perjantai 25. kesäkuuta 2010

OIKEIN MUKAVAA MITTUMAARIA


- KAIKILLE FÖRIN MATKUSTAJILLE
  (TÄNNE ESILLÄ OLLEESEEN MARTTIIN,
  JOSTA KERRAN JO AIOTTIIN FÖRIKIN   
  VIEDÄ, MUTTA KAMPANJALLA 
  VOITETTIIN..)

- MUILLEKIN TURKULAISILLE, SEKÄ
- SINULLEKIN SIELLÄ KAUEMPANA.

POIKKEA TÄSSÄ IHMEIDEN KAUPUNGISSA!



(valokuva: L.Lindstedt 2009)

keskustelu leikkipuistosta jatkuu

Myös leikkipuistot
vain muistoiksi?

Turun Sanomat 25.6 2010 02:30:15
Pieni on kaunista, todistaa Leo Lindstedt lähipalvelujen puolesta (TS 23.6.). Samassa lehdessä kiinteistöliikelaitoksen Anna-Kaisa Kaukola on kuitenkin sitä mieltä, että pieniä leikkipuistoja voidaan karsia ja suurempiin satsata enemmän. Turkulaisilta toivotaan lisää aktiivisuutta, jotta saataisiin selville, missä oikeasti leikkipuistoa tarvitaan.
Ettei vain taustalla pilkistäisi suuruuden ihailu: kaikki pienimuotoinen on turhaa eikä sellainen tarve voi olla oikeaa. Ehkä suunnitelmissa on rakentaa ihan pääleikkipuisto pääkirjaston tapaan pienemmät laitokset hävittäen. Hohhoijaa tätä Turun menoa!
Tulkaa nyt suunnittelijat ulos konttoreistanne ensin ja kertokaa, mitä teillä on tekeillä, niin kyllä me kaupunkilaiset varmasti osaamme sitten aktivoitua. Lasten vanhemmat lähtevät varmaan mielellään mukaan suunnitteluun, jos vain pyydetään. Taloudellisetkin näkökohdat tulevat taatusti otettua yhdessä suunnitellen huomioon. Sitä paitsi, ei kai pienissä leikkipuistoissa ole tähänkään saakka odotettu huvipuiston tasoisia laitteita, vaan arvostettu lähellä, turvallisen etäisyyden päässä olevaa leikkipaikkaa.
ES

Kirjoiitaja tuo oivallisesti esiin juuri tuon epädemokraattisuuden!  Siitähän on kyse - ei turkulaisia haluta mukaan, vaan kaupunkilaiset ovat syrjäsätkatsojia, elleivät lähde edes perästä päin mukaan.
Millaiset sinun kokemuksesi ovat?

Jaanin alueelle kaavoitetiin hienoon puistoon, jossa sekä kävelyreitistö että hyvät pallokentät, jotka aktiivisessa käytössä - rakentamiselle. Asiasta lausuivat kantansa suunnitteluvaiheessa asianosaisina niin Pääskyvuoriseura kuin Ahtolan omakotiyhdistys, mutta tuloksetta! Ei kiinnostanut päättäjiä. Turussa, siis rakkaassa kotikaupungissani, josta en silti halua mihinkään muualle! Mutta olen sitä mieltä, että täällä elämistä ja asumista on parannettava yhdessä asukkaiden kanssa, ei niissä suunnittelijoiden konttoreissa, johin ES edellä viittaa.
Varissuolla, jossa varmaan myös riittä lapsia edelleen, purettiin pois Annikanpuiston lekkipaikkavälineet - keinut ym.
Missä ne muut ilmoitetut purettavat lienevätkään, siihen ei ole viranomainen vastannut.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

jatkokertomus...

NÄINKIN ASIAA VOI KOMMENTOIDA.....

Murheita riittää Martinmäessä

Turun Sanomat 24.6 2010 02:29:33
Kaija Kiessling kirjoitti (TS 22.6.) leikkipuiston sulkemisesta Marinmäessä.
Kirjaston lopettamisesta, liikenteen haitoista, puistoon rakentamisesta ja sillan puutteesta samalla alueella on saatu lukea tällä samalla palstalla. Mitäköhän pahaa alueen asukkaat ovat mahtaneet oikein tehdä? Onko tullut äänestettyä vaaleissa väärin, kun päättäjät noin kurittavat?
Yllämainittu tarmokkaaksi havaittu ja määrätietoisena tunnettu naisihminen voisi koota ympärilleen alueen asukkaita ja perustaa yhdistyksen, joka voisi ajaa asukkaitten asioita samalla tavalla kuin esimerkiksi Nummenmäen Kuuvuoriyhdistys tekee. Siellä neuvotellaan kaupungin päättäjien kanssa puiston rakentamisesta ja muusta alueen kehittämiseen liittyvistä asioista.
Asioitten hoitoa ei saisi jättää pelkkien kirjoitelmien varaan varsinkaan nyt kun vaalitkin ovat tulossa.
Martinus



...taas uudesta hölmöilystä Turun kaupungissa!

- lue seuraavat jutut aloittaen muutama juttu alempaa ja nouse ylös, niin kuljet aikajärjestyksessä kirjoitusten osalta.

TS:n puistoartikkeli antoi aihetta kommenttiin

hyvä toimittaja,
laaja artikkeli kertoi asioita virkamiesten suusta, joihin on pakko vielä reagoida, sallinnette sen!
ps. sain alueen ihmisiltä kirjoituksesta eilisen aikan monia kiitoksia!

PS: Lehtenne kuva-arkistosta löytyy valokuva viimeksi olleesta mielenosoituksesta valtuuston edessä:
kaksi pikkuista oven edessä kantaa isoa vaalenasinistä kuvitettua lakanaa LAPSISTA E SAA SÄÄSTÄÄ.
Sen voisi kaivaa uudelleen esiin!
terv. kaija kiessling


LAPSISTA EI SAA SÄÄSTÄÄ!

Kirjoitin toissapäivänä Martin alueella tapahtuneesta Perämiehenpuiston purkamisesta. Eilisen lehden sivuilla oli vastinetta, kiitos toimittajalle.
Mutta mistä on kyse? Kaupungin kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja kertoo, että syy useankin lähileikkipuiston purkamiseen on lähinnä taas raha ja osin myös turvallisuus. Turvallisuus on tottavie tärkeä, muttei ainakaan Perämiehenkadulla ollut vielä ollenkaan sellainen tilanne. Jos välineet eivät ole turvallisia, miksi poistettiin myös aita puiston ympäriltä niin, että pikkupoikien pallopelissä pallo karkaa ajotielle? Onko haluttu estää jopa pallopeli puistossa, vai odotetaanko, että joku pikkunassikka juoksee pallon perässä suurten puiden varjossa kadulle ja jää auton alle? Sekö on turvallista? Aidan poistaminen kertoo kauaskantoisemmista suunnitelmista arvatenkin?

Samalla sivulla oli lehdessä toinen iso artikkeli Turun keskeisistä puistoista. On hyvä, että niitä hoidetaan ja ehostetaan. Mutta miten kahden puiston - Vartiovuoren ja Puolalan - remonttiraha yhteensä 1.650 000 euroa löytyy ollenkaan, kun pienten lähipuistojen koko olemassaolo on uhattu - tai Perämiehenakadulla jo historoiaa - paljon pienemmällä rahalla?

Johtava virkamies väittää, että minne puistoa selvityksen mukaan tarvitaan, rakennetaan oikein kunnon leikkipuisto. Mutta miksi jo ennen selvityksiä ja suunnitelmia osa puretaan? Vai missä se selvitys on nähtävillä - mihin suunnitelma perustuu?
-  Entä miten asukkaat voivat olla mukana, kun kaikki tapahtuu käyttäjien selän takana. Yhtenä aamuna vaan heräät siihen, että puisto hävisi parissa päivässä! Miksi esim. Perämiehenpuiston purkaminen piti tehdä ennen kuin asukkaita kuultiin? Mitä me nyt puolustamme - siihenkö tähdättiin?

On hyvä, että kaupungin vanhoja ja suuria puistoja hoidetaan, ne ovat Turun ylpeys!  Mutta ei myöskään lasten leikkipaikkoja, lähipuistoja saa hävittää rahapulaan vedoten! Eikä asiaa paranna se, että jossain muualla, siis kauempana, olisi paremmin hoidettuja puistoja. Eivät kaikki mammat ja papat tai lapsiperheiden äidit tai isät joukkoineen voi joka päivä lähteä pienten kanssa jonnekin kauemmas! Lähipuisto on se, jossa on hyvä käydä leikkimässä - ei aina tarvita niin ihmeellisiä asioita. Esimerkiksi Perämiehenpuisto välineineen palveli aivan mainiosti semmoisenaan juuri lähileikkipaikkana.

Turun politiikka näyttää lahtaavan kaikki lähipalvelut: terveysasemat, koulut, kirjastot, päiväkodit, neuvolat, - ja nyt jopa leikkipuistot!
Kyseiset palvelut ovat kaiken perusta, tärkeitä arjen asioita, joita ihmiset tarvitsevat lähellään. Ne ovat osa erityisesti lapsiperheiden arkea!
Ovatko Pukkisen ja Randellin kokoomus ja muut valtuustosopimuksen allekirjoittajat koskaan tulleet miettineeksi sitä?
-  Siellähän sitä säästöt ja palvelurakenteen uudistamiset sovittiin - ja nyt me kaupunkilaiset sen nahoissamme koemme!

ONKO IHME, ETTÄ LAPSIPERHEET MUUTTAVAT MUUALLE??
MITEN LEIKKIPUISTOJEN SUUNNITTELUUN JA SÄILYTTÄMISEEN OTETAAN KUNTALAISET MUKAAN?
MISSÄ ON SELVITYS LEIKKIPUISTOJEN TARPEESTA?
ONKO TURUSSA LÄHIDEMOKRATIAA EDES LEIKKIPUISTON VERRAN?

PERÄMIEHENPUISTON KÄYTTÄJÄT HALUAVAT PUISTONSA HETI TAKAISIN!
kaija kiessling
yksi leikkipuiston mammoista pikkustensa kanssa

Seuraavan päivän TS kertoi asiasta tarkemmin

Perämiehenpuiston pihajuhlissa kisailtiin tiistaina hyvässä hengessä lakkautusuhasta huolimatta.

Vanhasta Perämiehenpuistosta poistettiin leikkivälineet

Turku harkitsee pienten leikkipuistojen vähentämistä

Turun Sanomat 23.6 2010 08:46:54
Osa Turun pienistä leikkipuistoista saatetaan lakkauttaa lähitulevaisuudessa. Syynä mahdolliseen karsimiseen ovat lähinnä taloudelliset tekijät sekä turvallisuuskysymykset. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja Anna-Kaisa Kaukola korostaa, että tärkeintä on taata lapsille turvalliset ja mahdollisimman laadukkaat leikkipuistot myös jatkossa.
– Rahat ovat aika tiukassa. Turvallisuudesta emme ole missään oloissa valmiita tinkimään. Haluamme toimia yhteistyössä kaupungin asukkaiden kanssa. Meidän on mahdotonta arvioida tarkasti puiston tarvetta, jos lähialueen asukkaat eivät lähesty meitä asiassa. Tarvitsemme enemmän ennakkotietoa, Kaukola sanoo.
Pienten leikkipuistojen karsiminen ei aiheuta Kaukolan mukaan välttämättä vain ikäviä seurauksia kaupungille.
– Jos pienempiä puistoja poistetaan, niin isompiin puistoihin voidaan panostaa entistä enemmän. Se ei olisi mahdollista kaikkien puistojen säilyessä. En näe tässä mitään kauhuskenaariota. Sinne missä sitä selvityksen mukaan todella tarvitaan, rakennetaan sitten oikein hyvä leikkipuisto. Tämän tarpeen hahmottamiseen tarvitsemme palautetta asukkailta. Toivoisinkin turkulaisilta lisää aktiivisuutta, Kaukola jatkaa.

Kohtalosta ei varmuutta

Leikkipuistoja tarkastetaan muutaman kerran vuodessa. Tarkastuksien yhteydessä selvitetään, ovatko puiston leikkivälineet EU:n standardien mukaiset. Mikäli näin ei ole, välineet kunnostetaan tai vaihtoehtoisesti poistetaan kokonaan.
Yksi suurennuslasin alle joutuneista leikkipuistoista on vanha Perämiehenpuisto, joka sijaitsee Vähä-Heikkilän alueella Perämiehenkadun ja Niilonkadun kulmassa. Puiston leikkivälineet poistettiin alkuviikosta.
– Perämiehenpuistossa koko repertoaari oli tullut aika lailla tiensä päähän, joten välineet vietiin pois. Puiston kohtalosta ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä. Voisi sanoa, että sen tulevaisuus on harkinnan alla, Kaukola sanoo.
LISÄÄ AIHEESTA TORSTAIN TURUN SANOMISSA.
ALEKSI YLÄ-ANTTILA

LASTEN LEIKKIPUISTO VIETIIN!

Miksi Martin kaupunginosassa
purettiin lasten leikkipuisto?

Turun Sanomat 22.6 2010 02:33:09
Tässä avoin kysymys kaupungin viranomaisille: Miksi Martin kaupunginosassa purettiin lasten leikkipuisto?
Reilu vuosi sitten lakkautettiin kaupunginosan lapsiperheitäkin erinomaisesti palvellut lähikirjasto. Vähältä piti, ettei mennyt Martissa iso päiväkotikin. Nyt Martin kaupunginosassa Ojarinteen asuinalueella koettiin runsas viikko sitten taas uusi menetys.
Muutamassa päivässä purettiin ahkerassa käytössä ollut toimiva, siisti lasten leikkipuisto. Oli keinut, hiekkalaatikko, liuku- ja kiipeilymäki, muutama muu kiipeilypaikka ja keinuhevosiakin pari. Puiston ympärillä oli aita, joka esti pikkupoikien pallon karkaamisen ajotielle. Nyt kun aitakin purettiin, on toisin. Ja juuri kun puistokausi alkaa olla parhaimmillaan, tehdään näin!
Päivittäin oli keväästä syksyyn jatkuvasti pikkulapsia vanhempien tai isovanhempien kanssa puistossa. Koulupäivän jälkeen ja iltaisin on puistossa ollut myös kouluikäisiä. Missään vaiheessa edes puistoon rajoittuvilla naapuriasukkailla ei ole ollut kumminkaan puistosta ja sen käyttäjistä mitään häiriöitä tai ongelmia.
Käyköhän nyt niin, että kaupungin rahanhimossa ja kaiken myymisen vimmassa tämä nyt kokonaan purettu lasten leikkipuistokin menee myyntiin! Lieneekin tarkoitus pitää alue muutama vuosi heitteillä, jonka jälkeen näin syntynyt hoitamaton joutomaa kaavoitetaan hienoina lehmusten ympäröiminä puistotontteina muutamalle luxustalolle. Ehkä tiedossa on jo, kuka ne haluaa itselleen. Ei varsin kaukana tästä puistosta vain muutama vuosi sitten osa leikkipuistosta kaavoitettiin kahdelle ok-talolle, joita ei ihan pikkurahalla ole tehty. (Rakennusmiehet eivät toki puhuneet suomea lainkaan.)
Muutama vuosi sitten valtuusto poisti koiraveron, mutta taisipa olla saman vuoden budjetti, johon varattiin 140 000 euroa koirapuiston rakentamiseksi Hirvensaloon. Nyt purettiin lasten leikkipuisto. Samoin päivähoito, lastenkodit ja koulut ovat milloin päättäjien, milloin virkamiesten hampaissa, välillä molempien. Selvästi näyttää siltä, että päättäjiä Turussa kiinnostavat koirat enemmän kuin lapset. Onko ihme, että lapsiperheet jättävät Turun!
Ojarinteen omakotiyhdistyksen jäsenistä usea oli soittanut viime viikon alussa kaupungin eri virastoihin kysyäkseen asiasta. Vastausta ei mistään saatu. Ainakin kahdelle meistä annettiin lupaus, että viranomainen selvittää asian ja soittaa parin päivän kuluessa. Koskaan ei soittoa tullut takaisin. Kummallisin vastaus oli, että alkakaa nyt kiireesti kamppailla, että saatte puiston takaisin –- siis kun se juuri on purettu!
Turussa kun onkin niin helppoa saada päätöksiä, hankkeita ja toimenpiteitä muutettua! Sen jo turkulaiset tietävät tarkkaan!
Mutta kuka antaa tähän puistoasiaan vastauksen? Mistä on kyse?
Ja montako muuta leikkipuistoa on purettu – tietääksemme tämä ei taida olla ainoa?
Kaija Kiessling
puiston käyttäjä pikkuisten kanssa

maanantai 21. kesäkuuta 2010

SASK:n (Suomnen ammattijärjestöjen solidaarisuuskomitean) artikkeli Palestiinasta ja tilanteesta lähi-idässä

Palestiinan ay-liike pirstaleina

PGFTU:n toimistohuoneeseen Jerusalemissa on kuljettava kaupan läpi. Manawel Abdelall (sinisessä paidassa) on kauppiaan ystävä.
Israelin "turvamuuri" sulkee Länsirannan alueen.
PGFTU:n pääsihteeri Saher Sa'ed.
Teksti ja kuvat Hilkka Jukarainen, Jerusalem

Israelin ankara miehityspolitiikka, köyhyys, työttömyys ja ääriliikkeet haittaavat PGFTU:n toimintaa.
Lähi-idän yli 60 vuotta jatkunut konflikti on ollut tuhoisa Palestiinan ay-liikkeelle.
Aina siitä lähtien, kun Israel vuonna 1967 miehitti Jordan-joen länsipuolen eli ns. Länsirannan, PGFTU (Palestine General Federation of Trade Unions) on toiminut äärimmäisen hankalissa oloissa.
Kun 1990-luvulla Länsirannasta ja Gazan pienestä – vain noin 400 neliökilometrin – rantakaistaleesta muodostettiin palestiinalaishallinnon alue, Israel on kyennyt mielin määrin kontrolloimaan sen elämää.
Gazan tienoo on lähes eristetty muusta maailmasta. Alueella asuu lähes kaksi miljoonaa ihmistä taloudellisen ja inhimillisen kriisin keskellä.
Länsirantaa kuristaa Israelin ”turvamuuri.” Sen avulla miehittäjä kykenee kontrolloimaan liikkumista alueelle ja sieltä ulos. Tarkistuspisteitä rajalla ja Länsirannan sisällä on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2008 tekemän arvion mukaan kuutisensataa.
Maantieteellisten ja fyysisten esteiden lisäksi PGFTU:n päänsärkynä on palestiinalaisalueiden äärimmäinen köyhyys ja siitä johtuvat humanitääriset ongelmat. Kansainvälisten järjestöjen mukaan noin puolet palestiinalaisalueiden reilusta neljästä miljoonasta asukkaasta elää ulkomaisen ruoka-avun varassa. Gazan tilanne on kaikkein vaikein: siellä ruoka-apua tarvitsee 80 prosenttia asukkaista. Työttömänä on vähintään 60 prosenttia työvoimasta.
Lähi-idän vuosikausia jatkuneella konfliktilla on heijastusvaikutuksensa myös PGFTU:n edunvalvontaan. Sillä ei ole resursseja – eikä tarvittavaa poliittista valtaa – taistella äärimmäistä köyhyyttä, Israelin miehitystä ja fundamentalistisia ryhmiä vastaan.
Mutta myös sen järjestötoiminta kärsii liikkeen sirpaloitumisesta: kongresseja on jouduttu pitämään internetissä, sillä Gazan alueelta kokouksiin ei ole voitu osallistua.
Liitto- ja koulutustoimintaa on voitu pyörittää satunnaisesti tilanteiden niin salliessa.
PGFTU:n pääsihteeri Saher Sae’d toivoo, että Lähi-idän päivänpoliittisten uutisten yhteydessä muistettaisiin aina myös niiden vaikutukset siviileihin.
- Kun Israelin hallitus maaliskuussa ilmoitti 1 600 uuden asunnon rakentamisesta Itä-Jerusalemiin, se merkitsi samalla palestiinalaisperheiden pakkomuuttoa muualle. Tällaisella politiikallaan Israel pahentaa köyhyyden ja poliittisen konfliktin kierrettä.
Sähköpostihaastattelussa pääsihteeri Sae’d kertoo, että uusi ongelma on työnvälittäjäfirmojen ilmaantuminen alueen työmarkkinoille.
- Nämä firmat tuovat työntekijöitä ulkomailta, pääasiassa Aasiasta, ja maksavat hyvin huonosti. Epäluotettavina pidetyt palestiinalaiset korvataan monesti vierastyövoimalla. Sille maksetaan sopimusten mukaisten palkkojen alle, millä entisestään huononnetaan ay-liikkeen asemaa.

Työväenliikettä jo 1920-luvulta

PGFTU:n historia on osa Israelin ja entisen Palestiinan alueen yhteistä taivalta.
Länsiranta kuului Jordanialle ennen Israelin ja sen naapureiden välillä käytyä Kuuden päivän sotaa 1967. Alueen ay-liike oli tuolloin luonnollinen osa Jordanian ay-järjestöä.
Kun Israel 1967 miehitti Länsirannan, työntekijät alkoivat käyttää järjestöstään nimeä ”Länsirannan työläiset”, West Bank Workers.
PGFTU:n hallituksen jäsenen ja Jerusalemin aluevastaavan Manawel Abdelallin mukaan Palestiinassa oli ollut työväenliikettä jo 1920-luvulta lähtien.
- Sanoisin, että meidän ay-liikkeemme on arabimaiden keskusjärjestöihin verrattuna toinen tai kolmas. Egyptin ay-liike on kaikkein vanhin.
Henkilöjäseniä palestiinalaisjärjestössä on nyt noin 250 000, mikä on Abdelallin arvion mukaan noin 33 prosenttia työvoimasta. Jäsenliittoja on 14, niistä vaikutusvaltaisimmat rakennusliitto ja julkisia palveluja edustavien työntekijöiden liitto.
PGFTU:n jäsenmäärä on Abdelallin mukaan laskussa, sillä jäsenmaksun maksaminen tuottaa monille äärimmäisessä köyhyydessä eläville ihmisille vaikeuksia.
- Kymmenen Yhdysvaltain dollarin eli 7,5 euron vuosimaksu on hyvin kallis, jos palkka on 75 euroa kuussa. Yrityksistämme huolimatta emme ole saaneet läpi sopimusta minimipalkasta, ja palkkoja maksetaan aika mielivaltaisesti, Abdelall sanoo.
Palestiinalaisten keskipalkkaa hän ei oikein tohdi arvioida, sillä PGFTU ei pysty tilastoimaan kattavasti kaikkia palkkoja. Myös harmaat markkinat hämmentävät laskelmia.- Arvaukseni keskipalkaksi on noin 400 dollaria eli siinä 300 euroa, Abdelall heittää.
Vaikka palkat Jerusalemissa ovat vähän paremmat, ostovoimaa ei niilläkään juuri ole.
- Jerusalemissa on hyvin kallista verrattuna vaikkapa Länsirannan hintoihin. Jos esim. falafel eli kasvispyörykät maksavat täällä pari dollaria, niin Länsirannalla Ramallahissa ne maksavat vain dollarin ja Länsirannan pohjoisosassa Jeninissä puoli dollaria, hän vertailee.
Jerusalemissa ja sen ympäristössä PGFTU:lla on arvioilta 25–30 000 jäsentä.
Abdelall murehtii, että alueelle ei ole saatu ulkomaista apua.
- Se on mennyt muualle: Norjan LO esimerkiksi tukee päämajaamme Nablusissa ja Tanskan LO toimintaamme Jeninissä. Jerusalemin asema on niin kiistanalainen. Monet pelkäävät ottavansa poliittisen kannan, jos auttavat meitä.
Abdelall kehuu kuitenkin Norjan LO:ta suurenmoisesta tuesta. Se on muun muassa luvannut rahoittaa PGFTU:n seuraavan kongressin, jos kongressi onnistutaan järjestämään Egyptissä niin, että myös Gazan edustajat pääsisivät mukaan. Kongressi on tarkoitus pitää vielä tänä vuonna.

Yhteistyötä israelilaisten kanssa

Israelin legendaarinen ay-järjestö Histadrut perustettiin vuonna1920. Sen kattavien sosiaalipalvelujen piiriin kuuluivat lähes kaikki alueen asukkaat jo ennen juutalaisvaltion perustamista 1948. Nykyään Histadrutilla on noin 700 000 jäsentä, mikä on noin neljännes työvoimasta.
Histadrut ja PGFTU kuuluvat molemmat ay-liikkeen maailmanjärjestöön ITUC:iin.
Vaikeuksista huolimatta ne ovat kyenneet jonkinlaiseen yhteistyöhön. Suurin syy lienee PGFTU:n poliittinen tausta. Liike on Hamasia maltillisemman Fatahin ja entisen Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n muiden ryhmittymien käsissä.
Gazaa hallitseva Hamas on tuottanut siellä PGFTU:lle ylimääräistä harmia muun muassa valtaamalla sen toimitiloja omiin tarkoituksiinsa.
ITUC:n puitteissa Histadrut ja PGFTU ovat kyenneet rakentavaan yhteistyöhön.
Israelin puolella työskentelee säännöllisesti noin 63 000 palestiinalaista, mikä on lähes 10 prosenttia Palestiinan alueen työvoimasta.
Perinteisesti Israel oli palauttanut heiltä keräämänsä ay-jäsenmaksut PGFTU:lle. Konfliktien kärjistyessä 1990- ja 2000-lukujen taitteessa Histadrut luopui jäsenmaksujen palauttamisesta peläten niiden joutuvan Hamasin käsiin.
ITUC:in pääsihteeri Guy Ryder onnistui kuitenkin vuonna 2008 neuvottelemaan järjestöjen välille sopimuksen, jonka mukaan Histadrut palauttaa palestiinalaisjärjestölle vähintään puolet jäsenmaksuista mukaan lukien rästit vuodesta 1995 saakka.
Histadrutin puheenjohtaja Ofer Eini ja PGFTU:n pääsihteeri Saher Sa’ed tapaavat säännöllisesti ITUC:in puitteissa. Henkilökohtainen tuttavuus on ollut hedelmällistä myös muulle järjestöyhteistyölle muun muassa koulutuksen alueella.

torstai 17. kesäkuuta 2010

PUKKINEN EK:N PUIKKOIHIN

Päivän uutinen on, että rakkaan kotikaupunkimme ykkösjohtaja Mikko Pukkinen siirtyy syyskuussa uusiin puikkoihin. Vuorossa on Seinäjoen ja Turun kj:n tehtävien jälkeen Elinkeinoelämän Keskus.
Aiemmin oli tavoitteena Kuntaliiton johtoon pääsy, mutta se keikka meni mieheltä sivu suun. Nyt tärppäsi.

Hyvä vai huono juttu?  Äkkiä ajatellen - kun katson asiaa kumminkin jo katsomon puolelta - on tässä kaksikin puolta.

Toinen niistä ovat olleet ne lukemattomat viestit miehen henkilöstöpolitiikasta ja johtamistavasta.
Johtaminen tapahtuu täysin suljettujen ovien politiikalla; ei synny välitöntä vuorovaikutusta, ei keskustelua...ja kaikesta siitä johtuen on vähän väliä luettu Turun kaupungin johtajapaikoilta muutakin kuin hyllytetyn kaupunginjohtajan väkivaltatarinat. Kyllä ilmeisesti on syitä ollut sysissä ja sepissä tuolla johtoportaassa.

Mutta itseppä EK valitsi itselleen johtajan. Jospa nyt saisikin maistaa miehen keitosta oikein suurella kauhalla. Voisin suositella  - ja seuraan kiinnostuneena, mitä muutaman vuoden sisällä EK:n rintamalta kuuluu. Menestystä moisilla keitoksilla!

Se toinen puoli ovat asiat, joista turkulaiset ovat kärsineet ja lujaa. Niiden takana tämä mies on voimallisesti seissyt ja tuuppinut niitä toriparkista lapsiin ja vanhuksiin, kirjastoihin ja kouluihin.
-  Selvä tosiasiahan on ollut täällä erittäin kova - etten sanoisi poikkeuksellisen kova kokoomuksen talouspoliittinen ja kuntapoliittinen linja, joka myy, yksityistää, ulkoistaa, lakkauttaa, vähentää, fuusioi....milloin mitäkin.
-  Yleensä puolustuskyvyttömiä, siis sairaita, lapsia, vanhuksia, vammaisia. Tai heille tarkoitettuja palveluja, koteja ja muuta apua, usein jopa lakisääteistä.

Illansuussa sai kansalaisaktiivina tuntemaltani Paulilta hauskan viesti:
'Pukkinen ei ehtinyt myydä Turun Tuomiokirkkoa ja Turun linnaa.
Pukkinen siis lähtee.
Ja mitä jäi ja mitä tulee tilalle, sen tulevaisuus näyttää.
Turku palaa 2011 - jääkö vain jäljelle savuavat rauniot, jotka olivat  jo v. 1827?!'


Tällä Pukkisen ja kokoomuksen johtamalla linjalla on Turussa ollut kovat seuraukset, johon kuntalaiset ovat hiljalleen alkaneet kumminkin jo tuskastua.
Kansanliikkeen vakituisten joukko kasvaa kaiken aikaa.
Tapahtumia ja tilaisuuksia riittää.
Varmaan ilman Pukkistakin sama kokoomuksen linja jatkuu, selvä se.

Mutta kuka istuu suuren palkan ääreen?
Kumma on, jos vielä pahemman miehen löytävät Turun johtoon - emme sentään selllaista ole ansainneet! Vaikka kai kokoomuksen mandaatille (!!) löytyy vaikka kummosia miehiä.
-  Onhan meillä Ilkka Kanerva omasta takaa. Ainakin kaikki tuntevat. Toiset tykkäävät - toiset ei varmasti. Poliisikin nyt tutkii taas kerran, ehkei kelpaa kaupungin johtoon sittenkään.
-  Entä olisiko Itälä halukas palaamaan Turkuun?
-  Vai hamuaako täyspäiväisenä kh:n puheenjohtajana toimiva Aleksi Randell paikkaa?
-  Tai nousisiko Maija Perho - ent. sos. ja terv.ministeri - vielä viimeisiksi vuosikseen eduskunnasta putoamisen jälkeen kaupungin johtoon - nykyinen paikka ja tehtävä kun on hallituksen mittatilaustyötä!

Yhtä kaikki! Samaa pataa kaikki kaverit.
Aika näyttää miten meillä rankat vuodet jakuvat!
Mitä arvelet?

Eira kirjoittaa asiaa!

Slummiutuvatko Turun lähiöt

Turun Sanomat 17.6 2010 02:30:45
Lausteella nuorisotoimen ja tilalaitoksen päätöksillä kirjastoa ehdoteltiin nuorisotaloon ja nuorisotaloa kouluun. Lopulta jossakin päätettiinkin luopua nuorisotalosta vuokralaisineen. Nuorisotoimi ei päättänyt nuorisotalon siirrosta eikä sen sulkemisestakaan. Nuoria, nuorisotalossa toimivia vuokralaisia tai työntekijöitä ei kuultu monitoimitalosta päätettäessä.
Ketkä mistäkin päättivät, otapa tästä selvää?
Lausteen uuden, tulevaisuuden 2010-luvun hengen mukainen monitoimitalon käyttösuunnitelma vastannee, miten opetustoimen, kirjaston, terveydenhuollon ja oheen lisättyjen varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen yhteisissä tiloissa toimitaan.
”Eri toimijoiden työskentely rinnakkaisissa tiloissa avaa lukuisia mahdollisuuksia toiminnalliseen yhteistyöhön ja tilojen tehokkaaseen yhteiskäyttöön.”, kirjoitetaan tilalaitoksen kokouspöytäkirjassa ja edelleen: ” Kirjastotiloja pyritään pitämään joustavassa käytössä myös aikoina, jolloin kirjaston henkilökunta ei ole paikalla. Tilojen joustavaa käyttöä tuetaan yhteisvastuullisilla, yhteisillä pelisäännöillä.”
n
Tarvitaanko 2010-luvun hengen mukaisessa kirjastossa enää ollenkaan hiljaista, rauhallista paikkaa keskittyneeseen lukemiseen ja tutkimiseen? Onko monitoimitalossa oltava myös moniosaaja? Vastaako ”joku toinen” oman työnsä ohessa ”jonkun toisen” tehtävistä? Uhkaako ennen pitkää vähiten arvostetun toimialan työntekijää lomautus?
Turun kaupungin palvelustrategiaan on vuonna 2007 kirjattu: ”Kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä ja identiteetin rakentajana ja alueen elinvoimaisuuden ylläpitäjänä korostuu tulevaisuudessa.” ja toisaalla: ”Kulttuuritoimen rakenteellista muutosta tulee jatkaa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi.”
Kaunista, mutta miten käytännössä?
On vaikea ymmärtää, miten lähiöiden palvelut turvataan lakkauttamalla kirjastoja, kouluja, vanhainkoteja, päiväkoteja ja nuorisotaloja. Tuottavuuden tehostusyritykseksi se voidaan ymmärtää, muttei voida odottaa identiteetin rakentuvan alati muuttuvassa tai hoitamattomassa ympäristössä. Tyhjät tilat houkuttelevat vahingontekoon, etenkin, jos mielekästä toimintaa ei ole.
Luemmeko lehdestä lähiaikoina, että Kämnerinkadun päiväkoti on poltettu, kuten Pansiossa 10 vuotta tyhjillään ollut liiketila?
Slummeissakin on kulttuuria, mutta se syntyy väkivalloin lannistettujen ihmisten halusta vallata takaisin oma reviirinsä.
Elinvoimainen, hyvinvoiva ympäristö antaa asukkaalle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elintilaansa. Kulttuuria on ihmisten omaehtoinen, luova, itseä ja toista kunnioittava tekeminen.
Kirjoittaja on turkulainen rakennusarkkitehti.
Eira Kejonen

Lapsista ei saa säästää

Tuo otsikko oli suurella kankaalla mielenosoituksessa Turussa.
EIKÄ TURHAAN!
Uhkana oli ja on edelleen lastenkotien lakkautus - joista nyt annettiin viimeksi olleen mielenosoituksen jälkeen aikalisää järjestellä asioita.

Mistä on kyse? Samaan aikaan kaupungilla riittää miljoonalahjoitukset vuokranalennusten muodossa TPS:n sarjapelejä varten hallista, jonka vuokra on kuitenkin tuloa kaupungille.
-  Sen tiedämme kaikki, ettei raha Turussakaan ole niin lopussa kuin asukkaille kerrotaan.
Viime vuoden ylijäämä 7 miljoonaa ja sitä ennen tehdyt lainanlyhennykset 7 miljoonaa teki viime vuodellakin yli 14 miljoonan ylijäämän.
No, siinäpä se. Ja valtuusto merkkasi tiedokseen ja vahvisti sen.

Mutta taas on tapahtunut jotain. 
Taas säästetään ja hankitaan lasten kkustannuksella!
Asuinalueemme laidalla on oivallinen pieni puisto - suurten lehmusten reunustama - jonka toinen pää on vapaata ruohokenttää ja toisessa päässä ovat olleet keinut, hiekalaatikot ja erilaiset liuku- ja kiipeilyjutut.
Aita puiston ympärillä loi trvallisuuden liikenteeltä, ja välineet olivat vasta muutaman vuoden ikäisiä.
Ja oli m yös penkki vanhemmille istua ja seurata lasten leikkejä.

MITÄ TAPAHTUI?
Viimeisen viikonvaihteen molemmin puolin vietiin yhtäkkiä kaikki pois - viimeistä aidantolppaa myöden - ja loppu hiekkalaatikon hiekka levitettiin tolppien syviin reikiin!
Kukaan ei kaupungilla ole osannut antaa selitystä.
Useat alueen asukkaat ovat soittaneet virkamiehille ja saaneet kirjavan valikoiman erilaisia vastauksia.
JA KANNUSTUKSEN RYHTYÄ kamppailemaan puitosta!
- Siis nyt, kun se on viety kenenkään aavistamatta.
Kyllä tuolla tavalla vain aiotaan väsyttää kaupunkilaiset ainaisella kamppailulla edes olemassaolevien asioiden säilyttämiseksi.

Turhaa odottelua

Eilisen päivän odotin erään vastuullisen työpäällikön vastasoitto, jota itse ehdotti sitä maanantina soittoni yhteyudessä, kunhan on ensin selvittäny itselleen mitä tapahtuu....'vaikka kyllämun kuuluis asiasta tietä'ä' - kuten mies vastasi. Oli puisto-osaston leikkikenttien päällikkö.
Mutta soittoa ei tullut koskaan.

Lopputuloksena on nyt villi aukio.
Ei voi edes pelata palloa aidan puuttuessa: nassikoiden jalkapllo kun kierähtää helposti yhdellä sivulla kulkevalla varsin vilkkaalle ajotielle!

KAUPUNKI  ESTÄMÄSSÄ NÄIN LASTEN LEIKIT!
Etäämmällä on puisto, joka on vilkkaan kadun toisella puolella. Sinne ei voi alle kouluikäisiä yksinään päästää, mutta nyt hävitetty kenttä oli päivättin todella pidetty ja suosittu, koska sinne oli turvallinen reitti monella.
Eikä rajanaapureilla ollut pienintä valittamista: ei iltaisinkaan mitään häiriötä!

Virkamiehet! Tiedätte varmaan ! 
Kenellehän tuo hieno puisto lähitulevaisuuessa kaavoitetaan hienoksi miljoonatalon tontiksi?
-  Niin  tapahtui lähipuistollekin: sen pallokenttäosuus kaavoitettiin kahdelle miljoonatalolle!
Näin hoidetaan turkulaista lapsiperheille ystävällistä politiikkaa!! Rahalla saa tontin vaikka valmiin puiston keskeltä! Joku lohkaisikin, että tonttimyynnillä saadaan taas tuloja kaupungin kassaan!
Eläköityneen kaupunginjophtajan salassapidettyyn kultaiseen kädenpuristukseen,  maksuihin monen vuoden pallkkana edelleen - ja ties mihin!!

Mitä tapahtuu kun leikkipaikat hävitetään ?
Paljonko kulut kasvavat, kun lapset alkavat huinia kaduilla ja kerrostalojen pihoissa tuhrien, rikkoen, rähinöiden, - kun  ei ole paikkaa eikä tilaa olla.
Tässä puistossa kun kokoontuivat vähän isommatkin lapset!

- No, alueen asukkaat ovat jo nousset vastarintaan. 
Purkamisen päättyessä sattui olemaan ennalta suunniteltu omakotiyhdistyksen järjestämä perinteinen NAAPURI-ILTA.  Oli letunpaistoa, kirjanvaihtoa, kilpailuja aikuisille ja lapsille...ja olipa yksi puiston rajanaapuri kutusnut paikalle myös TS:n toimittajan tapahtuneen puistonryöstön vuoksi.
Saapa nähdä, mitä asialle jatkossa tapahtuu?!
Tällä palstalla asiaa seurataan ja palstanpitäjä myös toimii!

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

KOKEMUKSIA JA HAVAINTOJA MATKAN VARRELTA

-  Väittävät, että meillä on eurooppalaisittain aivan kohtuuhinnat.
Näin erityisesti mukamas ruokien kohdalla, joka kaikille välttämätön menoerä!
Mutta edelleen olen vakaasti eri mieltä.

Kokemus sukulointireissulta Saksan Thuringeniin kertoo edelleen muuta.
Joitain esimerkkejä erilaisista asioista:
- tavallisista eläkkeistä, joita ihmiselle työn teosta on kertynyt, ei makseta veroa
- työntekijöiden irtisanomissuoja on toista luokkaa kuin Suomessa
- päiväkoteja eikä kirjastojakaan suljeta kesällä säästöjen vuoksi
- ison kangaskassillisen uunituoreita sämpylöitä saa aamuvarhain vitosella, - siis viisi euroa! -  sämpylöitä oli kassissa 15-16 kpl, ja lisäksi yksi pienen ruislimpun tyyppinen paikallinen leipä!
- vertailemalla Bauhausin ja Lidl:n hintoja kotiin kannettavien mainoslehtien mukaan siellä ja täällä, ovat jokapäiväisen ruoan ja monen muun tarvikkeen hinta huomattavasti halvempi!!'
- lääkärillä käynti kaupungilla yksityislääkärin vastaanotolla ja resepti kouraan maksoi 20 €!!!

Mutta mitä muuta sai nähdä ja kokea. Työttömiä on edelleen ainakin entisen DDR:n alueella paljon.
Samoin pätkätyöt pienillä palkoilla ovat yleisiä. Nuoret miehet muodostavat ainakin suurissa kaupungeissa
ja niiden liepeillä suuren riskin syrjäytyä; siihen liittyy usein liittyminen erilaisiin fasistisiin ja muihin maahanmuttajavastaisiin järjestöihin ja ryhmiin.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Se on totta, mutta vasta kun elät arkea ihmisten joukossa kylillä ja kaupungeissa, kun on mahdollisuus seurata ihmisten arkea ja mahdollisuus jutella monenlaisten ihmisten  kanssa, muodostuu varsin havainnollinen kuva. Siihen tietysti sukulointireissuilla on aina parempi mahdollisuus kuin turistireissuilla. Siksi voin kertoa näitä asioita ihmisten arjesta.
Mikä oli kalliimpaa? Selvästi semmoseksi osoittautuivat polttoaineet - niin bensan kuin dieselin osalta- muttei toki enempää kuin n. 10 senttiä /litra.

Kun parin viikon tauon jälkeen ovat taas paikalliset arjen rutiinit viivalla, voi vain todeta, että edelleen on ajankohtaista puolustaa päiväkoteja, lastenoteja, vanhainkoteja, lähiterveysasemia, kirjastoa...kaikkea sitä mitä Turku on lakkauttamassa. Siinä on taas oltava muiden mukana ja matkassa!