MITEN TURKU SUHTAUTUU VANHUSTEN HOITOON?
Aluksi haluan nostaa esille otteen Turun Vanhusneuvoston asialistalta:
' Turun vanhuspoliittinen ohjelma on ollut koko vanhusneuvoston toiminnan ajan sen aktiivisessa seurannassa. Nykyisen vanhusneuvoston toiminta alkoi syksyllä 2009. Tuolloin se kuuli vanhuspalvelujen johtavia viranhaltijoita. Kerätyn tiedon perusteella vanhusneuvosto laati oman lausuntonsa vanhuspoliittisesta ohjelmasta. Lausunnossaan se korosti mm. kotihoidon vahvistamisen tärkeyttä ja esitti huolensa siitä, että vanhusten hoitopaikkoja oltiin vähentämässä. Pelättiin, ettei hoitopaikkatarpeeseen pystytä vastaamaan.
23.9.2010 pidettyyn vanhusneuvoston kokoukseen kutsuttiin peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja Juhani Leppä, varapuheenjohtaja Jarmo Rosenlöf, peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, palvelujohtaja Seija Arve ja tulosaluejohtaja Sari Ahonen. Vanhusneuvosto halusi kuulla vanhuspoliittisen ohjelman toteutumisesta. Kokoukseen osallistui kutsutuista Jarmo Rosenlöf. Muut kutsutut viestittivät, että osallistuvat kokoukseen sen jälkeen, kun peruspalvelulautakunta on aihetta käsitellyt.
11.11.2010 pidettävään vanhusneuvoston kokoukseen uudistettiin aiemmat kutsut. Kokouksessa käsitellään voimassa olevan vanhuspoliittisen ohjleman sisältöä ja sen toteutumista vanhuspalveluissa.
Ehdotus : Vanhusneuvosto kuulee selvitykset vanhuspoliittisen ohjelman toteutumisesta ja mahdollisista muutoksista sen sisällössä.'
Näillä eväillä kokoontui Turun vanhusneuvosto 11.11. kuulemaan voimassa olevan vanhuspoliittisen ohjelman sisältöä ja sen toteutumista vanhuspalveluissa.
Oletusarvo oli siis se, että perusturvalautakunta olisi ohjelmaa ja raporttia jo käsitellyt, koska kutsutut saapuivat kokoukseen. Vieraista pääasialliset puheenvuorot ja vastaukset vanhusneuvoston jäsenten kysymyksiin kuultiin virkamiesjohdon taholta, molemmat puheenjohtajat, Juhani Leppä ja Jarmo Rosenlöf olivat melko vaiti.
Kaiken aikaa oli ainakin itselläni ja monilla muilla oli ollut käsitys, että keskustelun pohjana oli todella perusturvalautakunnan käsittelemä raportti ja käsitykset tilanteesta - kuten edellisen kutsun yhteydessä oli vastattu. Silloinhan kieltäytyminen perustui siihen, ettei lautakunta ole käsitellyt asiaa.
Vanhusneuvoston kuulemat asiat eivät siis perustuneetkaan lautakunnan raporttiin, vaan olivat lähinnä virkamiesten ja puheenjohtajien ajatuksia.
Eikö Vanhusneuvoston asemaa haluta Turussa arvostaa, kun sen kutustumaan kuulemiseen suhtaudutaan miten halutaan.
Kysymykseen miksi lautakunta ei ole lisännyt yhtään määrärahoja budjettiesitykseensä kotipalveluhenkilöstön lisäämiseksi, vaikka kaikki tietävät tilanteen ongelmat kentällä. On yhä enemmän apua tarvitsevia vanhuksia, jotka tarvitsevat myös entistä enemmän apua. Koska lautakunta on päätynyt esittämään samaa summaa ensi vuodeksi kuin tälle vuodelle - joka sekin loppui kesken - on selvääkin selvempää, että vanhusten hoivassa ja hoidossa tulee kaikilta osin tapahtumaan niin laadun kuin määrän laskua.
Vanhusneuvoston kokouksessa kuultiin myös, että kiireellisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia on Turussa jonossa 201 vanhusta. Mutta nyt on myös paljastunut, että vanhusneuvostolle kokouksessa kerrottu määrä 201 vanhusta oli luku, jota ei perusturvalautakunnalle ole saamani tiedon mukaan kerrottu. Lautakunnalle on puhuttu aivan toisenlaisista luvuista.
Miten Turussa voidaan vanhusten asemaa, hoitoa ja oikeaa huolenpitoa odottaa paremmaksi, kun virkamiehet ja päättäjien rooli ja toiminta ovat täynnä sekoilua. Kuka käsittelee, mitä ja koska, ja mitä lautakunnalla oikeasti kerrotaan - ja mitä ei - siinäpä se?
Turussa valtuuston ja lautakuntien enemmistöt käsittelevät lähinnä, mikä vanhainkoti lakkautetaan seuraavaksi, paljonko palvelusetelitoimintaa laajennetaan, mitä seuraavaksi yksityistetään, mitkä tahot rakentavat seuraavat yksityiset hoivakodit kaupungissa - niitä, joihin ei köyhällä ole varaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti