lauantai 17. huhtikuuta 2010

Euroopan köyhyyden vastainen vuosi ei sido Suomea?

kuvassa: leipäjono kasvaa Hakaniemessä.. 
 Koko unioni ei ole sinällään minun juttuni, äänestin aikanaan EI - mutta todettakoon kumminkin, että tämä vuosi on EU:sa nimetty kunniallisesti köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen vuodeksi.
Siitä kunnia annettava.
Mutta mitä maamme on tehnyt tuon sitoutumisen merkeissä?

Mitä ko. teemavuodelle on EU:ssa asetettu tavoitteiksi?

Vahvistetussa suunnitelmassa on tavoitteet ja suuntaa antavat periaatteet löytyvät 2.artiklassa.
Ne ovat a) oikeuksien tunnustaminen b) yhteisvastuu ja osallistuminen c) yhteenkuuluvuus d) sitoutuminen ja käytännön toiminta

Tarkemmin sisällöistä voisi poimia muutamia vallan erinomaisia asioita, joita kaipaisi meilläkin maamme hallituksen huomioivan - toisin kuin pysähtyä esim. kaiken kustannusneutraaliin suunnittelemiseen, kuten mm. sata-komitealle annettiin tehtäväksi.

a) Tunnustetaan köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien perusoikeus ihmisrvoiseen elämäänja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnaliseen toimintaan...Lisätään julkista tietoisuutta köyhyydessä elävien ja erityisesti haavoittuvassa tilanteessa eläiven ryhmien ja henkilöiden tilanteesta ja edistetään toimia, joilla nämä ihmiset voivat aidosti hyödyntää sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksiaan ja riittäviä resursseja ja laadukkaita palveluja.

b) edistetään yleisön osallisuutta sosiaalisen osallisuuden poliitikkoihin ja toimiin, ja korostetaan sekä kollektiivista että yksilön vastuuta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseen...Edistetään julkisten ja yksityisten toimijoiden osallisuutta....ja tarjotaan osallistumismahdollisuuksia kaikille kansalaisille ja erityisesti suoraan tai välillisesti köyhyyttä kokeville henkilöille.

c) edistetään yhteenkuuuvuudella etuja, joita syntyy kun köyhyys on poistettu, jossa oikeudenmukainen jako on mahdollinen ja jossa ketään ei syrjäytetä. Toimitaan sellaisen yhteisukunnan hyväksi, jossa elämänlaatua ylläpidetään ja kehitetään, samoin kuin taitojen ja työllisyyden laatua, sosiaalista hyvinvointia mukaanlukien lasten hyvinvointi tavoitteena yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

d) jäsenvaltioiden voimakas sitoutminen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen, ja edistetään sitoutumista kaikilla hallinnon tasoilla tähän tavoitteeseen. Vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen, kohdennetaan siihen poliittista huomiota ja mobiloidaan asiasta kiinnostuneet tahot toiminnalle.


MITEN TÄMÄ TOIMII MEILLÄ?
Lukiessani tuota artiklaa ja koko asiakirjaa, oli pakko todeta, että kyllä olisi täällä kirveellä töitä. Muutamia asioita nousee heti mieleeni, jokainen voi niitä koota tietonsa ja kokemuksensa mukaan lisää.

* Tilastot kertovat, että maassamme köyhyys on pahentunut koskemaan entistä vakavammin ihmisiä
 ja leipäjonot pitenevät viikko viikolta
* Tuloerot kasvavat kaiken aikaa  - jopa lapsiköyhiä on jo yli 13 %, ja yli 75-vuotiaista naisista 2/3 elää alle köyhyysrajan eli pelkällä kansaneläkkeellä
* Maksamme potilaina ja asikakkaina terveydenhuollon palveluista ja lääkkeistä huomattavasti enemmän kuin useimmissa muissa EU- maissa, ja maamme BKT:sta osuus terveydenhuollon meoihin on häntäpään tasolla.
* Artikassa puhutaan haavoittuvimmassa asemassa olevista ja heidän puolustamisestaan; sitäkö on, kun vanhainkoteja lakkautetaan, asiakasmaksuja korotetaan automaatin tavoin, vanhuksille osoiteut palvelut ovat kalliimpia kuin mihin pienet eläkkeet riittävät
* Päivärahat varsinkin pitkäaikaistyöttömien kohdalla ovat sitä tasoa, että joutuu sinnittetelemään jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella.
* Samaan aikaan kun puretaan julkisia palveluja mm. terveydenhuollossa, tuetaan yksityisiä toimijoita, niin lääkefirmoja kuin lääkäripalveluja myyviä yrityksiä esim. KELAn osuuksin, vaikka pienituloisilla ei silti ole varaa yksityisiin palveluihin.

Köyhyyttä ylläpitäviä ja eriarvoisuuteen ja syrjäyttämiseen johtavia rakenteita on maassamme rutkasti ja tuntuu, että niitä hallitus rakentaa kaiken aikaa vaan lisää. Se on osa tätä järjestelmää.
Kyllä tässä kohdin olen nyt EU:n ja sen teemavuoden tavoitteiden takana!
Vaikka niin kauan kuin pääomat ovat finanssigurujen hallinnassa, ei köyhyys maapallolta poistu, vaan vastakkainasettelu jatkuu ja syvenee!
Mutta jotain voitais kai tehdä nytkin?
MITEN muuten hallitus ja koko hallinto saadaan sitoutumaan näihin tavoitteisiin?
Aivan kuten edellä kohdan d)  loppuosa asettaa tavoitteeksi!
Myös kaikki kansanedustajat?
Kerro se!

Ei kommentteja: