sunnuntai 9. toukokuuta 2010

EDUSKUNNAN PORTAILLA - mitä puhuin?

Eduskuntatalolla 6.5 10

Hyvät kuulijat, mielenosoittajat ja ohikulkijat !  
Kansanedustajat!

Me emme ole tulleet tänne huviretkelle, vaikka aurino paistaakin.
Meillä on harvoin varaa retkeilyihin. Olemme tulleet tänne tosissamme. Olimme täällä viime marraskuussa pakeillanne, ja ilmoitimme tulevamme uudelleen, ellei asioihin ala tulla korjausta!

Olemmeko tulleet taas turhaan? Emme. Olemme suuremmalla joukolla kuin marraskuun viimassa. Tulemme pitämään myös huolen siitä, että asioita, joista tänään, myös huomenna ja ensi viikolla  puhumme, ei unohdeta!  Me jatkamme näistä asioista kamppailua monella tavalla, niin maan laajuuisesti kuin kotikonnuillamme. Tulette näkemään ja kuulemaan sen. Me kuulumme siihen kansan suuren enemmistöön, joka elää sinnittelee kuka pätkätyöllä, kuka muutoin liian pienellä palkalla, kuka olemattomalla päivärahalla, kuka vielä olemattomammalla kansaneläkkeellä!

Ja eläkkeellä meistä täällä olevista ovat monet.
Me tiedämme, mistä puhumme!

KÖYHYYS ON LIIAN MONEN VIERAANA  ALATI!
Se on teillä päättäjilläkin varmasti tiedossanne – uskallan toivoa sitä.
EU on julistanut tämän vuoden köyhyyden  ja syrjäytymisen vastaiseksi vuodeksi! Sen siis pitäisi velvoittaa myös maamme päättäjiä. Mutta mitä on tapahtunut?
Suomessa on teemoiksi valittu osallisuus ja yhteenkuuluvuus.
Mitä ne merkitsevät silloin, jos eläke ei riitä, päiväraha ei riitä.
Mitä merkitsee osallisuus, jos lääkärin käynnit ja lääkkeet maksavat niin ettei eläke riitä alkuunkaan! Mitä auttaa osallisuus ellei ole asuntoa?

Asiakirjassa todetaan mm., että …...
…....'teemavuonna lisätään julkisuutta ja tietoisuutta köyhyydessä elävien ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien ja henkilöiden tilanteesta, ja edistetään toimia, joilla nämä henkilöt ja ryhmät voivat aidosti hyödyntää sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurellisia oikeuksiaan sekä riittäviä resursseja ja palveluja....

On kysyttävä, eikö maassamme vieläkään todella tunneta köyhien asemaa riittävästi, kun siitä pitää lisätä tiedottamista?! Ehkä eivät Katainen, Vanhanen ja kumppaninsa tunne todellakaan näitä asioita? Olisi tervellistä omaehtoisesti tehdä tuttavuutta ihmisiin, jotka eivät edes kykene menemään leipäjonoihin sairauksien ja korkean iän vuoksi, vaan elävät yksin melkein heitteillä.  Näin siis köyhä vanhus elää aivan liian usein Suomessa 2010!

Entä miten työttömistä ja heidän taloudestaan huolehditaan?
Ministeri Hyssälä, josta uumoillaan Kelan tulevaa johtajaa, otti ja lakkautti pari vuotta sitten vakuutusvalitustoimikunnan, jonka vuoksi on päivärahojen päätöksessä korjausta hakeneet joutuvat odottamaan päätöstä jopa pari vuotta.

Mekittävä osa köyhistä on lapsiperheitä, joiden osuus myös leipäjonoissa on kasvanut tämän talven aikana monen asiantuntijan ja ruoan jakajan kertomana.
Jos lapsista jo yli 13 % elää köyhyydessä, merkistee se epätasa-arvoista elämän alkua köyhien perheiden lapsille. Usein tässä on siemen syrjäytymiselle ja sosiaaliselle osattomuudelle, joka sysää liian heposti lasten ja nuorten elämän täysin pois raiteiltaan.

Köyhyydestä kärsivät lapsiperheet, vanhukset, sairaat, pitkäaikaisytyöttömät.
Heidän lisäkseen samassa tilanteessa ovat osa-aikatyöllistetyt, joista vain harva on valinnut sen vapaaehtoisesti. -  Samoin pätkätyöläiset, jotka elävät pätkäpalkalla- ja usein pienellä sellaisella.
Alle köyhyysrajan elää jo yli 10 % kansatamme – josta puhutaan hyvinvointivaltion lottovoitajina.
Lottovoittajia ovat vain pörssivoitoilla keinottelevat, optioista ja kultaisista kädenpuristuksista nauttivat ja  kaikin tavoin keinotllen, toisten työllä rikastuen.
Siihen on saatava käänne.
On ehdottomasti saatava perusturvaksi 900 euroa, joka ei sekään enää yllä koko ajan edellä karkaavaan EU:n köyhyysrajaan.
Näin on päätettävä jo pelkästään köyhyyden vastaisen vuoden päätöksenä tässä hyvinvoitnivaltiossa.
Se on vähin, mitä hallitus voi nyt tehdä.

Maamme hallituksen on otettava kannettavakseen vastuu oman maamme köyhistä sen sijaan, että nyt se sitoutuu tukemaan miljardikaupalla saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Lainoilla ei tueta Kreikan käyhiä, ei työttämiä eikä vanhuksia. 

Jyrki Katainen  on väittänyt, ettei lainaraha ole maamme budjetista pois. Mutta entä kun Kreikka ei pystykään maksamaan takaisin saamaansa rahaa...silloin  me maksamme rahat eurooppalaisille pankeille. Ja se on ehdottomasti pois meillä budjetista, sen sosiaali- ja terveudenhullosta ja perusturvasta. Kaikki miljardit korkoineen!

Hyvät kuulijat,
mitä mieltä me olemme?
    *Haluammeko, että yli 10 % kansanstamme elää alle köyhyysrajan?
    *Haluammeko, että vanhuksille on saatava ehdottomasti parempi hoito?
    *Haluammeko, että julkisten palvelujn yksityistäminen on lopetettava
    *Haluammeko, että perusturva on ehdottomasti nostettava 900 euroon?
Kiitos, tällä päättäväisyydellä jatkamme!

Ei kommentteja: