Ensimmäinen erä voitettu

Sosiaalialan professorit pitävät kuntavaalin tärkeimpänä kysymyksenä kuntapalvelujen  kohtaloa ja sitä miten ne järjestetään. SKP:n vaalitunnus ja koko kamppailumme todellinen painopiste on periaatteessa sama: TEKOJA LÄHIPALVELUJEN PUOLESTA.

Moni puolue puhuu pelkkää diibadaabaa. Sen sijaan on tavallisilla ihmisillä suuri huoli ja tarve puhua juuri samasta asiasta kuin  yllä oleva SKP:n tunnus ja professorien näkemys. Se on osoittautunut jo empiirisestikin täydeksi todeksi vaalikamppailumme aikana.

Olemme kampanjoineet - ja niin jatkamme koko loppukampanjan - kolmijalkainen flappitaulu mukanamme. Ihmiset ovat vakavissaan halunneet siinä ilmaista mikä harmittaa Turussa. Näin nousevat esiin kaupunkimme kipupisteet kuntalaisten elämässä, mutta usein myös ehdotuksia korjaamiseksi. Toki hyviä asioita kommentoidaan erikseen toisessa sarakkeessa, mutta jostain syystä harmittavien aiheiden määrä on pysynyt koko ajan suurempana.

Ylivoimaisesti niin keskusteluissa kuin taululla nousee vahvimmin esille vanhustenhuolto ja ylipäänsä lähipalvelut. Ihmiset surevat, kun vanhusten kotihoito takkuaa, terveysasemia, päiväkoteja ja kirjastoja lakkautetaan. Niiden puolustamiseksi on myös paikoin kamppailtu näyttävästi. Uudessa tilanteessa pitää nyt matkata sairaana yhä kauemmas. Mutta miten - kaikilla kun ei ole perheessä autoa ja kyytiä. Pahin esimerkki koko ajan huononevista palveluista on esim. entisen Jyrkkälän seudun asukkailla: ensin vietiin terveysasema, nyt menee siltä seuraavaltakin asemalta rtg-palvelut. Potilas risteilee terveysasemalta toiselle sairaana, usein huonokuntoisenakin ja aikaa kuluu puoli päivää. Sitä ei sairas jaksa!

Terveyspalvelut huononevat ja hinnat nousevat lähes joka syksy. Myös bussimaksujen hinnat nousevat melkein vuosittain. Jotta pääsee niiden kauemmas vietyjen kalliimpien palvelujen luo, maksaa yhä enemmän. Kuitenkin esim. eläkkeiden raaliarvo polkee paikallaan, jopa putoaa.  Milläs maksat? 

Palvelut harvenevat, hinnat nousevat. Se on todella huonoa politiikkaa. Turussa valtuusto ja lautakunnat ovat päätyneet näihin linjauksiin asettaessaan lähtökohdaksi talouden ja markkinavoimat. Kilpailu, tuottavuus, tehokkuus ovat päivän iskusanoja. Ne määrittävät nykyisin politiikan monessa kunnassa. Samalla  valtion ohjaus ja budjetti korostavat tarvettaa säästää ja yksityistää, kilpailuttaa ja keskittää.

On vain yksi tie jolla ihmisten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja parantaa. Silloin ei kysytä armoa markkinavoimilta, vaan huolehditaan niistä heikkoimmassa asemassa olevista: lapsista, vanhuksista ja köyhistä. SKP:n politiikkaa on vuosia korostanut juuri näitä samoja näkökulmia, jotka nyt nousivat professorienkin esittämänä kynnyskysymyksinä esille. Siltä pohjalta SKP:n ja listoillamme olevien sitoutumattomien ja muiden liittolaisten on hyvä jatkaa vaalikamppailua. Olemme voittaneet jo sen ensimmäisen erän!

Etteikö rahaa?

ETTEIKÖ RAHAA?

Perjantaina 14.9. uutisoitiin (HS ja TS) miten suuryhtiöt kiertävät veronmaksuja
Suomeen. Samasta aiheesta on harmaan talouden osalta tutkinut ja usein
kirjoittanut veroneuvos Markku Hirvonen. Aiheesta on SKP ottanut kantaa ja osoittanut vaihtoehtoja monasti.
Mutta aina uudelleen päädytään samaan: jopa monia miljardeja vuodessa
Suomesta valuu rahaa muualle, pääasiassa veroparatiiseihin. Tuore
uutinen kertoi, miten Nokia, Metso ja Nokian renkaat eivät ole
maksaneet käytännössä yhteisöveroa Suomeen lainkaan vuonna 2010. Miten
se voi olla mahdollista? No, kysessä on taitavien juristien ja
ekonomien suunnittelema veronkierto, jonka maamme lainsäädäntö sallii.

On turha vakuuttaa kansalaisille, ettei ole rahaa. Maan yhdeksän
suurinta pörssiyhtiötä maksoi tulostaan Suomeen veroa vain 5.4 %.
Voitot olivat yli 8 miljardia. Jos yhtiöt olisivat maksaneet edes
pääomatulojen verran eli 28 %, olisi valtion kassaan kertynyt
pelkästään näistä yhtiöistä lähes kolme miljardia euroa! Vaan nyt ei
kerry kun ei vaadita maksamaan!

Syksyn budjettiesityksessä surraan, miten valtion talous on kuralla ja
pitää säästää. Hallitus on supistamassa jopa 1,2 miljardia kunnilta.
Kuntien yhteisveroa esitys alentaa 250 miljoonaa. Vanhuspalvelujen
parantamiseen hallitus on osoittamassa vain 33 miljoonaa, kun
Kuntaliitto on laskenut tarpeelliseksi saada 250 miljoonaa ja
henkilömitoituksen 0.7 tasolle. Homekoulujen korjaamiseksi hallitus
vähentää  alkuperäisestä 20 miljoonaa, joka siis otetaan pois
tarpeellliseksi todetusta 58 miljoonasta eurosta. Koulut pysyvät siis
edelleen monissa kunnissa homeisina ja korjaamatta. Samaan aikaan
aseisiin lisäättiin 500 miljoonan määräraha, suuryhtiöille 200
miljoonan veroalennus ja 200 miljoonan energiaveroalennus. Kaiken
kukkuraksi on tulossa ties montako miljardia eurotakuita maailmalle.
Hallitusohjelma heikentää palveluja ja syö näillä päätöksillä rutkasti
demokratiaa.

Hallituspuolueet ovat kaikkia tämän poltiikan kanssa sidoksissa. Ei
käy kiemurteleminen. Ellei hyväksy moisia ratkaisuja, on tehtävä oikea
johtopäätös ja myös toimittava sen mukaan. Turun valtuustossa on sama
linja jatkunut mitä hallituksessa ohjataan. Leikkauksia, säästöjä,
toimintojen lakkautuksia. SIksi on tärkeää, että ihmiset todella
miettivät mitä puolueet sanovat ja miten ne perustelevat sanomansa.
Tuntevatko ne syyn, miksi kunnilla ei ole rahaa. Mitä puolueet ovat
tehneet eduskunnassa monenkirjavan veronkierron torppaamiseksi, sillä
siihen perustuu myös jatkuva valtion lainanotto.

Lokakuun vaaleissa voi jokainen vaikuttaa mielipiteellän ja omalla
äänellään. Mutta ennen sen antamista kannattaa seurata mistä puhutaan
ja miten puhutaan. Jatkossa myös kansalisten aktiivisuudella on
entistä suuri merkitys. Toriparkki- ja kirjastofarssien tilalle
tarvitaan kunnon palvelut kuntalaisille, ja niihin on maassa rahaa. Se
pitää vain eduskunnan ottaa käyttöön.

MITÄ HALLITUS- JA EDUSKUNTAPUOLUEET PÄÄTTÄVÄT KUNNISSA VANHUSTENHUIOLLOSTA?

Kysynpä vaan, miksi kaikilla hallituspuolueilla on nyt pari kuukautta ennen vaaleja tullut kova kiire ottaa kantaa vanhusten hoidosta. Ilman lakia ja siinä olevia mitoituksiakin olisivat kunnat / hallitus voineet panna epäkohdat kuntoon, jos vain olisivat halunneet. Niillä on ollut vuosikaudet vallan avaimet käsissä - toisinaan hallitusta myöten, usein kunnissa kuietnkin valtapuolueet enemmistöinä joka tapauksessa. Nyt vaalien alla halutaan profiloitua ja päivitellä vanhustenhoidon tilaa. Mutta edelleen on monissa puheenvuorissa korkeallakin tasolla puurot ja vellit sekaisin.....joko ymmärtämättömyyttä tosiasioista tai tarkoituksella hämäten luikijoita! Kyllä tarvitaan suuret joukot liikkeelle asiassa, että menee raiteilleen!!!

Vanhusten hoidossa tarvitaan monenlaista osaamista; tarvitaan koulutettua hoitohenkilökuntaa, joka mielestäni on se mistä mitoituksesssa puhutaan, mutta tarvitaan myös sitä perinteistä muuta henkilökuntaa, joka on nyt vähennetty minimiin. Tialnne on usein korvattu sillä, että "kaikki tekee kaikkea" ja kun kaikki tekee kaikkea, kaikki lasketaan hoitohenkilökunnaksi. Tässä vaiheessa tarvitaan todella konsensus myös siitä, että tarkoitetaan koulutettua henkilökuntaa. Kun henkilökunnasta osa sairastuu tai on lomalla, jää silloin hygieniasta huolehtiminen, kun yritetään tehdä se kaikkein välttämättömin ihmisen kanssa. Silloin ei siivota eikä huolehdita siitä, mitä varten tarvittaisiin kuitenkin omat työntekijänsä - esim. wc-siivoukset, alusastioiden pesut ym ym... Toisaalta avopalvelussa kotihoidossa oleville on turvattava kunnan toimesta käynnit ja työ kodinhoitajatyyppisen työn sisällöllä, ja näillä ihmisillä oltava aikaa keskustella mitä ruokaa vanhus toivoo, onko aika vaihtaa vuodevaatteet, viedäänkö ne kenties tuulettumaan ja kaikkea arjen asiaa. Se henkilökohtaisen hygienian osuus - ja ympäristön hygienia mukaanlukien - ovat ns. sivistysvaltion ihmisoikeuksiin luettavia asioita. Ei voi ajatella, että kun vanhus näkee huonosti tai on muistamaton, ei sen siisteyden enää niin väliä, kun ei itse edes näe, miten nuhruiset vaatteet on yllään....

Tässä tullaan siihen, että koko henkilökuntarakenne niin ammatillisesti kuin määrällisesti on vinoutunut.

Mitenkähän nyt äänessä olevat nykyiset ja entiset hallituspuolueet ratkaisevat asiat valtuustoissa..... kuntabudjetit kun päätetään vaalien jälkeen...!!!
Siinä on kuntalaisten paikka vaatia nykypäättäjiltä jotain sitoutumista!!

 

NUORTEN VIKA?

Tänään kerrotaa uutisissa, että viime vuonna jäi ennätysmäinen määrä alle 30-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin paljon, että se merkitsee keskim. 4 eläkepäätöstä alle 30-vuotiaille joka päivä!  Mitä muuta nuorista kerrotaan? Häiriökäyttäytymistä, koulukiusaamista, koulusurmia, monenlaista väkivallantekoa....ilman rajoja? Miksi näin?

Entä eväät tähän? Onko sitä koululaitoksemme, joka kilpailee kaiken aikaa Pisa-tutkimusten kärkisijoilla? -   Huolimatta yhä kasvavista koululuokkien koosta, huolimatta kodissa olevista ongelmista kuten työttömyyden tai mielenterveyden tuomat ongelmat. Onko tässä eväät liian monelle? Kuka jaksaa välittää lapsista ja nuorista?

Vanhemmat? Valitettavasti ei aina. Jos niin olisi, ei perhetyötä tarvittaisi, ei opettelua ja kurssitusta vanhemmuuteen, ei edes kirkon diakoniaa tai marttakerhoja. Mutta kun kotona ei ole pakko herätä aikaisin kun ei ole töihin lähtöä, kun masennus pukkaa päälle. Silloin unohtuu se koululainen liian usein. Lähdethän kouluun ajoissa? Olethan ollut tänään koulussa? Olethan tehnyt läksysi - tuliko ja mitä tehtäviä? Minkälainen päivä sinulla on ollut?

Ellei kukaan jaksa välittää lapsesta, ei kauan lapsikaan enää välitä.
Miksi välittäisi?  -  Edes koulusta, jatko-opinnoista tai työstä, eikä aikanaan arjen sujumisestakaan kun aikuistuu. Tässä meillä mättää.

Sitten on se toinen ääripää.  Se elää koko ajan kovassa kunnianhimon kierteessä: koulussa pitää menestyä, harrastuksia pitää olla paljon ja niihin vanhemmat kuskaa tiukalla aikataululla. Kavereita on oltava paljon, merkkiivaatteet tai muuten in,  ja aina sopivasti taskurahaa matkassa....Vanhemmat ovat työssään yhtä kunnianhimoisesti etenemässä niin, että välillä unohtuu tavallinen läsnäolo. Ei se riitä, vaan pitää sekin aika suorittaa!

Tässä hullunmyllyssä muutaman epäonnistumisen paineessa lapsen elämä voi romahtaa. Turhautuu. Ei voita enää urheilussa, kokeet menevät huonosti - tai ei ainakaan tarpeeksi hyvin. Kaverit kuiskivat selän takana. Siitä alkaa se kierre, ellei kukaan huomaa. Lapsen ja nuoren on paha olla. JA paha olo pahenee. Ei voi mennä kouluun kun päätä särkee tai mahaan sattuu. Tai aamulla lähdetään ja iltapäivällä tullaan....kun on päivä lusmuiltu kavereita paossa tai niiden kanssa.

Näistä molemmista ääripäistä löytyy ainekset nuorten pahaan oloon, mielenterveyden ongelmiin, sysrjäytymiseen, haluttomuuteen...tai kaikkeen epäonnistumiseen. Pahan olonsa liian moni kätkee sisäänsä ja aivan liian kauan. Joskus peruuttamattomasti. Mutta ajoissa annettu apu, vanhempien läsnäolo ja lapsen elämästä kiinnostuminen, opettajalla aikaa huomioida lapset yksilöinä, koulun opotkin palautettuina apujoukkoina....kaikkea tätä tarvitaan.

Kiva koulu-kampanjat ovat hyviä, mutta eivät riitä! Nyt on peruttava ne reurssien vähennykset, jotka ovat osana syksyn budjettisuunnitelmaa. Opettajat ovat jo huolissaan. Nyt on oltava kaikkien muidenkin huolissaan ja tartuttava asiaan. On tärkeää, että nuoret ihmiset jaksavat ja  tunteva voivansa päivästä toiseen niin ylmäet kuin välillä elämän alamäetkin. Mutta jatkuvassa alamäessä ei kukaan pärjää - se päättyy päin seiniä. Seuraa totaaliromahdus ja työkyvyttömyys. Se josta nyt uutisoidaan.

KIERRÄTYSTÄ sosiaaliseen tapaan....

Taannoin väitteli tri Johanna Kallio siitä, miten kuntalaisten mielipiteet ja kuntapäättäjien tekemät päätökset korreloivat keskenään. Tuloksen saattaa arvata. Väitöksessä yhtenä tarkkailun kohteena oli kysymys vanhustenhuollon ratkaisuista. Kuinka sattuikaan - suunnilleen samaan aikaan oli Turku tehnyt päätöksen lukuisten vanhainkotipaikkojen alasajosta. Kuulematta omaisia, työntekijöitä, vanhuksia, kaikkia heitä, joita asia koski. - Vaikka toki muutakin yritettiin väittää.

Kamppailua vanhusten, omaisten ja henkilökunnan puolesta ja kanssa käytiin siihen asti kunnes Luolavuori oli periaatteessa tyhjennetty. Paitsi että samassa kiireessä aloitettiin Liinahaan vanhainkodin saneeraus, ja vanhukset sieltä siirrettiin Luolavuoren tyhjentyneisiin tiloihin. Tyhjennetystä talosta tuli väistötila. Ja edelleen samaan aikaan oli päätös Runosmäen vanhainkodin saneerauksesta - jonka vanhukset väistösiirrettiin TYKS:n uuteen ns. T-sairaalan tiloihin väliaikaisesti.

Harva on  ääneen puhunut siitä, miten esim. Luolavuoren vanhusten siirroissa kävi. Tiedossa on, että moni menehtyi moisen kierrätyksen aikana. Monet viettivät yöttömiä öitä miettiessään omaisen tulevaa sijoituspaikkaa. Rahalla olisi päässyt vaikka minne ja hoitoa saanut siellä ostettua lisää, mutta ei kukkaro kestä.

Turussa on vanhuksia siirretty alinomaa. Varsinaista kierrätystoimintaa....Kaskenlinnan sairaala toimi runsaan vuoden kun tehtiin päätös yhden osaston lakkauttamisesta. Vanhukset sieltä siirrettiin kuka millekin osastolle - ja ylipaikoille. Ilman lisähenkilökuntaa.

Lopputuloksena ihmetellään henkilökunnan suurta sairastavuutta ja poissaoloprosentteja. Työn jatkuvat muutosprosessit, työtovereiden ja vanhusten alinoaminen  muuttuminen, käytäntöjen vaihtuminen, jatkuvasti kasvava kiire työvuorossa ....onko ihme että paukut loppuvat - tai ainakin käyvät vähiin ennen loppumista.

Näistä asioista päätetään taas tuleville vuosille nyt ensi vuoden budjettien valmistelussa. Koska nytkin Turussa harrastetaan jatkuvaa alibudjetointia, lienee lopputulos enemmän väsyneitä hoitajia ja yhä lisää vanhusten kierrätystä paikkapulan vuoksi. Tähänkö kuntalaiset halauavat tyytyä?

Nyt Luolavuoren tiloissa asuukin Turun Yliopiston ulkolaisia tutkijoita ja stipendiaatteja....viis vanhuksista. Onneksi yliopisto sai tilaa vierailleen.

TARVITAAN MITOITUS JA RAHOITUS

Uusin käänne ministeri Guzenina-Richardsonin kannoissa vanhuspalvelulaista on nähtävä myönteisenä. Lukuisten kannanottojen ja vaatimusten viesti lienee vaikuttanut. Mitoituksen pois jääminen lakiluonnoksesta sai monet vanhus- ja sosiaalialan järjestöt ottamaan kantaa asiassa. Olen ollut ihmeissäni oman ammattijärjestöni kannasta, ettei mitoitusta lakiin tarvita. Olen eläkkeellä oleva tehyläis-aktiivi, ja tein työni Turun terveydenhuollon henkilökunnan työterveysasemalla. Siellä asiakkaidemme -  siis terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijöiden uupumus oli lähes päivittäinen asia.

                                                                              *********************
ELY- keskukset ovat muistuttaneet ja huomauttaneet ylläpitäjätahoja liian alhaisista henkilöstömääristä vanhustenhuollossa. Häviäjiä ovat niin palvelun ylläpitäjä, mutta varsinkin henkilökunta ja vanhukset. Ratkaisua ei löydy kunnan toimintojen ulkoistamisella tai kotona hoitamisen lisäämisellä, kun ei sielläkään ole riittävästi pätevää henkilökuntaa. Viime aikojen uutisia on ollut, miten vanhuksia on harhailemassa sillä huonolla lopputuloksella, että vanhus löytyy jopa kinoksista menehtyneenä.

Uusin käänne lain valmistelussa on ilahduttava. Nyt on varmistettava, että se toteutuu resursseineen kaikkineen. Mutta miten ministeri aikoo varmistaa sen, että laki voidaan myös pannan täytäntöön. En tarkoita nyt lisää henkilöstöä ELY-keskuksiin vaan vanhustenhuoltoon. Raskaaksi koettu työ muuttaa luonnettaan, kun liian pienen hoitajamäärän tilalle saadaan riittävästi henkilökuntaa. Näin vanhustenhuollon työn vetovoimaisuus parantuu henkilökuntaa lisäämällä ja työn kuormittavuus helpottuu. Koulutettuja terveydenhuollon ihmisiä on runsaasti juuri työn raskauden ja palkkatason vuoksi nyt muissa ammateissa. Työolosuhteiden ja palkkatason korjaaminen on vain tahdon asia.

                                                                               ********************
Moni kunta ja päättäjä on ihmeissään mistä rahat. Hallituksen on uuden lain toteuttamiseksi osoitettava kohdennetut määrärahat. Muuten käy kuten hoitotakuu - asiassa: ilman rahoitusta ei takuukaan toteutunut. Siksi mm. Turku on saanut useita huomautuksia yhäti pysyvistä jonoista mm. hammashuollossa.

Rahan puutteeseen ei hallitus voi vedota. Veroasiantuntija ja harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on osoittanut, miten vähintäin 4-5 miljardia /v. menee veroparatiiseihin ohi valtion verotulojen. On turha väittää, ettei rahaa ole. Se vain kiertää verottajan. Tarvitaan poliittista tahtoa panna harmaa talous verotuksen piiriin. Silloin voidaan turvata myös julkiset palvelut - ja yhtenä keskeisistä vanhustenhuolto. Myös pääomatulojen verotus muiden tulojen tapaan ja sen saaminen kuntaveron piiriin vahvistaisi kuntien taloutta ja samalla kuntien itsemääräämisoikeutta.

Valtion kuntaosuuksien 'könttälisäys' ei toimi. Raha on osoitettava korvamerkittynä siten, että tulevan lain määräämä henkilökuntamitoitus voidaan toteuttaa. Myös Turun on varauduttava siihen. On outoa, ettei kaupunginhallitus nytkään halua parantaa edes lautakunnan alimitoitettua budjettia, vaan perusturvalautakunnan lisätalousarviosta hallitus pudottaa melkein puolet pois. Elleivät Turussa vallassa olevat puolueet huolehdi vanhustenhuollosta, on varmaa, että asia nousee vahvasti esille ja muutostuulet puhaltavat. Suuret ikäluokat ovat äänioikeutettuja. Meitä on paljon, ja olemme huolissamme omasta tilanteesta vanhetessamme  - puhumattakaan nyt iäkkäistä vanhemmistamme. Siksi valtion budjettikäsittelyssä on syksyllä osoitettava erillinen kohdennettu osuus kunnille vanhustenhullon henkilöstömäärän korjaammiseksi kunnissa. Valtionosuudet on saatettava muutoinkin tasolle, joka oli ennen 90-luvun lamaa. Nyt on Turussakin korjattava vanhustenhuollon tilanne ja siitä kamppaillaan vielä näkyvästi. Sama tilanne lienee monissa kunnissa.

Herran ehtoollista jakamassa...

EU ja samalla koko kapitalistinen talousjärjestelmä on finanssikriiseineen ja lisärahan monistamisineen tullut loppusuoralle. Viimeistä spurttia vedetään ja hengistystä salpaa.... Järjestelmä ei polje paikallaan.
On tehty riman alituksia, ja  riman ja yrityskerrat on käytetty vähiin....
Vielä ne, joilla jotain on - vaikka toisilta lainassa - jakavat niille, jotka tohtivat vaan pyytää....

Muuta johtopäätöstä ei voi olla tekemättä.
Rahaa jaetaan kuin herran ehtoollista. Kunhan jonon päähän tulet, ehtoollisen saat. Kunhan olet uskossa vahva ja rippikoulun käynyt - siis rahaliiton vankkumaton kannattaja.  Tältä se meno nyt tuntuu.

Ja niitä kummeja tarvitaan....kuten silloinkin, kun kasteessa on  käyty, eli sopimuspaperit allekirjoitettu.
Kummille ei asetettu vaatimuksia kovastikaan, vaan entä kun tulee kastetulle pula. Silloin kaivetaan esiin siskon kaimat ja kaikki kummit, jotta rahat riittää ja uuttakin saadaan tarpeen mukaan.

Yleensä kummit ovat hyväluontoisia ja velvollisuudentuntoisia - ainakin  osa heistä. Vaan tämmösen kummin kohdalla alkaakin ennen pitkää tulla pää vetävän käteen.
-   Varsinkin, jos kummi on vuosien saatossa hyväksi ja tunnolliseksi huomattu, on kummilapsia paljon ja pian myös niitä avun tarvitsijoita?

Näin kai se on mennyt Suomi-neidonkin osalta tämä hyväuskoisuus ja luokan priimuksena oloon pyrkiminen.
-   Vaan on nyt neito joutumassa huonoon seuraan, autettavaa kun  tulee lisää ilman näköalaa siitä, että  lainatun takaisin saamisesta olisivat kovin valoisat. Yksi jos toinen käyttää hyväkseen tätä neitoa pellavapäätä, joka kiertää herran ehtoollispöydissä jakamassa juomaa ja öylättiä. Sen kun vain ehtii....
-  Pellavapää kun itse ei edes omaa tulevaisuuttaan varmista vaan jakamaa siitä vähästäänkin toisille, kuten pyhä kirja opettaa. Ja niin on pellavapään rinta rottingilla, kun hän voi taas parin päivän kuluttua olla jakamassa viiniä ja öylättiä varsinaisen viinimaan pankkiireille.

Tällä tavalla menee ekumeenisesti tämä Suomi-neidon varavilja ja siemenperunat aitasta niin ortodokseille, katolisille kuin kaiken maailman uskomattomillekin. Vähät siitä, ekumenia toteutuu ja lutherilainen tiukkapipoinen etiikka on mallina muille vaikka itsetuhon uhalla.

Mutta eihän tämä kriisi olekaan ekumeeninen eikä kyse hurskauden pulasta, vaan se on  huijareiden ja talousrikollisten, varkaiden ja koronkiskureiden aikaansaama. Ja niin kauan kuin maa päällään heitä kantaa ja suvaitsee palkita viinillä, niin kauan he jatkavat toimiaan. Vasta kun kansat ottavat piiskansa ja kaatavat tämän Nooan arkin, voidaan rakentaa uusi arkki ja jättää koronkiskurit ja huijarit hukkumaan.