On aikoihin eletty.
Turun kaupunginhallitus viisaudessaan kuultuaan lakimiehiä päätti joulukuussa 2010 lakkauttaa vaalikaudeksi nimeämänsä vanhusneuvoston. Nyt oli vaalikauden puoliväli ja neuvosto pyysi mm. perusturvalauatkuunnalta yhteenvetoa miten tähän mennessä on kaupungin vanhuspoliittinen strategia ja sen toteutus edennyt!
VAnhusneuvosto oli pieni, mutta tärkeä kanava, jossa reagoida, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja vanhuksia koskevissa asioissa. Kyse ei lakkauttamisessa voinut olla edes taloudellinen, siksi harvoin kokouksia oli. On todella vaikea ymmärtää mihin lakkauttammisella tähdättiin, koska kaupungissa on runsaasti vanhuksia, joiden tulevaisuuden asioista kunta päättää, ja joihin vanhusneuvosto saattoi lausua kantansa.
Oliko ongelma se, että neuvosto asetti joulukuun kokouksessa perusturvalautakunnan edustajille hankalia kysymyksiä. Oliko ongelma se, että kaupungin strategia lakkauttaa yli 400 vanhainkotipaikkaa on saanut vahvaa kritiikkiä suurelta osalta kuntalaisia. Vai oliko ylipäänsä vanhuspoliittisen strategian eteneminen vaiheessa, josta ei haluta laajaa keskustelua.
Samaan aikaan tunnettu tosiasia on palvelujen suuri takkuilu, joka erityisesti alkoi kun sosiaali- ja terveystoimi reilu vuosi sitten yhdistettiin. Vieläkään ei homma suju, ja ongelmia kertyy.
Miten kj Mikko Randell (kok), lautakunnan pj Juhani Leppä (kok) ja kh:n pj Minna Arve (kok) vievät vanhustenhuoltoa kaupungissamme eteenpäin? Tiedän, ettei vanhusneuvosto asioita voi ratkaista, mutta olimme vanhusten osalta yksi demokratian elementti. Aivan kuin nuorisolla on nuorisolautakuntansa, kulttuurilla omansa jne.
Siinäpä kysymys, josta osavastuussa myös muiden puolueiden jäsenet esim. kaupunginhallituksessa.
Nyt on mm. eläkeläisjärjestöjen toiminta-anomusten käsittely tilanteessa, josta ei tietoa, sillä vanhusneuvostolla ollut asiassa tärkeä rooli.
Näin demokratiaa ja vanhuksia arvostetaan Turussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti