keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

VUOROVAIKUTUSTA ODOTELLESSA!

Tänään kaipasi ministeri Liisa Hyssälä TS:n kolumnissaan vuorovaikutusta politiikkaan. Kun tässä vaikka pelkästään viimeisen parin vuoden aikana on pyritty monin tavoin vaikuttamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa usealla tasoalla ja taholla päättäjien suuntaan, tuntuu Hyssälän kirjoitus nollajutulta. Lähes kauttaaltaan reagoivat päättäjät hyvin nuivasti kun esim. kansaliikkeet ottavat yhteyttaä.

Kun pari vuotta sitten - ennen Sata-komitean olemassaoloakaan - olivat mm. Dem. naisverkosto, Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ja SKP koonneet tuhanisa nimiä vetoomukseen prusturvan korottamisen puolesta, mitä tapahtui. Sen koomin, kun olimme luovuttamassa aloitteen ja allekirjoitukset, ja niitä olivat vastaanottamassa valiokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja valiokunnnan vpj Sirpa Asko-Seljavaara (kok), emme ole saaneet yhtän kommenttia emmekä palautetta asian johdosta.
Toki luovutustilaisuudessa aloitteeseen tutustuttuaan Asko-Seljavaara kehui sen maasta taivaaseen ja sanoi, että juuri tällaista tarvitaan, näitä kaivataan perusteluiksi. Mutta kun sittemmin kysyin Marjaana Koskiselta, joka myös on saman valiokunnan jäsen, totesi hän, ettei ole koskaan aloietta ja vetoomusta valiokunnassa nähnytkään - 'ei sitä sinne tuoda' - edes epävirallisesti ns.listan ulkopuolella.
Siihen loppui se vuorovaikutus sillä kerralla!

Kauppatorilla edellisten eduskuntavaalien alla oli joukko kuntalaisia odottamassa aamutuimaan ministeri Hyssälän tuloa paikalle. Rouva saapui yhdeksältä. Ihmiset piirittivät hänet. Läheiseltä teltaltamme menin myös paikalle kuuntelemaan, mistä oli puhe. Ihmiset pyysivät minitseriltä vihjettä, mitä tekisivät sillä parin euron  korotuksella, jonka juuri olivat eläkkeeseensä saaneet. Aikansa intettyyään suuremmista korotuksista Hyssälä hermostui ja tiuskasi kädellä huitaisten, että menkää vaikka tuonne torikahvilaan juoman kuppi hyvää kahvia!
- Ja samalla hän otti jä käänsi selkänsä kansalle ja alkoi puhua paikalle saapuneen herrasmiehen kanssa kuin muita ei olisi koskaan ollutkaan...
Että se siitä vuorovaikutuksesta.

Turussa ovat kuntalaiset jo kuukausia kirjoittaneet ja puhuneet Luolavuoren vanhainkodin puolesta -, sen, jonka kokoomusjohtoinen kaupunki on päättänyt lakkauttaa, ja hävittää samalla n 150 paikkaa / kotia vanhuksilta.
On ollut tilaisuuksia, on kirjoitettu lehdissä, puhuttu radiossa, on kysytty päättäjiltä asiasta - mutta laihoin tuloksin. Nyt 15.3. on kansanliike kutsunut lautakunnan ja kolme johtavaa virkamiestä/naista paikalle. Suurin osa heistä ei ole vaivautunut edes sanalla vastaamaan kutsuun, ja osalla on luonnollisesti este tulla tilaisuuteen.
Harrasta siinä sitten kuntalaisena vuorovaikutusta, kun eivät saavu edes paikalle saatikka vastaisivat mitään.
-  Edes puolue, joka mainostaa itseään korvapuolueena, ei ole kuullut ihmisten hätähuutoja vanhusten ja vanhainkodin puolesta. Päinvastoin pj Leppä (kok) on aktiivisin kauppamies näissä asioissa. Paraskin Turun kalliiden edustusviinien ostaja, joka sai toki sitten lähteä kaupunginjohtajan paikalta takavuosina! Mutta eivät kuule korvat, tai eivät ymmärrä kuulemaansa! Ei olE semmosesta korvapuolueesta kuulijaksi!
Miten se vuorovaikutus voi onnistua, kun toinen osapuoli ei ota kuuleviin korviin, kun kansa huutaa!!

Miten sinua on onnistanut ? 
Oletko päässyt vuorvaikuttamaan?

1 kommentti:

kaija kirjoitti...

No, nyt oli TS:ssa 16.3. varsin näyttävästi kommenttini Hyssälälle.
Mielipidesivun yläosassa on aina joku merkittäväksi nostettu sitaatti, ja yllätys yllätys: Suurin kirjaimin värillisellä pohjalla oli " Kansalaiset olisivat halukkaita vuorovaikutukseen, poliitikot eivät" ja nimeni perässä. Se siis kuin otsake koko sivulle. Ja muiden joukossa oli myös tuo vastine Hyssälälle. - Ehkä tämä vuorovaikutuksen tarve Turussa alkaa käydä yhä ilmeisemnmäksi!
Kun ma 29.3. on kaupungintalon edessä mielenosoitus palvelujen puolesta, odotamme medialta jälleen aktiivista otetta asiasta tiedottamiseen - ainakin paikalllista asiaa! Tuntuu, että media alkaa taas herätä ja olla kuntalaisten puolella. Hyvä niin!