maanantai 18. huhtikuuta 2011

DAY AFTER

Yö on nukuttu, päivällä pöytää siivottu ja uutisia kuunneltu.  

Mikään ei ole muuttunut.
Maata johtaa jatkossakin kovan ytimen porvarillinen politiikka, jos merkit paikkansa pitävät.

Kuten jo FB:ssa ajatukseni ilmaisinkin, ei ole vaikea ymmärtää vanhempieni tuntoja ja tunteita siitä, millaista oli elää 30-luvulla. Sodan vastustajat, demokraattisesti ajatelleet ihmiset myös taiteen ja älymystön piiristä ihmiset vietiin ja he viruivat pidätettyina turvasäilössä -  puhumattakaan monista kommunisteista, jotka menettivät poliittisen vainon vuoksi henkensä. 

Nyt Soini kertoo olevansa pienen ihmisen asialla.
-   Eikäs ole.
Demarit väittävät olevansa ylpeitä hopeatilasta, kuten Jutta sanoi.
-   Vaan hävisivät rutkasti ja saivat vuosikymmeniin alhaisimman kannatuksen.
Katainen kehuu historiallisella voitollaan, mutta menetti myös.

Revi siitä sitten kuka voitti, kuka ei. Mutta jos hallituksessa ovat nämä kolme suurinta puoluetta, istuu pöydän ääressä patamustaa oikeistoa joka verhoaa itsensä työväenpuolueeksi, istuu sapelinkolistajain puolue, jota kolmekymmenluvulla edusti ajan hengessä IKL ja demarit tarvitaan taas vakuusmiehiksi, jotta työmies pysyy vaiti.

Lopputuloksena jatkuu sen laikkauslistapolitiikan tekeminen, johon Jutta jo ilmoittautui viime viikolla vapaaehtoisesti panelistina mukaan. 'On uskallettava tunnustaa että pitää leikata.'
Ja Soini on jo löysännyt henkseleitään: pitää neuvotella, pitää ymmärtää, että on tehtävä kompromisseja, kyllä kansa tietää.

Muuta en taida sanoa kuin voi veljet, kovat on ajat edessä!
Työtä pienituloisten ja köyhien kanssa on tehtävä entistä tiiviimmin. Sitä ei uusi hallitus tee!!
Kommunistit ovat yhä tärkeämmässä roolissa.

Ei kommentteja: