torstai 18. marraskuuta 2010

RAHAA KÖYHYYDEN POISTAMISEEN?

Meille pienituloisille eläkeläisille vakuutetaan jatkuvasti ettei eläkkeiden korotuksiin ole varaa. Pitkään olemme jo jääneet indeksikorotuksissa jälkeen ns. taitetun indeksin vuoksi, josta eduskunnassa sanotaan, ettei sitä ole aikomustakan korjata. Vielä pahempi on toki tilanne nykyisillä nuorilla ja työikäisillä, joilla uuden eläkejärjestelmän mukaan eliniän odotuksen vuoksi eläkkeen taso putoaa n 40 %:iin ansiotasosta. Jos työ on ollut pienipalkkaista, pätkätyötä, vuosien kuluessa lisäksi työttömyyttä, ei tulevan eläkkeen tasolla todellakaan pysty elämään. Tähän suuntaan ovat nyt Katainen kumppaneineen asian vieneet. Pienet tulot tietävät yhä pienempi eläkkeitä. Näin ei voi jatkua.

Elinkustannukset nousevat.
Ruoan hinta kallistuu ja sentin venytys on yhä suurempi taitolaji. Ruoan hinnan korotutsen lisäksi tulossa on ALV-maksun korotus. Myös asumiskustannukset ovat nousseet ja jatkossa nousevat edelleen. Uutena perusteena on energiaveron korotus, joka nostaa myös asumiskustannuksia. Kotitalouksille on energiaveron korotuksen myötä tulossa 332 milj. lisälasku. Vero on suunnattu ensisijaisesti juuri lämmitys- ja voimalaitospolttoaineisiin. Näin kansalaisilla maksatetaan ne miljoonat, jotka päätettiin lahjoitta työnantajille poistamalla työnantajilta KELA-maksut. Työnantajille vuosien saatossa näin tehdyt lukuisat tulonsiirrot ovat valuneet verottomina voittoina ja osinkoina maan rajojen ulkopuolelle.

Mutta rahaa on, jos
se vain päätetään ottaa käyttöön ja säätää lait sen mukaan. Se edellyttää tietysti toisenlaista politiikkaa.
Eläkerahastoilla on ollut vuosikymmenten ajan koottua rahaa, josta nyt on sijoitettuna 133 miljardia euroa pääosin ulkomaisiin pörssiyhtiöihin ja finanssilaitoksiin. Siis rahaa, joka kuuluisi käyttää eläkkeiden maksuun ja vaiikka kotimaisene tuotantoon, mutta jota ei eläkerahoitusten suunnitelmien mukaan olla käyttämässä vielä ainakaan kymmeniin vuosiin. On siis todellinen kupla, ettei ole varaa eläkkeisiin. Tuoreet uutiset kertovat myös, että pankkien omaisuutta on sijoitettu miljardikaupalla mm. Irlannin  ja muiden romahtamassa olevin maiden talouksiin. Näin rahastoisa olevien eläkkeiden ja pankkien säästöjen pääomat rahoittavat ulkomaisia pankkeja, ei oman maan taloutta, jota puolestaan kasvatetaan velalla.  Toki esim. miljardi on siitä vuositasolla varaa siirtää maamme asevarusteluun, jolla summalla voitaisiin korjata monta homekoulua ja vanhaikotia tai parantaa köyhien asemaa.

Kuntien talousvaikeudet
, joilla perustellaan palvelujen karsimista, ovat kotikutoista mallia maan rajojen sisällä tehtyinä. Kuntavero on tasavero, joka rokottaa pienituloisia suhteessa eniten. Verotuksen rakennetta tulee muutta niin, että kunnallisvero on progressiivinen. Lisäksi kunnallisveroihin tulee liittää ansiotulojen tavoin verotettavaksi myös osinkotulot, myyntivoitot, vuokratulot, puun myyntitulot, henkivakuutuksen pääomatulot ja muut pääomatulot. Verohallinnon tilastojen mukaan nämä tulot verotettuina 18.5 % kunnallisveron (tässä laskettu tasaveromallina kuten nyt on kuntavero) mukaan toisivat kunnille 1791 miljoonaa eli 1,7 miljardia verotuloja esim. palvelujen tuottamiseen ja mm. asuntotuotantoon.

Rahaa siis köyhyyden poistamiseen on.
Sitä on turha väittää, ettei maallamme ole vaurautta parantaa köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien elämää.
Kun maassa on lähes miljoona köyhää, ei voida puhua enää hyvinvoinnista. Asia on korjattavissa, kuten yllä muutamia esimerkkejä - jos vain päättäjät haluavat sen tehä. Köyhyyttä ei meidän pidä sallia poltiikan seurauksena!

2 kommenttia:

Jokke Karjalainen kirjoitti...

Rahaa on. Siinä on se olennainen viesti, joka täytyisi nyt leikkauksista kärsiville saada läpi niin hyvin kuin mahdollista. Tai vielä radikaalimmin: Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan ennen!

Hyvä kirjoitus, kiitti.

kaija kirjoitti...

Siinä viestin viemisessä torpasta torppaan ja lähiöstä toiseen onkion työtä; mutta ei ole muutakaan vaihtoehtoa kuin jatkaa yhdessä ja koota yhä lisää ihmisiä tähän ilosanoman ymmärtämiseen ja levittämiseen.
Siitähän kyse itseasiassa, jos vähän sanailua.