397
Hyvät kuntapalvelut
ovat naisen paras
turva ja tuki.
Kaija Kiessling
työfysioterapeutti
SKP, Turku
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
Kokoomus mestaroi työelämää
On selvääkin selvempää, että Kokoomus on aina edustanut elinkeinoelämää ja suurta rahaa. Pohatat ja pörssipelurit ovat osa puolueen taustapiruja. Tähän asti ne ovat voineet tehdä mitä ovat halunneet isolle rahalle ja isolla rahalla. Mutta nyt tuon 'työväenpuolue' on ottanut aivan uuden roolin ja täysin avoimesti.
Kokoomus haluaa peukaloida vahvasti työelämän lakeja työnantaja piikkiin. Ennen se teki sen piilotellusti tyyliin koti, uskonto ja isänmaa, mutta nyt hyökkää aivan avoimesti. Hallituspuolueen nokkana se on ajanut jo pitkään eläkeiän nostamista, ja askel askeleelta etenee siihen suuntaan. Lisäksi se on saanut tahtonsa periksi nuorten työttömien osalta: pakkotyöllistäminen minimipalkoilla ja pätkätyösuhteilla tai pakkokoulutus - muuten et saa tukia. Viime kesäkuussa kokoomusken liittokokouksessa - vai mikä se oli nimeltään - nousi vahvasti esiin kuntaliitoksiin liittyvä työsuhdeturva. Kokoomus alkoi puhua, miten viiden vuoden työssäolomahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen on lyhennettävä ja työntekiojöistä on päästävä aiemmin eroon. Tätähän tarvitaan jotta voidaan voimakkaammin yksityistää.
Uusin tosipommi on esitys sairasupäiviin puuttuminen. Nyt jo on runsaasti työntekijöitä, jotka vielä liiankin sairaana yrittävät sinnitellä töissä, koska sijaisia ei ole tiedossa eikä töitä voi jakaa toisille. Tämä varsin tyypillistä julkisella puolella, sos. ja terv.huolto ja opetus- ja päivähoito. Koska sijaisten palkkauskielto säästösyihin päällä, on aina työkuorma työssäolevilla suurempi jos yksikin pois. Tästä puhun pitkällä työkokemuksellani työterveyshuollossa. Joskus oli kerrassaan vakuutettava, että on sairaloman paikka.
Nyt kokoomus haluaa romuttaa sairauspoissaolon palkanmaksua. Perustelu on kustannusten jakaminen - siis pois työnantajalta. Siitä huolimatta kokoomus puhuu näin, vaikka maassa jo vuosien ajan on voittojen määrä ollut huomattavasti suurempi ja kasvaa koko ajan suhteessa palkkatulon määrään. Tilastokeskuksen yliaktuaatri Olli Savela ilmaisee asian pelkistetytsi näin:"... Yritysten tuotannossa aikaansaadusta kolmesta eurosta vähemmän kuin kaksi euroa päätyy työntekijöille ja enemmän kuin yksi euro omistajille." Siitä huolimatta kokoomus haluaa nyt leikata tuosta työntekijän osasta taas lisää pois!
Mielenkiintoista lukea ilmeisesti seuraavassa Tehy-lehdessä, mitä mieltä asiasta on tai mitä siitä kirjoittaa puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, joka itse istuu työmarkkinajohtajana kokoomuksen johtoportaassa.
Samaan aikaan on prof. Paul Lillrank Aalto-yliopistosta ollut luennoimassa ja opettamassa kokoomusnuorten kokouksessa. Paul Lillrank on sitä mieltä, että kunnat eivät saisi tuottaa mitään sellaisia palveluja, jotka markkinavoimat voivat tuottaa. “Kunnan ei pidä ensinkään tuottaa mitään palveluita. Kunnan tehtävä on hoitaa viranomaistoimintaa, johon kuuluu muun muassa veronkanto, erilaisista rahanjakoperiaatteista päättäminen ja pakkotoimet”, hän sanoi eilen Kokoomuksen Nuorten Liiton yrittäjyys- ja kuntaseminaarissa. Koko uutisen voitte lukea täältä.
Oman johtopäätökseni lyhykäisyydessään teen seuraavasta näkökulmasta. Ei ihme, että kokoomus haluaa jatkuvasti leikata ja supistaa julkisen sektorin osuutta palvelujen osalta. Samalla se saa työsopimukset vietyä yhä enemmän yksityissektorin sopimuksiin, jossa vallitsee yhä enemmän paikallista sopimusta - toki sitä on kuntapuolellakin. Mutta silloin kun työntekijä on heikoilla myös tässä tilanteessa, on työnantajan yhä helpompi polkea kaikkia työsopimuksen kohtia ja kasvattaa sitä omaa voittopottiaan suhdanteiden mukaan. Ja se on myös kokoomuksen etu!
Pienipalkkaiset työntekijät, ymmärtäkää vihdoin, ettei kokoomus ole työväenpuolue!
Kokoomus haluaa peukaloida vahvasti työelämän lakeja työnantaja piikkiin. Ennen se teki sen piilotellusti tyyliin koti, uskonto ja isänmaa, mutta nyt hyökkää aivan avoimesti. Hallituspuolueen nokkana se on ajanut jo pitkään eläkeiän nostamista, ja askel askeleelta etenee siihen suuntaan. Lisäksi se on saanut tahtonsa periksi nuorten työttömien osalta: pakkotyöllistäminen minimipalkoilla ja pätkätyösuhteilla tai pakkokoulutus - muuten et saa tukia. Viime kesäkuussa kokoomusken liittokokouksessa - vai mikä se oli nimeltään - nousi vahvasti esiin kuntaliitoksiin liittyvä työsuhdeturva. Kokoomus alkoi puhua, miten viiden vuoden työssäolomahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen on lyhennettävä ja työntekiojöistä on päästävä aiemmin eroon. Tätähän tarvitaan jotta voidaan voimakkaammin yksityistää.
Uusin tosipommi on esitys sairasupäiviin puuttuminen. Nyt jo on runsaasti työntekijöitä, jotka vielä liiankin sairaana yrittävät sinnitellä töissä, koska sijaisia ei ole tiedossa eikä töitä voi jakaa toisille. Tämä varsin tyypillistä julkisella puolella, sos. ja terv.huolto ja opetus- ja päivähoito. Koska sijaisten palkkauskielto säästösyihin päällä, on aina työkuorma työssäolevilla suurempi jos yksikin pois. Tästä puhun pitkällä työkokemuksellani työterveyshuollossa. Joskus oli kerrassaan vakuutettava, että on sairaloman paikka.
Nyt kokoomus haluaa romuttaa sairauspoissaolon palkanmaksua. Perustelu on kustannusten jakaminen - siis pois työnantajalta. Siitä huolimatta kokoomus puhuu näin, vaikka maassa jo vuosien ajan on voittojen määrä ollut huomattavasti suurempi ja kasvaa koko ajan suhteessa palkkatulon määrään. Tilastokeskuksen yliaktuaatri Olli Savela ilmaisee asian pelkistetytsi näin:"... Yritysten tuotannossa aikaansaadusta kolmesta eurosta vähemmän kuin kaksi euroa päätyy työntekijöille ja enemmän kuin yksi euro omistajille." Siitä huolimatta kokoomus haluaa nyt leikata tuosta työntekijän osasta taas lisää pois!
Mielenkiintoista lukea ilmeisesti seuraavassa Tehy-lehdessä, mitä mieltä asiasta on tai mitä siitä kirjoittaa puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, joka itse istuu työmarkkinajohtajana kokoomuksen johtoportaassa.
Samaan aikaan on prof. Paul Lillrank Aalto-yliopistosta ollut luennoimassa ja opettamassa kokoomusnuorten kokouksessa. Paul Lillrank on sitä mieltä, että kunnat eivät saisi tuottaa mitään sellaisia palveluja, jotka markkinavoimat voivat tuottaa. “Kunnan ei pidä ensinkään tuottaa mitään palveluita. Kunnan tehtävä on hoitaa viranomaistoimintaa, johon kuuluu muun muassa veronkanto, erilaisista rahanjakoperiaatteista päättäminen ja pakkotoimet”, hän sanoi eilen Kokoomuksen Nuorten Liiton yrittäjyys- ja kuntaseminaarissa. Koko uutisen voitte lukea täältä.
Oman johtopäätökseni lyhykäisyydessään teen seuraavasta näkökulmasta. Ei ihme, että kokoomus haluaa jatkuvasti leikata ja supistaa julkisen sektorin osuutta palvelujen osalta. Samalla se saa työsopimukset vietyä yhä enemmän yksityissektorin sopimuksiin, jossa vallitsee yhä enemmän paikallista sopimusta - toki sitä on kuntapuolellakin. Mutta silloin kun työntekijä on heikoilla myös tässä tilanteessa, on työnantajan yhä helpompi polkea kaikkia työsopimuksen kohtia ja kasvattaa sitä omaa voittopottiaan suhdanteiden mukaan. Ja se on myös kokoomuksen etu!
Pienipalkkaiset työntekijät, ymmärtäkää vihdoin, ettei kokoomus ole työväenpuolue!
lauantai 29. syyskuuta 2012
ALIBUDJETOINNISTA!
Joka syksyinen käytäntö useimmissa
kunnissa on lautakuntien tarve pyytää kaupunginhallitukselta
lisämäärärahaa kuluvan vuoden toimintojen ylityksen kattamiseksi.
Rahat loppuvat kesken vuoden siksi, että budjettia varten kaupunginhallitus antaa ns. kehykset ja tunnusluvut, joiden mukaan eri hallintokuntien edellytetään tekevän talousarvionsa. Kehykset tehdään niin ahtaiksi, että rahat loppuvat yleensä kesken vuoden. Näin tapahtuu, koska kunnan tehtävistä merkittävä osa on lakisääteisiä, jotka kunnan tulee toteuttaa. Lautakuntien talousarvioista muodostuu käytännössä toimintojen alibudjetointia. Sen seurauksena Turssa mm. omaishoidon, sijaisten palkkaamisen, vammaiskuljetuksen ja monien muiden toimien osalta käydään vuosittaista keskustelua, miksi rahat loppuvat kesken.
Alibudjetointi on korkeimpien virkamiesten tekemien esitysten ja päättäjien (usein) enemmistön päätösten seurausta. Samaan aikaan Turku on jättänyt käyttämättä sille valtiolta tai muilta tahoilta tarjottuja tai anottavia rahoja – esim. työllistämisrahat, asuntorakentamiseen tarkoitetut ARA:n rahat jne, ja Turku maksaa työllistämisrahojen käyttämättä jättämisestä jopa sakkoa syyllistyessään samalla alibudjetointiin.
Rahat loppuvat kesken vuoden siksi, että budjettia varten kaupunginhallitus antaa ns. kehykset ja tunnusluvut, joiden mukaan eri hallintokuntien edellytetään tekevän talousarvionsa. Kehykset tehdään niin ahtaiksi, että rahat loppuvat yleensä kesken vuoden. Näin tapahtuu, koska kunnan tehtävistä merkittävä osa on lakisääteisiä, jotka kunnan tulee toteuttaa. Lautakuntien talousarvioista muodostuu käytännössä toimintojen alibudjetointia. Sen seurauksena Turssa mm. omaishoidon, sijaisten palkkaamisen, vammaiskuljetuksen ja monien muiden toimien osalta käydään vuosittaista keskustelua, miksi rahat loppuvat kesken.
Alibudjetointi on korkeimpien virkamiesten tekemien esitysten ja päättäjien (usein) enemmistön päätösten seurausta. Samaan aikaan Turku on jättänyt käyttämättä sille valtiolta tai muilta tahoilta tarjottuja tai anottavia rahoja – esim. työllistämisrahat, asuntorakentamiseen tarkoitetut ARA:n rahat jne, ja Turku maksaa työllistämisrahojen käyttämättä jättämisestä jopa sakkoa syyllistyessään samalla alibudjetointiin.
Sen vuoksi kommunistit ja
sitoutumattomat vaativatkin alibudjetoinnin kietämistä kokonaan.
ALIBUDJETOINNISTA!
Joka syksyinen käytäntö useimmissa
kunnissa on lautakuntien tarve pyytää kaupunginhallitukselta
lisämäärärahaa kuluvan vuoden toimintojen ylityksen kattamiseksi.
Rahat loppuvat kesken vuoden siksi, että budjettia varten kaupunginhallitus antaa ns. kehykset ja tunnusluvut, joiden mukaan eri hallintokuntien edellytetään tekevän talousarvionsa. Kehykset tehdään niin ahtaiksi, että rahat loppuvat yleensä kesken vuoden. Näin tapahtuu, koska kunnan tehtävistä merkittävä osa on lakisääteisiä, jotka kunnan tulee toteuttaa. Lautakuntien talousarvioista muodostuu käytännössä toimintojen alibudjetointia. Sen seurauksena Turssa mm. omaishoidon, sijaisten palkkaamisen, vammaiskuljetuksen ja monien muiden toimien osalta käydään vuosittaista keskustelua, miksi rahat loppuvat kesken.
Alibudjetointi on korkeimpien virkamiesten tekemien esitysten ja päättäjien (usein) enemmistön päätösten seurausta. Samaan aikaan Turku on jättänyt käyttämättä sille valtiolta tai muilta tahoilta tarjottuja tai anottavia rahoja – esim. työllistämisrahat, asuntorakentamiseen tarkoitetut ARA:n rahat jne, ja Turku maksaa työllistämisrahojen käyttämättä jättämisestä jopa sakkoa syyllistyessään samalla alibudjetointiin.
Rahat loppuvat kesken vuoden siksi, että budjettia varten kaupunginhallitus antaa ns. kehykset ja tunnusluvut, joiden mukaan eri hallintokuntien edellytetään tekevän talousarvionsa. Kehykset tehdään niin ahtaiksi, että rahat loppuvat yleensä kesken vuoden. Näin tapahtuu, koska kunnan tehtävistä merkittävä osa on lakisääteisiä, jotka kunnan tulee toteuttaa. Lautakuntien talousarvioista muodostuu käytännössä toimintojen alibudjetointia. Sen seurauksena Turssa mm. omaishoidon, sijaisten palkkaamisen, vammaiskuljetuksen ja monien muiden toimien osalta käydään vuosittaista keskustelua, miksi rahat loppuvat kesken.
Alibudjetointi on korkeimpien virkamiesten tekemien esitysten ja päättäjien (usein) enemmistön päätösten seurausta. Samaan aikaan Turku on jättänyt käyttämättä sille valtiolta tai muilta tahoilta tarjottuja tai anottavia rahoja – esim. työllistämisrahat, asuntorakentamiseen tarkoitetut ARA:n rahat jne, ja Turku maksaa työllistämisrahojen käyttämättä jättämisestä jopa sakkoa syyllistyessään samalla alibudjetointiin.
Sen vuoksi kommunistit ja
sitoutumattomat vaativatkin alibudjetoinnin kietämistä kokonaan.
kaija kiessling
keskiviikko 19. syyskuuta 2012
Ensimmäinen erä voitettu
Sosiaalialan professorit pitävät kuntavaalin tärkeimpänä kysymyksenä kuntapalvelujen kohtaloa ja sitä miten ne järjestetään. SKP:n vaalitunnus ja koko kamppailumme todellinen painopiste on periaatteessa sama: TEKOJA LÄHIPALVELUJEN PUOLESTA.
Moni puolue puhuu pelkkää diibadaabaa. Sen sijaan on tavallisilla ihmisillä suuri huoli ja tarve puhua juuri samasta asiasta kuin yllä oleva SKP:n tunnus ja professorien näkemys. Se on osoittautunut jo empiirisestikin täydeksi todeksi vaalikamppailumme aikana.
Olemme kampanjoineet - ja niin jatkamme koko loppukampanjan - kolmijalkainen flappitaulu mukanamme. Ihmiset ovat vakavissaan halunneet siinä ilmaista mikä harmittaa Turussa. Näin nousevat esiin kaupunkimme kipupisteet kuntalaisten elämässä, mutta usein myös ehdotuksia korjaamiseksi. Toki hyviä asioita kommentoidaan erikseen toisessa sarakkeessa, mutta jostain syystä harmittavien aiheiden määrä on pysynyt koko ajan suurempana.
Ylivoimaisesti niin keskusteluissa kuin taululla nousee vahvimmin esille vanhustenhuolto ja ylipäänsä lähipalvelut. Ihmiset surevat, kun vanhusten kotihoito takkuaa, terveysasemia, päiväkoteja ja kirjastoja lakkautetaan. Niiden puolustamiseksi on myös paikoin kamppailtu näyttävästi. Uudessa tilanteessa pitää nyt matkata sairaana yhä kauemmas. Mutta miten - kaikilla kun ei ole perheessä autoa ja kyytiä. Pahin esimerkki koko ajan huononevista palveluista on esim. entisen Jyrkkälän seudun asukkailla: ensin vietiin terveysasema, nyt menee siltä seuraavaltakin asemalta rtg-palvelut. Potilas risteilee terveysasemalta toiselle sairaana, usein huonokuntoisenakin ja aikaa kuluu puoli päivää. Sitä ei sairas jaksa!
Terveyspalvelut huononevat ja hinnat nousevat lähes joka syksy. Myös bussimaksujen hinnat nousevat melkein vuosittain. Jotta pääsee niiden kauemmas vietyjen kalliimpien palvelujen luo, maksaa yhä enemmän. Kuitenkin esim. eläkkeiden raaliarvo polkee paikallaan, jopa putoaa. Milläs maksat?
Palvelut harvenevat, hinnat nousevat. Se on todella huonoa politiikkaa. Turussa valtuusto ja lautakunnat ovat päätyneet näihin linjauksiin asettaessaan lähtökohdaksi talouden ja markkinavoimat. Kilpailu, tuottavuus, tehokkuus ovat päivän iskusanoja. Ne määrittävät nykyisin politiikan monessa kunnassa. Samalla valtion ohjaus ja budjetti korostavat tarvettaa säästää ja yksityistää, kilpailuttaa ja keskittää.
On vain yksi tie jolla ihmisten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja parantaa. Silloin ei kysytä armoa markkinavoimilta, vaan huolehditaan niistä heikkoimmassa asemassa olevista: lapsista, vanhuksista ja köyhistä. SKP:n politiikkaa on vuosia korostanut juuri näitä samoja näkökulmia, jotka nyt nousivat professorienkin esittämänä kynnyskysymyksinä esille. Siltä pohjalta SKP:n ja listoillamme olevien sitoutumattomien ja muiden liittolaisten on hyvä jatkaa vaalikamppailua. Olemme voittaneet jo sen ensimmäisen erän!
Moni puolue puhuu pelkkää diibadaabaa. Sen sijaan on tavallisilla ihmisillä suuri huoli ja tarve puhua juuri samasta asiasta kuin yllä oleva SKP:n tunnus ja professorien näkemys. Se on osoittautunut jo empiirisestikin täydeksi todeksi vaalikamppailumme aikana.
Olemme kampanjoineet - ja niin jatkamme koko loppukampanjan - kolmijalkainen flappitaulu mukanamme. Ihmiset ovat vakavissaan halunneet siinä ilmaista mikä harmittaa Turussa. Näin nousevat esiin kaupunkimme kipupisteet kuntalaisten elämässä, mutta usein myös ehdotuksia korjaamiseksi. Toki hyviä asioita kommentoidaan erikseen toisessa sarakkeessa, mutta jostain syystä harmittavien aiheiden määrä on pysynyt koko ajan suurempana.
Ylivoimaisesti niin keskusteluissa kuin taululla nousee vahvimmin esille vanhustenhuolto ja ylipäänsä lähipalvelut. Ihmiset surevat, kun vanhusten kotihoito takkuaa, terveysasemia, päiväkoteja ja kirjastoja lakkautetaan. Niiden puolustamiseksi on myös paikoin kamppailtu näyttävästi. Uudessa tilanteessa pitää nyt matkata sairaana yhä kauemmas. Mutta miten - kaikilla kun ei ole perheessä autoa ja kyytiä. Pahin esimerkki koko ajan huononevista palveluista on esim. entisen Jyrkkälän seudun asukkailla: ensin vietiin terveysasema, nyt menee siltä seuraavaltakin asemalta rtg-palvelut. Potilas risteilee terveysasemalta toiselle sairaana, usein huonokuntoisenakin ja aikaa kuluu puoli päivää. Sitä ei sairas jaksa!
Terveyspalvelut huononevat ja hinnat nousevat lähes joka syksy. Myös bussimaksujen hinnat nousevat melkein vuosittain. Jotta pääsee niiden kauemmas vietyjen kalliimpien palvelujen luo, maksaa yhä enemmän. Kuitenkin esim. eläkkeiden raaliarvo polkee paikallaan, jopa putoaa. Milläs maksat?
Palvelut harvenevat, hinnat nousevat. Se on todella huonoa politiikkaa. Turussa valtuusto ja lautakunnat ovat päätyneet näihin linjauksiin asettaessaan lähtökohdaksi talouden ja markkinavoimat. Kilpailu, tuottavuus, tehokkuus ovat päivän iskusanoja. Ne määrittävät nykyisin politiikan monessa kunnassa. Samalla valtion ohjaus ja budjetti korostavat tarvettaa säästää ja yksityistää, kilpailuttaa ja keskittää.
On vain yksi tie jolla ihmisten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja parantaa. Silloin ei kysytä armoa markkinavoimilta, vaan huolehditaan niistä heikkoimmassa asemassa olevista: lapsista, vanhuksista ja köyhistä. SKP:n politiikkaa on vuosia korostanut juuri näitä samoja näkökulmia, jotka nyt nousivat professorienkin esittämänä kynnyskysymyksinä esille. Siltä pohjalta SKP:n ja listoillamme olevien sitoutumattomien ja muiden liittolaisten on hyvä jatkaa vaalikamppailua. Olemme voittaneet jo sen ensimmäisen erän!
perjantai 14. syyskuuta 2012
Etteikö rahaa?
ETTEIKÖ RAHAA?
Suomeen. Samasta aiheesta on harmaan talouden osalta tutkinut ja usein
kirjoittanut veroneuvos Markku Hirvonen. Aiheesta on SKP ottanut kantaa ja osoittanut vaihtoehtoja monasti.
Mutta aina uudelleen päädytään samaan: jopa monia miljardeja vuodessa
Suomesta valuu rahaa muualle, pääasiassa veroparatiiseihin. Tuore
uutinen kertoi, miten Nokia, Metso ja Nokian renkaat eivät ole
maksaneet käytännössä yhteisöveroa Suomeen lainkaan vuonna 2010. Miten
se voi olla mahdollista? No, kysessä on taitavien juristien ja
ekonomien suunnittelema veronkierto, jonka maamme lainsäädäntö sallii.
On turha vakuuttaa kansalaisille, ettei ole rahaa. Maan yhdeksän
suurinta pörssiyhtiötä maksoi tulostaan Suomeen veroa vain 5.4 %.
Voitot olivat yli 8 miljardia. Jos yhtiöt olisivat maksaneet edes
pääomatulojen verran eli 28 %, olisi valtion kassaan kertynyt
pelkästään näistä yhtiöistä lähes kolme miljardia euroa! Vaan nyt ei
kerry kun ei vaadita maksamaan!
Syksyn budjettiesityksessä surraan, miten valtion talous on kuralla ja
pitää säästää. Hallitus on supistamassa jopa 1,2 miljardia kunnilta.
Kuntien yhteisveroa esitys alentaa 250 miljoonaa. Vanhuspalvelujen
parantamiseen hallitus on osoittamassa vain 33 miljoonaa, kun
Kuntaliitto on laskenut tarpeelliseksi saada 250 miljoonaa ja
henkilömitoituksen 0.7 tasolle. Homekoulujen korjaamiseksi hallitus
vähentää alkuperäisestä 20 miljoonaa, joka siis otetaan pois
tarpeellliseksi todetusta 58 miljoonasta eurosta. Koulut pysyvät siis
edelleen monissa kunnissa homeisina ja korjaamatta. Samaan aikaan
aseisiin lisäättiin 500 miljoonan määräraha, suuryhtiöille 200
miljoonan veroalennus ja 200 miljoonan energiaveroalennus. Kaiken
kukkuraksi on tulossa ties montako miljardia eurotakuita maailmalle.
Hallitusohjelma heikentää palveluja ja syö näillä päätöksillä rutkasti
demokratiaa.
Hallituspuolueet ovat kaikkia tämän poltiikan kanssa sidoksissa. Ei
käy kiemurteleminen. Ellei hyväksy moisia ratkaisuja, on tehtävä oikea
johtopäätös ja myös toimittava sen mukaan. Turun valtuustossa on sama
linja jatkunut mitä hallituksessa ohjataan. Leikkauksia, säästöjä,
toimintojen lakkautuksia. SIksi on tärkeää, että ihmiset todella
miettivät mitä puolueet sanovat ja miten ne perustelevat sanomansa.
Tuntevatko ne syyn, miksi kunnilla ei ole rahaa. Mitä puolueet ovat
tehneet eduskunnassa monenkirjavan veronkierron torppaamiseksi, sillä
siihen perustuu myös jatkuva valtion lainanotto.
Lokakuun vaaleissa voi jokainen vaikuttaa mielipiteellän ja omalla
äänellään. Mutta ennen sen antamista kannattaa seurata mistä puhutaan
ja miten puhutaan. Jatkossa myös kansalisten aktiivisuudella on
entistä suuri merkitys. Toriparkki- ja kirjastofarssien tilalle
tarvitaan kunnon palvelut kuntalaisille, ja niihin on maassa rahaa. Se
pitää vain eduskunnan ottaa käyttöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)