Enemmän, nopeammin ja halvemmalla

Arjen tosiasia on, miten pienipalkkaisten ihmisten työtä aliarvostetaan niin työnantajien, esimiesten,

muiden työntekijäryhmien kuin liian usein myös asiakkaiden, kansalaisten taholta. Selvästi tilanne on pahentunut sitä mukaa, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei otetaa uutta työntekijää, kun siivottavaa neliömäärää listään jopa sadoilla neliöillä, kun sairaspäivänä ei ole tuuraajaa. Työsuojelu eikä työterveyshuolto puhumattakaan työnjohdosta eivät ole pystyneet tai halunneet korjata asiaa monissa tapauksissa.

• 
  
  Samalla kun arjen tosiasiat nähdään ja kuullaan, on perusteellisesti koottua tutkimustietoa alalta ollut äärimmäisen vähän, jos lainkaan. Nyt on uusi lehti käännetty alalla. Samoihin aikoihin, kun maassa alkoi organisoitua Oikeutta siivoojille – verkosto, käynnisti työsuojelun ja työturvallisuuden vankka ammattilainen ja asiantuntija, ft, ytl ja isninööri Juhani Tarkkonen Oulussa laajan tutkimuksen. Sen tarkoituksena oli selvittää siivous- ja puhdistustyötä tekevien työolosuhteita, kohtelua, asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla.

Hiostus kasvaa ja kohtelu ala-arvoista

Tutkimuksen tuloksena Tarkkonen pitää sitä, että siivoojien työtä on koko ajan mitoitettu työajallisesti ja suoritteiltaan yhä intensiivisemmäksi. Siivoojat eivät luultavastikaan ole ainoa ammattiryhmä, joka on kohdannut saman ilmiön. Naisvaltaisena ja suhteellisen matalaa peruskoulutusta edellyttävänä ammattitehtävänä se on ollut helppo ottaa säännöllisen rationalisoinnin kohteeksi.

Tutkimuksessa selvisi, että osa työolosuhteiden ja kohtelun ongelmista ovat olleet niin räikeitä, että Tarkkosen mukaan niistä olisi voinut aiheutua työnantajalle ja tämän edustajille rikosseuraamuksia, mikäli työsuojeluviranomaiset olisivat saaneet netietoonsa ja lopulta toimineet lakien ja säännösten mukaan. Erityisesti nuoret siivoojat ovat olleet aika-ajoin räikeän väärinkohtelun kohteena. Näissä tilanteissa on rikottu toistuvasti ja laaja-alaisesti työehtosopimusta ja työsopimusten sisältöä.

Sairastavia ihmiskoneita

Siivoojista on tehty yhä enemmän ihmiskonetta muistuttavia olioita, joiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi on vaarassa tai suorastaan vaarantunut, katoamassa tai kadonnut. Onko se seurausta yleisestä työvoiman käytön välineellistymisestä, työnantajapuolen voimistumisesta työmarkkinoiden voimasuhteissa vai talouden määrräysvallan vahvistumisesta – pohtii Tarkkonen.

Lopputuloksena on kuitenkin muihin ammattiryhmiin verrattuna runsaasti sairastumisia, joka kertoo tilanteesta omaa kieltään. Työsuojeluviranomaisten tulisikin ehdottomasti kiinnittää esim. huomiota työn mitoitukseen työpaikoissa, joissa sairastavuus on todella korkea, 20 sairaspäivää, jopa 30 päivää vuodessa.

PAM hoitanut huonosti leiviskänsä

Tutkijan tekemät ehdotukset ovat kattavia, joten niiden käsittelyyn ei tässä yhteydessä ole laajasti mahdollisuutta. Huomioitava asia on, että kolmantena kohtana hän nostaa esille ammattiliitto PAM:n roolin. Hän arvelee, että liitossa on varmasti tiedetty eräiden yksityisten siivousyritysten kyseenalainen organisaatiokulttuuuri erityisesti siivoojien kohtelussa. Tarkkosen mukaan olisi ensisijaisen tärkeää tutkia liiton omaa kulttuuria siitä näkökulmasta, onko jäsenistöön kuuluvien eri ammattiryhmien välillä mm. valtasuhteissa sellaisia arvostuseroja, jotka suorastaan hidastavat tai estävät siivoojien työolojen ja etujen puolustamisen.

Haaste ay-liikkeelle ja Oikeutta siivojille-verkostolle

Paitsi kuntapäättäjät, jotka viimekädessä ratkaisevat kuntatasolla siivoustyön puitteet, erityisesti ay-liikkeen on nyt kiireesti otettava tutkimuksen tukokset sisälukuharjoituksin. Tulokset eivät ole sen mairittelevampia julkisella kuin yksityiselläkään puolelle. Korjattavaa oin paljon, jotta mm. siivoojien työssäjaksaminen, työhyvinvointi kohentuisivat ja sairastavuus laskisi. Se olisi kaikkien etu.

Samoin kyseinen tutkimus antaa oivat työkalut niin Oikeutta siivoojille-verkostolle kuin myös muillekin järjestöille ja toimijoille, jotka kantavat vakavasti huolta pienipalkkaisten ihmisten työstä ja

oikeuksista.

Kaija Kiessling

työfysioterapeutti

Juhani Tarkkonen: Enemmän, nopeammin, halvemmalla. Laadullinen tutkimus siivoojien kohtelusta, asemasta, vaikutusmahdollisuuksista ja työoloista yrityksissä ja julkisissa organisatioissa. Innosafe-tutkimukset, Oulu 1/2010