ON KYSE LUOKKATAISTELUSTA kun ruoan hinta nousee

Ruoan hinta nousee - nälkä ja leipäjonot kasvavat - luokkataistelusta kyse

Tiedot maailmalta kertovat, että ruoan hinta nousee. Ennustetaan, että vuoden 2008 kaltainen ruokakriisi on lähestymässä taas.

Näin on sekä maailman vauraissa maissa köyhimpien osalta, mutta näin on varsinkin köyhissä maissa. Sääolot, oljynhinnan nousut, tulvat eivät ole yksinomaisia selittäjiä
Myös muut tekijä vaikuttavat hinnan nousuun. Ihmisten toiminta, kuten pankkiirit, finanssitalot, osakkeiden omistajat, pörssit vaikuttavat sijoittajiin ja hintojen kehitykseen. Ja leipäjonot myös Suomessa kasvavat.

-  Ns. löysä raha sijoittaa pääomia ruokaa, mm. vehnän ja riisin  hintaa, ja tästä on kasvamassa uusi kupla - selittää sijoitusyhtiön johtaja.
Samaan aikaan kasvavan väestön lisääntyvä ruoan tarve pitää hinnan ylhäällä.
Jos näin jatkuu, seuraus on dramattinen. Nyt A-Studiossa haastateltu perhe Ugandassa, joka kolme vuotta sitten söi kolmesti päivässä,  ei saa ruokaa nyt aina joka päivä ollenkaan.
 

-  Löysää rahaa sijoitetaan maatalousbisnekseen. Suomesta on myös nyt ilmoitetun mukaan runsaasti rahoittajia mm. Ukrainan mustanmullan alueen maatalouteen aina Peter Fagernäsiä myöten. Niin yksityisssijoittajia kuin sijoitusfirmoja. Jotta maailman ruokavarastot eivät ehtyisi, on luotava uusia satoennätyksiä vuosi vuodelta, toteaa sijoittajan edustaja. 

Sijoittajat toimivat markkinalakien mukaan  Mutta se ei ole inhimillistä, kuten ylipäänsä koko kapitalistinen järjestelmä, joka on osoittanut epäoikeudenmukaisuutensa.  Se syventää eriarvoisuutta niin kansojen kesken kuin väestöjen sisällä

Vaan mitä tekee EU?
Jotta ruoan hinta pysyy korkeana ja niin tuottajat mutta ennen muuta sijoittajat saavat voittoja, säätelee EU kaiken aikaa ruoan tuotantoa:  viljellyn maan pinta-alaa, hoidettavan karjan määrää ja kalasaaliiden määrää. 

Ymmärrän kuitenkin, että huolimatta sääkatastrofeista ei ruokakatastrofi olisi suinkaan niin lähellä ja vaarallisena kuin nyt ennakoidaan, jos maatalouspolitiikkaa hoidettaisiin toisella tavalla. Siinä on kyse maapallon  kehityksestä. Kansojen välinen mutta myös eri maiden sisäinen kahtiajako syvenee, aivan kuten Suomessakin kansan kahtiajako yhä rikaampiin ja käyhempiin. Ennen muuta pohjoisen ja etelän väliset erot syvenevät. Keinot ovat erilaiset ja sektorit vaihtelevia, mutta yhtä kaikki lopputulos lisää köyhyyttä ja nälkää.

Mitä seuraavaksi?
Kun ihmisillä on nälkä, kun ei ole töitä, on seuraava vaihe ihmisten nousu vastarintaan, kuten nyt on ollut Tunisiassa, kaduilla Ranskassa, Kreikassa, Irlannissa ja monilla puolin Eurooppaa puhumattakaan köyhien maiden ihmisistä.  Myös samoista syistä ihmiset lähtivät liikkeelle tammikuussa 1918 - vaatien leipää, sosiaaliturvaa ja työtä. Alkoi luokkasota 28.1. 1919.  Leipävarras nousee - luokkataistelu kiristyy!
Nälkää ja köyhyyttä säädellään luokkalähtökohdista.