksi katsotun vähimmäisturvan tasosta, kun viime vuonna se kattoi vain 62 prosenttia.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos laskee, että maamme vähimmäisturvan taso jää hieman länsieurooppalaisen keskitason alapuolelle, kun mukaan lasketaan asumismenot.
Vuonna 2005 asui noin 150 000 suomalaista sellaisessa kotitaloudessa, jonka bruttotuloista yli 90 prosenttia tuli perusturvaetuuksista. Näin asuvien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.



Jo vuosia ovat Demokraattinen naisverksto, SKP, Sairaus-ja Tapaturmainvalidien liitto ja joukko erilaisia yhdistyksiä vaatinut maahan kaikkein pienituloisimmille 900 euron perusturvaa. Yksittäiset kansalaiset ovat tuhatmäärin allekijroittaneet asiasta vetoomuksen, ja allekirjoityusten keruu jatkuu.
Perusturva 900 €  tulee antaa heille, joiden kuukausittainen tulo jää sen alle pienen eläkkeen, päivärahan, toimeentulotuen, äitiyspäiväraha, opintojen tai minimaalisten ansiotulojse / osa-aikatyön vuoksi.


Ko 900 € tulee olla verotonta tuloa, ja siihen tulee saada asumistuki normaalisti, joko yleinen tai eläkkeensaajan asumistuki.


Tämä on tavoite, jolla SKP osoittaa olleensa jo vuosia aikaansa edellä!
Siksi se on ajankohtrainen  tavoite edelleen!!