TARVITAAN MITOITUS JA RAHOITUS

Uusin käänne ministeri Guzenina-Richardsonin kannoissa vanhuspalvelulaista on nähtävä myönteisenä. Lukuisten kannanottojen ja vaatimusten viesti lienee vaikuttanut. Mitoituksen pois jääminen lakiluonnoksesta sai monet vanhus- ja sosiaalialan järjestöt ottamaan kantaa asiassa. Olen ollut ihmeissäni oman ammattijärjestöni kannasta, ettei mitoitusta lakiin tarvita. Olen eläkkeellä oleva tehyläis-aktiivi, ja tein työni Turun terveydenhuollon henkilökunnan työterveysasemalla. Siellä asiakkaidemme -  siis terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijöiden uupumus oli lähes päivittäinen asia.

                                                                              *********************
ELY- keskukset ovat muistuttaneet ja huomauttaneet ylläpitäjätahoja liian alhaisista henkilöstömääristä vanhustenhuollossa. Häviäjiä ovat niin palvelun ylläpitäjä, mutta varsinkin henkilökunta ja vanhukset. Ratkaisua ei löydy kunnan toimintojen ulkoistamisella tai kotona hoitamisen lisäämisellä, kun ei sielläkään ole riittävästi pätevää henkilökuntaa. Viime aikojen uutisia on ollut, miten vanhuksia on harhailemassa sillä huonolla lopputuloksella, että vanhus löytyy jopa kinoksista menehtyneenä.

Uusin käänne lain valmistelussa on ilahduttava. Nyt on varmistettava, että se toteutuu resursseineen kaikkineen. Mutta miten ministeri aikoo varmistaa sen, että laki voidaan myös pannan täytäntöön. En tarkoita nyt lisää henkilöstöä ELY-keskuksiin vaan vanhustenhuoltoon. Raskaaksi koettu työ muuttaa luonnettaan, kun liian pienen hoitajamäärän tilalle saadaan riittävästi henkilökuntaa. Näin vanhustenhuollon työn vetovoimaisuus parantuu henkilökuntaa lisäämällä ja työn kuormittavuus helpottuu. Koulutettuja terveydenhuollon ihmisiä on runsaasti juuri työn raskauden ja palkkatason vuoksi nyt muissa ammateissa. Työolosuhteiden ja palkkatason korjaaminen on vain tahdon asia.

                                                                               ********************
Moni kunta ja päättäjä on ihmeissään mistä rahat. Hallituksen on uuden lain toteuttamiseksi osoitettava kohdennetut määrärahat. Muuten käy kuten hoitotakuu - asiassa: ilman rahoitusta ei takuukaan toteutunut. Siksi mm. Turku on saanut useita huomautuksia yhäti pysyvistä jonoista mm. hammashuollossa.

Rahan puutteeseen ei hallitus voi vedota. Veroasiantuntija ja harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on osoittanut, miten vähintäin 4-5 miljardia /v. menee veroparatiiseihin ohi valtion verotulojen. On turha väittää, ettei rahaa ole. Se vain kiertää verottajan. Tarvitaan poliittista tahtoa panna harmaa talous verotuksen piiriin. Silloin voidaan turvata myös julkiset palvelut - ja yhtenä keskeisistä vanhustenhuolto. Myös pääomatulojen verotus muiden tulojen tapaan ja sen saaminen kuntaveron piiriin vahvistaisi kuntien taloutta ja samalla kuntien itsemääräämisoikeutta.

Valtion kuntaosuuksien 'könttälisäys' ei toimi. Raha on osoitettava korvamerkittynä siten, että tulevan lain määräämä henkilökuntamitoitus voidaan toteuttaa. Myös Turun on varauduttava siihen. On outoa, ettei kaupunginhallitus nytkään halua parantaa edes lautakunnan alimitoitettua budjettia, vaan perusturvalautakunnan lisätalousarviosta hallitus pudottaa melkein puolet pois. Elleivät Turussa vallassa olevat puolueet huolehdi vanhustenhuollosta, on varmaa, että asia nousee vahvasti esille ja muutostuulet puhaltavat. Suuret ikäluokat ovat äänioikeutettuja. Meitä on paljon, ja olemme huolissamme omasta tilanteesta vanhetessamme  - puhumattakaan nyt iäkkäistä vanhemmistamme. Siksi valtion budjettikäsittelyssä on syksyllä osoitettava erillinen kohdennettu osuus kunnille vanhustenhullon henkilöstömäärän korjaammiseksi kunnissa. Valtionosuudet on saatettava muutoinkin tasolle, joka oli ennen 90-luvun lamaa. Nyt on Turussakin korjattava vanhustenhuollon tilanne ja siitä kamppaillaan vielä näkyvästi. Sama tilanne lienee monissa kunnissa.