LILJAN PATSAALLA 1.5. 2012 Kaija Kiessling

HYVÄT YSTÄVÄT JA TOVERIT!

Vapunpäivä kokoaa kaikissa maanosissa, kymmenissä maissa tänään työtätekeviä ja työttömiä, pätkätyöläisiä ja opiskelijoita, talonpoikia ja maattomia, nuoria ja eläkeläisiä, erilaisia ihmisiä mielenosoituksiin monien kansainvälisten ja maakohtaisten vaatuimusten ja tunnusten alle. Mukana on mitä erilaisempia kansanliikkeiden ihmisiä ja rauhaa puolustavia ihmisiä. Kaikki me yhdessä vaadimme toisenlaista politiikkaa kuin missä viime aikoina olemme eläneet.

Viime vuosina Naton / USA:n aseelliset eskalaatiotesim. Afganistanissa ja viimeksi mm. Libyaa pommittaen, ovat suututtaneet ihmisiä, ja pommitukset tuomittiin laajasti. Samoin myös globaalin finanssikriisin ja talouskurin alistama politiikka ja pankkiirien ja pörssieliitin herruus ovat kaikki asioita, joihin yhä suuremmat kansanjoukot ovat tyytymättömiä. Vaadimme muutosta, jota viime vuonna alkaneet liikehdinnät osaltaan osoittivat. Tänä keväänä ne ovat edelleen kasvamassa, vaikka meillä media pyrkii niistä vaikenemaan.

Erityisenä ja uutena piirteenä tänään on globaali, kansainvälinen Occupy – liike, torien ja katujen valtausliike, joka on kehottanut tänä keväänä aktiivejaan mukaan työläisten mielenosoituksiin, marsseihin ja lakkoliikkeisiin, kuten kutsussa mainitaan.

Toverit,

Mitä maailmalla tapahtuu, mistä ei Suomen media kerro? On hyvä tietää, miten eri maissa taistellaan demokratiasta, oikeudesta työhön ja koulutukseen, taistellaan taloudesta, hyvinvointipalvelujen palauttamisesta ja puolustamisesta – ja taistellaan myös ympäristön ja luonnon arvojen puolesta.

Muutamia poimintoja mitä viime aikoina on tapahtunut tai tulossa:

Chicagossa järjestetään toukokuussa suuri mielenosoitus Naton huippukokouksen ajaksi. Paikallinen poliisi valmistautuu kaupunkisotaan sen merkeissä.
Amerikassa valtaajat protestoivat yliopistojen kampuksilla taannoin sen vuoksi, että maan yhteenlasketut opintovelat ylittivät 1 biljoonan dollarin rajat.

Kaksi viikkoa sitten Prahassa poliisi ilmoittaman luvun mukaan oli yli 90 000 marssijaa mielenosoituksessa hallituksen leikkauspolittiikaa vastaan. Suomessa ei media kertonut sanallakaan siitä.

Occupy the Farm, paikallisten asukkaiden, viljelijöiden, opiskelijoiden, tutkijoiden ja aktivistien yhteenliittymä, istuttaa East Bayn viimeiselle hyvä laatuiselle neljän hehtaarin laajuiselle kaupunkipellolle yli 15 000 kasvintainta. Viljelyalue, The Grill Trackt, on julkista Kalifornian yliopiston hallinnoimaa maata. Yliopisto suunnittelee maan myymistä yksityisille gryndereille.
Kairon Tahrir-aukiolle kymmenet tuhannet ovat taas viime viikkoina kokoontuneet protestoimaan entisten Mubarakin hallinnon jäsenten valtapyrkimyksiä sekä sotilashallintoa vastaan.
Tänään vapunpäivänä Amerikan valtaajat ovat suunnitelleet tukkivansa liikenteen kansallisena yleislakkopäivänä. Mm. San Franciscossa aiotaan ottaa haltuun Golden Gate -silta. New Yorkissa aiotaan sulkea toistaiseksi nimeämättömät Manhattanille johtavat väylät:

Suomen media on kertonut viime viikonvaihteen Espanjan kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoituksista. Vastaavia on kaiken aikaa mm. Kreikassa, Portugalissa ja lukuisissa Euroopan maissa, joissa talouskuri puree tänään yhä kovemmin. Kansainvälinen liike monissa maissa rakenteiden muuttamiseksi, vallan valtaamiseksi ja politiikan kääntämiseksi on tullut jäädäkseen. Sitä varmistaa mm. sosiaalinen media, joka moninkertaistaa kansankliikkeiden voiman. Rinnalle tarvitaan nyt myös ammattiliittojen ja työväenliikkeen heräämin laajemmin – jos toki Välimeren maissa ja eteläisessä euroopassa jo näin on. Ilman niitä ei olisi kymmenien tuhansien joukkoja kaduille.

Hyvät ystävät ja toverit

Vappuna haluamme myös osoittaa solidaarisuutemme eri puolilla maailmaa eri tavoin taisteleville ihmisille.

Mielestäni tänään vapunpäivänä ansaitsevat tukemme ja tervehdyksemme mm USA:ssa hoitajat, jotka ovat julistaneet 1.5. kansalliseksi lakkopäiväksi. Pelkästään San Fransiscossa siihen on ilmoittautunut yli 4500 hoitajaa! Taistelua käydään paremmista työoloista, palkasta ja paremmasta terveydenhullosta. Vappu on monissa maissa edelleen tavallinen työpäivä, ei suinkaan työväenliikkeen kamppailujen ansiosta palkallinen vapaapäivä, kuten se meillä on. Nyt tuohon hoitajien lakkoliikkeeseen ovatkin yhtyneet kautta maan jo useat eri ammattiryhmät.

Tänään haluan nostaa esille esimerkkeinä myös kaksi muuta kansainvälisen solidaarisuuden asiaa: Tervehdyksemme menkööt tästä juhlasta ns. Kuuban viitosille, kuubalaismiehille, jotka vakoilusta syytettyinä ovat olleet USA:n vankiloissa ilman todellista syytä jo vuosikausia. Miesten vapauttamiseen ei USA ole halunnut ryhtyä, ja jo vuosia on ollut mm. sosiaalisessa mediassa viikottain päivittyvä ja asiasta uutisoiva laaja tukiryhmän toiminta miesten puolesta.

Palestiinalaiset poliittiset vangit aloittivat reilut kaksi viikkoa sitten Israelin vankiloissa nälkälakon. Alussa oli nälkälaokossa reilut 200 vankia, pian luku oli jo 1300 vankia. Nälkälakollaan vangit vaativat inhimillistä kohtelua osakseen, mm. mahdollisuutta omaisten tapaamiseen ja median seuraamiseen. Näitä mitään ei ole vuosiin toteutettu, ja siksi nämä 1300 poliittista palestiinalaisvankia ovat ottaneet äärimmäisen keinon käyttöön. Osoitettakoon tukemme myös heille!

Hyvät kuulijat.

Jos maailman asevarustelu, asetuotanto ja sen kehittämiseen käytettävät varat osoitettaisiin inhimillisiin tarpeisiin maailman köyhyyden ja nälän poistamiseksi, olisi maailma toisenlainen paikka. Muutama esimerkki:

Tukholman rauhantutkimuslaitos Sipri on julkaissut katsauksensa vuonna 2011 maailmalla aseisiin käytetyistä rahamääristä. Laitoksen mukaan valtiot käyttivät viime vuonna aseisiin yhteensä 1 738 miljardia dollaria. Summa on käytännössä sama kuin edellisenä vuonna. Eri maiden suhtautuminen asevarusteluun on ilmeisesti muuttumassa. Kaikista maista Yhdysvallat käyttää ylivoimaisesti eniten rahaa aseisiin, koko summasta yli 42 prosenttia.

Rauhantutkimuslaitos muistuttaa, että aseisiin vuosittain käytettävästä rahamäärästä riittäisi murto-osa, alle neljä prosenttia, jotta YK:n vuosituhattavoitteet saavutettaisiin, toisin sanoen äärimmäinen köyhyys ja nälänhädät voitaisiin poistaa maailmasta.

Asekaupan ja varustelun johdosta maailmalla joka minuutti yksi ihminen, päivässä 1500, ja vuodessa 500 000 ihmistä kuolee aseellisissa konflikteissa tai aseellisen väkivallan seurauksena. Siviilit ovat aseviennin suurimpia uhreja. Päivittäin miljoonat ihmiset kärsivät vastuuttoman asekaupan seurauksista.

Monet köyhät maat käyttävät merkittäviä osia budjetistaan asevarusteluun samalla, kun esimerkiksi koulutus tai sosiaali- ja terveydenhuolto jäävät hoitamatta.
Paradoksaalista on, että banaanikauppa ja pulloveden myynti ovat säädellympää kuin asevienti!Aseellinen väkivalta pakottaa miljoonat pakenemaan Vuoden 2010 lopussa maailmassa oli noin 43 miljoonaa pakolaista, jotka olivat joutuneet jättämään kotinsa aseellisten konfliktien ja vainon takia. Maailmassa on kymmeniä tuhansia lapsisotilaita . Yhtä kuollutta kohden jopa 28 loukkaantuu asellisissa konflikteissa, monet vammautuen loppuiäkseen. Aseet lisäävät raiskauksia Konfliktialueilla seksuaalisen väkivallan määrä on huomattavan korkea. Naisia ja tyttöjä raiskataan aseella uhaten. 74 % aseista tulee kuudesta valtiosta: Maailman suurimmat aseviejät ovat Yhdysvallat, Venäjä, Saksa, Iso-Britannia, Kiina ja Ranska.

Entä Suomen asekauppa ja asevarustelu

Suomenkaan rooli asevarustelussa ja asekaupassa ei ole puhtoinen. Siitä osoituksena mm. Kataisen hallituksen päätös ostaa USA:lta 70 risteilyohjusta, joka merkitsee 210 miljoonan hankintaa. Sitä seuraa vielä suunnitelmissa oleva toisenlaisten ohjusten hankinta hintaan 240 milj. euroa. On turha silloin vaatia kansaa säästötalkoisiin, kuten nyt on tehty. Hankintojen osalta uusin tieto on Israelista hankittavat miehittämättömät lennokit.

Vastikää olivat suomalaiset sotilaat Norjassa Nato-maiden kanssa yhteisissä sotaharjoituksissa. Se ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta. Niitä on useita vuosittain milloin merellä, ilmassa tai maalla – hiljattain jopa Turun edustan saaristossa harjoituksissa risteilivät Naton ohjuksin varustetut alukset, joista tehtiin kaupunkilaisille jokirannassa tutustumiskohteita – ihmisten totuttamiseksi Naton läsnäoloon.

Myyjänä maallamme on kyseenalainen maine kaikkine lahjusjuttuineen päivineen. Maamme on myynyt aseita mm. Saudi-Arabiaan, ja niitä on sittemmin käytetty Bahrainissa kansanjoukkoja vastaan. Ei riitä tässä Puolustusministeriön perustelu, ettei se ole ollut laitonta.

Maamme on pysyttävä kokonaan erossa asekaupasta ja niistä harmaan listan maista, joiden kanssa nyt käydään asekauppaa, ja jotka ovat alttiita aseiden jatkovientiin tai niiden käyttöön suoraan oman kansan kansannousua vastaan.

HYVÄT TOVERIT!

Euroopassa eletään ennennäkemättömän kurin aikaa. Kuria edustavat niin poliittinen, taloudellinen kuin välillisesti myös aseellinen sektori – toki ne ovatkin tiukasti toisiinsa yhteen kietoutuneita. Maailman taloudessa pankkikriisit, finanssikriisi, luottokriisi ovat jokapäiväistä terminologiaa ja arkea. Yksityiset luottoluokituslaitokset arvottavat maiden luottotasoa sen jälkeen, kun pankkiirit ja poliittinen eliitti – niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoitten toimesta ovat saattaneet maan toisensa jälkeen hätään.

Kyse on pääomien kasaamisesta, rahalla keinottelusta, koroilla rikastumisesta. Klassisesti koronkiskonnasta, josta esimerkki Kreikkaan koskien. Jos Kreikan pankit lainasivat aikanaan Saksan pankeilta rahaa 12 % korolla, saivat saksalaiset pankit tuon rahan ensin itselleen IMF:lta alle 2 % korolla. Näin ne keräsivät miljardeista 10 % hyödyn.

Mutta miksi kreikkalaisten ja muidenkin maiden hallitukset hyväksyvät sen? Ne ovat EU:n komennossa, taustalla Lissabonin sopimus ja muut sopimukset, joilla rakennetaan talousvakautta, kuten sanonta kuuluu. Sitä varten hallitukset ovat EU:ssa päättäneet uskomattomista talouden kuritoimista voidakseen pelastaa pankit, ei kansoja. Ihmiset ovat silloin toisarvoisessa asemassa, kun on pidettävä pankkien tuloksista huolta.

Myös maamme hallituksen politiikkaa on oikealta vasemmalle perusteltu sillä, että ellei Kreikkaa tueta, kaatuu euro ja sen mukana paljon. Jopa vas:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie puolusti lehdissä hiljattain Suomen hallituksen ratkaisua Kreikan tuissa. Mutta se on tuki, joka aiheuttaa kansalaisille Kreikassa yhä suurempaa hätää. Turhaan eikä ilokseen ole sadat tuhannet ihmiset yhä uudelleen ja uudelleen olleet kreikkalaisten kaupunkien kaduilla mielenosoituksissa. Työttömyys on korkeaa, talous monissa perheissä nollilla ja ihmiset ovat todella hädässä. Äidit joutuvat jopa jättämään lapsensa lastenkoteihin siinä toivossa, että edes siellä lapset saisivat ruokaa, kun kotona sen on mahdotonta.

Meitä pelotellaan EU:n murenemisella ja euron kaatumisella. Kenen eduista on kyse? Se ei ole matkailijan eikä lomailijan etu, jolla sitä perustellaan. EU ja yhteinen raha eivät luoneet Euroopasta sitä vaurasta, työtä kaikille tarjoavaa ja kehittyvää maanosaa, jossa rikkaudet tasoittuvat, köyhillekin olisi ruokaa, asuntoja ja työtä, kuten meille vakuutettiin. Tie oli silloin auki lähes taivaisiin.

Päinvastoin. EU:n ja koko talous- ja rahaliiton koossapysyminen on kapitalismin tämän päivän suuri huoli. Ekonomistit ovat laskevat kaikien aikaa tuoreimman the Economist – lehden artikkelin mukaan, paljonko vielä voidaan kiristää taloutta ilman, että kansat lähtevät liian laajasti ja tosissaan kaduille tekemään politiikan ja yhteiskunnan rakenteisiin radikaaleja muutoksia. Monen tämän päivän nuoren ajatusmaailmassa on tosiasiana käsite vallakumouksen tarpeesta. itä valtaeliitti tänään joutuu arvioimaan. Se empii ja pelkää, missä kulkee talouskurin raja.

Kuritoimet näkyvät myös meidän maassamme. Euroopan talouskurisopimus ohjaa myös Suomen hallitusta leikkausten, veronkorotusten ja säästöjen politiikassa yhä tiukemmin. Kataisen johtama hallitus on keväällä toteuttanut raakaa uusliberalismia vahvistamalla lisää budjettileikkauksia. Niiden määrän ja tarpeen osalta se ei itsekään ollut tarkkaan tietoinen miksi pitää leikata ja paljonko. Se osoittaa myös todeksi monen talousasiantuntijan kommentin siitä, miten heikoin eväin maammme taloutta niin EU:ssa kuin Suomessa hoidetaan.

Leikkaukset kevään lisäbujetissa ovat rajuja: niihin voit tarkkaan tutustua täällä vappukentällä pöydällä jaossa olevassa Vastavoima-lehdessä, - siksi en niitä tässä luettele tarkkaan.

( kuntien valtionosuuksia leikataan lisää 520 miljoonaa euroa, arvonlisäveroa korotetaan, ja se vahvistaa suuntausta tasaveromalliin, lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi, työ- ja elinkeinoministerion budjetista leikataan 80 miljoonaa smaan aikaa kun yhä useammin kuulemme henkilöstövähennyksistä ja irtisanomisista – pahimmillaan viikossa useita satoja. Yliopistoilta leikataan kymmeniä miljoonia, opetus- ja kulttuuritoimen lisäleikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa. Asuntopoltiikasta vhennetään 15 miljoonaa ja keh.yt:sta leikataan lisää 30 miljoonaa jo aiemmin sovitun jäädyttämisen lisäksi.

Eikä tässä vielä kaikki, vaan.....

Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, ja nostettiin osa-aikaeläkkeen ikärajaa 61 vuoteen. Nuorilta ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turvan pituudesta viidennes (500 pv=> 400 pv). TEL-maksuja korotetaan saman suuruisesti niin työntekijöille kuin työnantajille, isoille ja pienille. Tämä on hallituksen tasa-arvopoltiikkaa!

On muistettava, että oikeasti hallituksen budjettiratkaisut syventävät tuloeroja, lisäävät terveyseroja, riskiä sairastua yhä useammin ja rankemmin, nämä ratkaisut kasvattavat köyhien määrää mukaanlukien lapsiköyhyys, joka lasten keskuudessa jo lähes 15 %. Syrjäytymien, osattomuus ja mm. demokratian heikkeneminen kuntarakenteiden ja päätöksenteon keskittämisen seurauksena ovat kaikki asioita, jotka tekevät vastakkainasettelusta yhä ajankohtaisempaa.

Hyvät ystävät ja toverit, vastakkainasettelun aika ei ole ohi!

SKP on esittänyt tähän lukuisia rakentavia ratkaisuja. Jo vuosia olemme kamppailleet ja vaatineet 900 euron perusturvaa ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse työttömyyden, sairauden, pienen eläkkeen tai pienten tulonsiirtojen vuoksi. Tämä on saatava yhden luukun periaatteella, eikä se saa vaikuttaa esim. asumistukiin tai vastaaviin.

SKP vaatii parantamaan kunnallisia palveluja, ei yksityistämään niitä. Vaadimme riittävästi henkilökuntaa erilaisille hoidon ja hoiva aloille. Ei pidä korvata ammatti-ihmisiä vapaahtoistyöllä eikä jakaa palveluseteleitä, joiden turvin ei esim. vanhus pysty hankkimaan palveluja.

Kilpailuttamisella ei päästä säästöihin, vaan useimmiten se aiheuttaa lisää kuluja kunnille. Laatu on kyseenalaista, sillä yrityksen tavoite on voittojen kerääminen.

Opetuksessa on huomioitava opetusryhmien koot aivan samoin kuin vanhuspalvelulakiin on saatava työntekijämääristä maininnat.

Tässä joitain asioita, joita tulemme korostamaan yli muiden myös kuntavaalin yhteydessä. Vallassa olevat puolueet voivat puuttua niihin jos ne haluavat muuttaa poltiikan suuntaa. Haluamme korostaa niitä ollessamme ns. ulkoparlamentaarisena voimana mukana toiminnassa useiden kansanliikkeiden kanssa, kuten mm. Turussa tapahtuu.

Mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat ja haluavat?

Sitä mitataan mm. syksyn kuntavaalissa. Tuoreet uutiset kertovat, miten yhä suurempi määrä ihmisiä aikoo äänestää toisin kuin ennen. Se kertoo ihmisten todellisesta pettymyksestä nykyisiin päättäjiin ja heidän puolueisiinsa. Siitä kertoo mm. perussuomalaisten kannatuksen raju pudotus, ja nähtäväksi jää, mitä tapahtuu syksyllä. Ilmassa on selvää tyytymättömyyttä ja muutostarvetta.

Kuntavaalin yhteydessä tullaan puhumaan kuntademokratiasta, lähidemokratiasta, kansanäänestyksistä ja monista tavallisten ihmisten tarpeista, miten voida myös rakenteellisesti vaikuttaa ihmisten elämään ja ympäristöön. Näin keskustellaan haluaako sitä vallassaolevat tai ei.

Mutta onko kyse demokratiasta, jos esim. Turun valtuustossa viime vuosien ja valtuustokausien aikana erilaisista talous-, virka- tai luottamustoimiasioissa tuomitut ihmiset saavat istua kaikessa rauhassa päättämässä meidän asioistamme. Näitä tuomittuja valtaeliitin ihmisiä istuu myös eduskunnassa ja monien kuntien päättäjinä, ja siinä on mielestäni keskustelun paikka.

Hyvät ystävät ja toverit!

Ensi sunnuntaina Ranskassa käytävät presidentinvaalit voivat olla vaa'ankieliasemassa myös siihen, miten Suomessa päättyvät syksyn kuntavaalit. Äärioikeiston nousun torppaaminen, Lissabonin sopimuksen uudelleen käsittely Ranskassa ja sen myötä koko EU:n raha-, talous- ja sotilasliiton mureneminen voivat ollakin vain ajan kysmys. Tarkkailemalla ympäristöä sen voi jo aistia, mutta osallistumalla itse tähän vallan valtaamiseen ja rakenteiden muuttamiseen voit olla itse vaikuttamassa sen kulkuun. Siihen kommunistit kutsuvat nyt laajasti kaikkia politiikkaan tyytymättömiä ihmisiä mukaan. Syksyn vaalissa on mahdollisuus avata ovet yhteisrintamalle, joka on aina kommunistien toiminnan peruskiviä.

Haluan lopettaa tämän puheen runoilija Elvi Sinervon sanoihin. Sinervon syntymästä tulee nyt toukokuussa kuluneeksi 100 vuotta, ja sen kunniaksi on uusi runo-kooste, jonka toimittamisessa on ollut mukana mm. Peter von Bagh. Kirjaa on täällä vappukentällä myynnissä.
Sinervo ajatukset, runonsäkeet kuuluvat seuraavasti:

Älä minulta Maammo Runontekijää kysele, ei hän ole täällä.

Etsi hänet sieltä, missä ihmiset elävät,

missä nuoret silmät tähyävät tulevaisuuteen,

missä vuoria siirretään ja virtojen juoksu kääntyy,

missä sydämet kapinoivat vääryyttä vastaan,

missä kuvia särjetään,

missä ihminen antaa elämänsä, ei suojellakseen sitä mikä on ollut,

vaan sen puolesta, mikä on tuleva.