Eira kirjoittaa asiaa!

Slummiutuvatko Turun lähiöt

Turun Sanomat 17.6 2010 02:30:45

Eira Kejonen
Turun kaupungin toimialat esittävät säästökohteita toimintaedellytysten heikentämisen uhallakin. Tilojen saneeraamista, yhdistämistä, myymistä ja toimintojen lakkauttamista esitetään niin usein, ettei kotisivuja saada pysymään ajantasalla.

Lausteella nuorisotoimen ja tilalaitoksen päätöksillä kirjastoa ehdoteltiin nuorisotaloon ja nuorisotaloa kouluun. Lopulta jossakin päätettiinkin luopua nuorisotalosta vuokralaisineen. Nuorisotoimi ei päättänyt nuorisotalon siirrosta eikä sen sulkemisestakaan. Nuoria, nuorisotalossa toimivia vuokralaisia tai työntekijöitä ei kuultu monitoimitalosta päätettäessä.
Ketkä mistäkin päättivät, otapa tästä selvää?
Lausteen uuden, tulevaisuuden 2010-luvun hengen mukainen monitoimitalon käyttösuunnitelma vastannee, miten opetustoimen, kirjaston, terveydenhuollon ja oheen lisättyjen varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen yhteisissä tiloissa toimitaan.
”Eri toimijoiden työskentely rinnakkaisissa tiloissa avaa lukuisia mahdollisuuksia toiminnalliseen yhteistyöhön ja tilojen tehokkaaseen yhteiskäyttöön.”, kirjoitetaan tilalaitoksen kokouspöytäkirjassa ja edelleen: ” Kirjastotiloja pyritään pitämään joustavassa käytössä myös aikoina, jolloin kirjaston henkilökunta ei ole paikalla. Tilojen joustavaa käyttöä tuetaan yhteisvastuullisilla, yhteisillä pelisäännöillä.”
n
Tarvitaanko 2010-luvun hengen mukaisessa kirjastossa enää ollenkaan hiljaista, rauhallista paikkaa keskittyneeseen lukemiseen ja tutkimiseen? Onko monitoimitalossa oltava myös moniosaaja? Vastaako ”joku toinen” oman työnsä ohessa ”jonkun toisen” tehtävistä? Uhkaako ennen pitkää vähiten arvostetun toimialan työntekijää lomautus?
Turun kaupungin palvelustrategiaan on vuonna 2007 kirjattu: ”Kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä ja identiteetin rakentajana ja alueen elinvoimaisuuden ylläpitäjänä korostuu tulevaisuudessa.” ja toisaalla: ”Kulttuuritoimen rakenteellista muutosta tulee jatkaa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi.”
Kaunista, mutta miten käytännössä?
On vaikea ymmärtää, miten lähiöiden palvelut turvataan lakkauttamalla kirjastoja, kouluja, vanhainkoteja, päiväkoteja ja nuorisotaloja. Tuottavuuden tehostusyritykseksi se voidaan ymmärtää, muttei voida odottaa identiteetin rakentuvan alati muuttuvassa tai hoitamattomassa ympäristössä. Tyhjät tilat houkuttelevat vahingontekoon, etenkin, jos mielekästä toimintaa ei ole.
Luemmeko lehdestä lähiaikoina, että Kämnerinkadun päiväkoti on poltettu, kuten Pansiossa 10 vuotta tyhjillään ollut liiketila?
Slummeissakin on kulttuuria, mutta se syntyy väkivalloin lannistettujen ihmisten halusta vallata takaisin oma reviirinsä.
Elinvoimainen, hyvinvoiva ympäristö antaa asukkaalle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elintilaansa. Kulttuuria on ihmisten omaehtoinen, luova, itseä ja toista kunnioittava tekeminen.
Kirjoittaja on turkulainen rakennusarkkitehti.

Eira Kejonen