Siinä aiheet viime lauantain seminaarissa, jonka bloginpitäjä (oik.) avasi Demokraattisen naisverkoston nimissä.- Muut järjestäjät olivat SKP ja DSL:n opintokeskus.
Vasemmalla kuvassa alustajista Heikki Hiilamo, diak.AMKK:n osastonjohtaja, joka on myös sata-komitean perusturvajasoton jäsen. Vahvaa sanottavaa ja tutkittua tietoa oli Hiilamolla näköaloista ja sudenkuopista niin nykyisessä tilanteessa kuin ennakoidussa suunnitelmassakin.
Hän totesi mm. miten toimeentulotuen verotus on noussut vallan huikeasti ja on osalktaan kiristämässä kaikkein heikomman tulon varassa eläviä. Toinen alustaja oli Turun yliopiston sos.pol. laitoksen yliasssistennti Ilpo Airio, joka on yksi prof. Ritakallion köyhyystutkimustyöryhmän jäseniä. Hän esitti alustuksensa lopuksi varsin terävän kysymyksenasettelun:
- Onko yhteiskunta menestynyt, kun olemme kilpailukykyisisä, muutosvalmiita, koko ajan liikeellä ja ajan hermolla? Vai onko yhteiskunnan suuruus siinä, miten kohtelemme niitä, jotka eivät tule toimeen ilman yhteiskunnan apua, kuten sairaat, vanhukset ja lapset?
Siinäpä se sanottuna!
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professorin Jari Heinosen alustusosuudessa oli paljon konkreettista. Hän totesi heti aölkuun, miten Suomessa sosiaaliturva on Euroopan alakastai. Stakesin taannoisten tilastojen mukaan käytettiin sosiaalimenoihin Suomessa 26.7%, kun sen sijaan esim. Tanskassa 30 % ja Ruotsissa 32 %.
Mitattuna ja sidottuna ostovoimaan ollaan myös selvästi alle keskiarvon. Esim. perusturva on maassamme varsin alhainen: Yksinhuoltajalla se on esim. Suomessa 481 € mutta Tanskassa 873 €. Vastaavasti yksineläjällä se on Suomessa 290 € mutta Tanskassa 403€.
Näin ei voi kehua lottovoitosta syntyä Suomeen!
Samaan aikaan on Suomessa asiakasmaksut muita korkeampia!
Kuitenkaan ei Sata-komitean raportin mukaan ole tulossa mitään oleellista muutosta näihin asioihin.
Jos kahden vuoden kuluttua puhutaan esim. kansaneläkkeen 100 euron korotuksesta, on inflaatio syönyt korotuksen jo ennen sitä. Ajatellaan nyt vaan vaikka kaikkia hitnojen nousuja, jotka juuri pienituloisia rokottavat eniten.
Koko seminaarista ja sen lukuisista puheenvuorosita voisi kirjoitaa vaikka miten. Jos sinua kiinnostaa tarkemmin, löydät yhden yhteenvedon Kulmakuntalehden sivuilta verkosta (5.2.09, s. 2 KULMIS , näköislehti)
tai perjantaina 7.2. ilmestyvän Tiedonantajan laajemmassa artikkelissa.
Kumpaakin voin suositella, jälkimmäistä varsinkin.
Keskustelu oli vilkasta niin salissa kuin tauolla.
Oheisessä kuvassa puheenvuoroa keskustelun aikan käyttämässä Työttömien valtakunnallisen yhteisjärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen. Toinen naisvaikuttaja joka oli varsinaisen pyydetyn alustuksen puheenvuoron käyttäjä oli SAK:n valtuuston jäsen Eila Hannula Turusta, joka käsitteli varsin kriittisesti SAK:n tapaa toimia mm. sosiaalipoliittista tupoa tehdessään tai ollessaan sata-komiteassa mukana. Eilan puheenvuoro pursuaa käytännön arjen ongelmia, joiden kanssa vähävaraiset nyt kamppailevat. Eilan kanssa sovittiin jatkosta, ja toimimme edelleen näissä asioissa! Eila, hyvä!
Edelleen arjen ja perheen näkökulmaa selvitti opiskelija ja pienen lapsen äiti Camilla Kantola, joka osoitti nykyisessa sosiaaliturvassa lukuisia epäkohtia ja porsaanreikiä, joiden vuoksi ihminen eri elämäntilanteissa putoaa helposti tuon turvaverkon läpi. Ja kuten tunnettua, koitellaan nykyään varsinkin lapsiperheitä vallan rankasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti