Kirjastokamppailu jatkuu...

vaikka kaiken aikaa informoidaan sulkemisesta ja kirjastoautojen ajamisen aloittamisesta..
Kaupungin johdolla ja kulttuuriyoimella / kirjaston johtajalla on kova kiire markkinoida, että asia on loppuun käsitelty.
Vaan ei ole. Kunhan saavat nyt ensin kh:sta ulos vastauksen oikaisupäätökseen...ja sitten siitä lähtee hallintovalitus.
Ei ole olemassa yhdenkään elimen päätöstä vuokrasopimuksen irtisanomisesta!

Pari päivää sitten ihmettelin kirjastoitoimenjohtajalle, miksi väärää tietoa annetaan mm. kirjaston kotisivulla pääuutisena - siis että martti ja mikael lpoettavat 15.3.
Inkeri Näätsaari kertoikin tuohon, että tiedotteessa on virhe, ja hän on pyytänyt korjaamaan, ettei sulkeminen 15.3. ole kh:n päätös vaan valtuuston päätös viime marraskuulta.
No, eipä ole kahdessa päivässä korjattu asiaa. Kun sitten menin kysymään, missä on päätetty 15.3 päivämäärä niin, että se on lainvoimainen päätös, ei vastausta ole tullut. Valtuusto kun semmosta ei ole päättänyt. Eikä lautakunta. Eikä semmosta voi päättää kh ja varsinkaan tiolanteessa, jossa sen päätös ylitti toimivalla päätöksen toiselta osalta elikkä vuokrasopimukseen liittyen.

No, kaikkiaa on edelleen kulttuuritoimen johdon, kirjastojohdon, kaupungin johdion ha hallituksen enemmistön toiminta ja töppöset vallan sekaisin - lakiosastosta puhumattakaan!!
Odottelemme nyt hallituksen vastinetta.

Lähetystöjä ja allekirjoituksia riittää!
Ensi maanantaina menevät lapset luovuttamaan sanojen lasten piirustukset ja allekirjpoitukset, joissa pulustetaan kirjastoa osana lähialueen elämää. Lasten allekirjoituksia on satoja. Samalla kerralla luovutetaan taas lisää myös aikuisten allekirjoituksia.

Kulttuurivaikuttajat mukana jo vuosia
Selaillessani parin vuoden takaa käynnistynyttä adressia verkossa - jossa vaaditaan Martin kirjaston säilyttämistä - löytyy sieltä tunnettuja kulttuurinimiä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti:
Markku Into
Heli Laaksonen
Eeva Nikoskelainen
Helena Marttinen
ja mielenosoituksessa puhumassa olleet
Veijo Hietala ja
Niina Repo.

Ja paljon muita, mm. vasta valkosipulipalkinnolla palkittu Suvi Auvinen haastattelussa kauhituu Turun kirjastopoltiikkaa.

On merkillistä, elleivät päättäjät voi myöntyä ja tehdä asiassa uutta päätöstä. Eikä kompromissit nyt enää riitä!
Vai miten ajattelet!

KH:n kokouksesta virheellistä infoa

Kun maanantain kaupunginhallituksen kokus oli jättänyt pöydälle oikaisuvaatimuksen kirjastoasiassa, on uutisointi siitä ollut varsin monenlaista.
On kerrottu, että laikimies ei näe tarvetta oikaisuvaatimukselle - se noin keskeisin tiivistelmä aiheessa. Että päätöksen tausta olisi siinä.
Mutta kun se ei mene niin. Kokousessa oli esittelijä, kj Maija Kyttä poistanut päätösesityksestä lakiosaston perustelut, jotka siis ovatkin asian vierestä.

Kun kh.n kokous päätti panna asian pöydälle, ja esittelijäkin oli poistanut lakiosaston kannan, uutisoidaan kuntalaisille edelleen kuin asiassa oltaisiin loppusuoralla.
Mutta aika näyttää kuka vetää pidemmän korren: tahot jotka haluavat sytyttää kirjarovioita, vai kirjastojen säilyttäjät!
Kamppailu jatkuu.

Kaupunginhallituksen hölmö vastine ?!?

Turussa Pro Kirjasto - liike jätti määräajassa oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätökseen, jossa se päätti mm. irtisanoa kahden lakkautettavaksi tuomitun kirjaston toimitilojen irtisanomiset. Se oli asia, jossa hallituksella ei olisi valtaa tehdä päätöstä!

Marssijärjestys oikaisuvaatimuksessa ja valituksissa:
Laki lähtee siitä, että ensimmäinen vaihe on oikaisuvaatimus, ja sen jälkeen voi jatkaa hallintovalituksella oikeuteen. Huomenna 9.2. on kh:n listalla lakimiesosaston lausuntoon perustuva kj Maija Kytän päätösesitys annettavaski oikaisuvaatimukseemme. Vielä ei siis ole varsinaisesta valituksesta kysymys, se tehdään hallinto-oikeuteen. Sen mekin tiedämme Pro Kirjasto-liikkeessä.

Mutta minkälainen on lakiosaston / kj:n päätösesitys oikaisuvaatimuselle ?!
Vähintäin kummallinen!

Siinä perustellaan toki miten kh:lla on asiassa otto-oikeus. Otto-menettelyä sinänsä emme olekaan vaatineet korjattavaksi, vaan asiassa kh:n päätöksen sisältöä, jossa kh ylitti toimivaltanasa!
Ottaessaan asian käsittelyyn ei kh:lla ole oikeutta tehdä päätöstä asiassa, jossa valtuusto on vahvistanut vallan lautakunnalle - siis tässä nyt kyseessä olevat tilojen vuokraukset ja niiden irtisanomiset. Siitä on valtuuston vahvistama ohjesääntö, joka toteaa asian lautakunnan toimivallaksi.

Edelleen vastineessä väitetään, ettei oikaisuvaatimuksessa voida ottaa kantaa tarkoituksenmukaisuuteen, vaan siitä päättä kaikessa viisaudessaan vain hallitus. Kuitenkin juuri oikaisuvaatimuksessa on toinen argumentaatioalue juridisten perustelujen lisäksi päätöksen tarkoituksenmukaisuus!

Outoa, että näin triviaaleissa asioissa lakiosaston tuomari antaa perusteet esittä oikaisuvaatimuksen hylkyä. Oikaisuvaatimus on kumminkin kaikkien pykälien mukaan tehty asiassa oikein perustein ja oikeassa ajassa oikealla tavalla.

Onko tässä herra tuomari Mikko Heiskanen 3.2.2009 ollut ajattelematon, huolimaton, ylimielinen, tarkoitushakuinen, ammattitaidoton - vai haluaako hän tällaisella lausunnolla ja päätösperustelulla auttaa
ja kannustaa meitä valituksemme jatkoprosessissa. Sen olemme tässä tapatuksessa ilman mutta tekemässä.
Asiaan voit tutustua Turun kotisivuilla kohdassa kaupunginhallituksen kätittelyyn 9.2. tulevat asiat.

Kommentoi, jos olen väärässä, mutta lue ensin tarkkaan perustelemamme oikaisuvaatimus listan alussa.

"Isot veneet tekevät kauppansa" - vaan förillä reissaa köyhä kansa

Eilen uutisten yhteydessä oli pätkä jostain venemessuista, jossa jututettiin myös veneiden valmistajia.
Kysymys esitettiin siitä näkökulmasta, miten nyt tekevät kauppansa erilaiset veneet, kun lama kolkuttaa, alamäki jatkuu ja kaikkea vastaavaa.
Aluksi hämmästyttävältä, mutta tarkemmin ajatellen varsin loogiselta kuuluikin vastaus:
" Lähinnä pienten veneiden kauppa on hyytynyt tai jopa vähenynyt, mutta kaikkein suurimpien veneiden osalta ei tällaista ilmiötä ole havaittavissa. Kaikkein suurimmat veneet tekevät kauppansa aivan kuten tähänkin asti!"

Siinäpä se.
Eivät ole laman merkit koskettaneet rikkainta kansanosaa lainkaan.
Käytettävissä olevia varoja on edelleen kuin ennenkin. Ei osteta lainalla, ei ole ongelmia luototuksessa, vaan ostetaan ne suurimmat veneet olemassa olevalla pääomalla. Näin paljastuu samalla kirkkaasti ja käytännössä myös se, ettei lama ole siis lainkaan pannut ahtaalle tätä kansakunnan kermaa, kuten helposti voi ymmärtääkin. Tämähän on tyypillistä kapitalistiselle järjestelmälle ja ennen muuta seurausta harjoitetusta uusliberalistisesta talouspolitiikasta.

Koko globaalin tilanteen taustalla on omistavan luokan rikkauksien kasaaminen. Spekulatiivisella rahalla keinotellen kootaan rikkauksia ilman, että työllä tuotetaan vaurautta. Tässä kohtaa pörssikauppa on toiminut, mutta onko se samalla johtanut jonkun tien loppuun?
Mihin päädytään lähitulevaisuudessa ja vähän pidemmälläkin aikavälillä?
Onko jo polittisella kentällä niidenkin tunnustettava kapitalismin kriisi, jotka eivät sitä ole tunnustaneet tähän mennessä.

Sata-komitean raportin mukaan ei ole odotettavissakaan korjausliikkeitä siihen, kuka voi ostaa veneitä ja millaisia veneitä. Niitä kun eivät osta ihmiset, jotka ovat peruspäivärahoilla, taitetun indeksin pienentämillä tavallisilla eläkkeillä eivätkä myöskään liioin työelämässä olevat, ellei ole oikein paksua lompsaa jossain kätkössä.
- Työpaikatkaan kun eivät nykyään ole varman päälle pysyviä. Uhka leijuu yhä useamman yllä.

Veneiden ostamisen sijaan tavallinen kansa miettii nyt, miten selviytyä arjessa. Köyhin osa kansaa joutuu sinnittelemään entistä enemmän. Leipäjonot kasvavat. Uusia köyhien ryhmiä tulee lisää, kertovat niin kirkon diakoniatyö kuin pelastusarmeija kumpikin tahoillaan. Lasten keskuudessa on jo yli 12 % heitä, jotka elävät köyhyydessä. Ei ole ihme, jos syrjäytymisen alkeet tulevat siitä, että oma itsetunto rapistuu jo lapsuudessa tuon köyhyyden myötä. Ei ole uhmisarvoin tunne samanlainen kuin muilla samanikäisillä.

Veneilykausi on vielä kaukana.
Mutta samalla kun raharikkaat käyvät jo messuilemassa veneitä, on se toinen osa kansaa kaukana siitä.
Sen toiveena on työn säilyminen tai työn saaminen, arjesta selviytyminen.
Siihen ei mahdu veneistä haaveileminen.
- Tai haaveilla toki saa, mutta kurjaa, jos haaveilee epärealistisia asioita ja joutuu yhä uudelleen pettymään.

Mistä sinä muuten haaveilet?

Sosiaaliturva ja SATA-komitean työ

Siinä aiheet viime lauantain seminaarissa, jonka bloginpitäjä (oik.) avasi Demokraattisen naisverkoston nimissä.- Muut järjestäjät olivat SKP ja DSL:n opintokeskus.
Vasemmalla kuvassa alustajista Heikki Hiilamo, diak.AMKK:n osastonjohtaja, joka on myös sata-komitean perusturvajasoton jäsen. Vahvaa sanottavaa ja tutkittua tietoa oli Hiilamolla näköaloista ja sudenkuopista niin nykyisessä tilanteessa kuin ennakoidussa suunnitelmassakin.
Hän totesi mm. miten toimeentulotuen verotus on noussut vallan huikeasti ja on osalktaan kiristämässä kaikkein heikomman tulon varassa eläviä. Toinen alustaja oli Turun yliopiston sos.pol. laitoksen yliasssistennti Ilpo Airio, joka on yksi prof. Ritakallion köyhyystutkimustyöryhmän jäseniä. Hän esitti alustuksensa lopuksi varsin terävän kysymyksenasettelun:
- Onko yhteiskunta menestynyt, kun olemme kilpailukykyisisä, muutosvalmiita, koko ajan liikeellä ja ajan hermolla? Vai onko yhteiskunnan suuruus siinä, miten kohtelemme niitä, jotka eivät tule toimeen ilman yhteiskunnan apua, kuten sairaat, vanhukset ja lapset?

Siinäpä se sanottuna!
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professorin Jari Heinosen alustusosuudessa oli paljon konkreettista. Hän totesi heti aölkuun, miten Suomessa sosiaaliturva on Euroopan alakastai. Stakesin taannoisten tilastojen mukaan käytettiin sosiaalimenoihin Suomessa 26.7%, kun sen sijaan esim. Tanskassa 30 % ja Ruotsissa 32 %.
Mitattuna ja sidottuna ostovoimaan ollaan myös selvästi alle keskiarvon. Esim. perusturva on maassamme varsin alhainen: Yksinhuoltajalla se on esim. Suomessa 481 € mutta Tanskassa 873 €. Vastaavasti yksineläjällä se on Suomessa 290 € mutta Tanskassa 403€.
Näin ei voi kehua lottovoitosta syntyä Suomeen!
Samaan aikaan on Suomessa asiakasmaksut muita korkeampia!

Kuitenkaan ei Sata-komitean raportin mukaan ole tulossa mitään oleellista muutosta näihin asioihin.
Jos kahden vuoden kuluttua puhutaan esim. kansaneläkkeen 100 euron korotuksesta, on inflaatio syönyt korotuksen jo ennen sitä. Ajatellaan nyt vaan vaikka kaikkia hitnojen nousuja, jotka juuri pienituloisia rokottavat eniten.

Koko seminaarista ja sen lukuisista puheenvuorosita voisi kirjoitaa vaikka miten. Jos sinua kiinnostaa tarkemmin, löydät yhden yhteenvedon Kulmakuntalehden sivuilta verkosta (5.2.09, s. 2 KULMIS , näköislehti)
tai perjantaina 7.2. ilmestyvän Tiedonantajan laajemmassa artikkelissa.
Kumpaakin voin suositella, jälkimmäistä varsinkin.

Keskustelu oli vilkasta niin salissa kuin tauolla.


Oheisessä kuvassa puheenvuoroa keskustelun aikan käyttämässä Työttömien valtakunnallisen yhteisjärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen. Toinen naisvaikuttaja joka oli varsinaisen pyydetyn alustuksen puheenvuoron käyttäjä oli SAK:n valtuuston jäsen Eila Hannula Turusta, joka käsitteli varsin kriittisesti SAK:n tapaa toimia mm. sosiaalipoliittista tupoa tehdessään tai ollessaan sata-komiteassa mukana. Eilan puheenvuoro pursuaa käytännön arjen ongelmia, joiden kanssa vähävaraiset nyt kamppailevat. Eilan kanssa sovittiin jatkosta, ja toimimme edelleen näissä asioissa! Eila, hyvä!
Edelleen arjen ja perheen näkökulmaa selvitti opiskelija ja pienen lapsen äiti Camilla Kantola, joka osoitti nykyisessa sosiaaliturvassa lukuisia epäkohtia ja porsaanreikiä, joiden vuoksi ihminen eri elämäntilanteissa putoaa helposti tuon turvaverkon läpi. Ja kuten tunnettua, koitellaan nykyään varsinkin lapsiperheitä vallan rankasti.

Luokkasodan alkamisesta 91 vuotta

(kuvat Toivo Koivisto)
Viime viikolla 27.1. tuli kuluneeksi 91 vuotta siitä, kun maassamme alkoi yksi Euroopan historian verismmistä veljessodista; alkoi punaisten liikkeelle lähtotilanteessa, jossa valkokaartit olivat ottaneet itselleen oikeuden maassa toimia ns. järjestyksen valvojia.
Köyhät olivat vailla ruokaa, työtä, lämpimiä vaatteita ja - asunotoja. Torpparilaitos oli vallalla vangiten tietynlaiseen orjuuteen edelleen maamme maaseutuköyhälistön.

Vuoden kuluessa oli lähes 40 000 ihmistä menettänyt henkensä. Heistä osa kuoli paitsi taisteluissa, erityisesti teloitettuna tiettömillä taipaleilla, vieläkin tuntematomiin paikkoin. Tuhannet kuolivat vankileirfeillä nalkään, kidutuksiin ja tauteihin, ja huomattava määrä myös pian vapautmisensa jälkeen aliravitsemukseen.
Taistelujen jälkeen valkoinen Suomi saksalaisten avulla otti vallan maassa ja julisti työväenliikkeen tuolleet tuhotuksi ainakin 50 vuoden ajaksi. Tuo ei tietysti toteutunut. Siinä porvaristo erehtyi pahan verran.

***************
Viime viikonloppuna 31.1. osallistui SKP:n keskuskomitea Turussa lauantaina pidettyyn sosiaatliturva ja Sata-komiten työ - seminaariin. Illalla oli juhla, jossa kunnioitettiin ja muistettiin historiaa teemalla PUNAISIA 1918.
Sunnuntai-aamuna ennen keskuskomitean kokousta oli joukko keskuskomitean jäseniä, Turun komm. Nuorten jäseniä ja muita turkulaisia Turun hautausmaalla jälleen lippuineen laskemassa kukkavihot henkensä menettäneiden kunniaksi. Oheiset kuvat kertovat tapahtumasta raikkaana pakkasaamuna.
T-Talolla oli koottuna myös muistonäyttely viime vuoden laajasta näyttelyaineistosta, joka silloin koottiin 90-vuotijuhlan ajankohtana ja oli viikon esillä.
***************
Miten sinä muistit tätä tapahtumaa 91 vuoden takaa?